Presidentinvaalit – Temppareiden iltanuotio?

Ovatko presidentinvaalit muuttuneet halvaksi seurantarealityksi, koska kansa ei jaksa enää keskittyä pitkiin asiaohjelmiin ja viihdetarjonta on yliedustettuna kaikessa tv-tarjonnassa? Presidentinvaalien viihteellistyminen aiheuttaa paljon mielipiteitä sekä puolesta että vastaan, mutta onko viihde ainoa keino saada laahaavat äänestysprosentit nousuun?

Koskaan aiemmin ystäväpiirini puheissa vaalit eivät ole olleet näin isossa osassa kuin tänä vuonna. Tulevan sunnuntain vaalipäivää ja erityisesti tulosiltaa odotetaan kuin Temptation Islandin iltanuotiota. 

Mitähän sunnuntain jaksossa on luvassa: verta, hikeä ja kyyneliä, tappion karvasta kalkkia ja voitonriemua? Se, keneltä nämä tunteet tulevat, on vielä arvoitus. Ja sitähän me kaikki nyt jännitämme. Ketkä kaksi menevät jatkoon? Oikeat vai väärät tai ehkä se oma ehdokas. Samalla ehkä jännitämme sitä, onko tällaista mielenkiintoa tai vaalihumua luvassa enää lähitulevaisuudessa vai onko kyseessä ainutkertainen asia.

Sauli Niinistön pitkän presidenttiyden aikana olemme tottuneet tasaiseen menoon presidentin tehtävien hoidossa. Hallitukset sen sijaan ovat tarjoilleet erilaista realitya senkin edestä. Kansan keskuudessa on turvauduttu rauhalliseen Sauli Niinistöön, joka harvoin on ottanut suuresti kantaa asioihin, vaan ollut rooliltaan rauhoitteleva. Varsinkin kiristyneessä maailmantilanteessa suuri osa kansasta on tarvinnut rauhoittelevaa ja rauhallista johtajaa. 

Nyt olemme menossa kohti uutta aikaa, eikä kukaan oikeastaan vielä tiedä, millaista. Helsingin Sanomien julkaiseman gallupin mukaan kolmen kärki on niin lähellä toisiaan, että oikeastaan mikä tahansa on mahdollista. 

Panem et circenses – leipää ja sirkushuveja. Demokratiassa toki valtaa ei olla antamassa keisarille, mutta silti halutaan leipää ja sirkushuveja. Viihteen nimissä lähes kaikki on sallittua ja mahdollista. 

Presidenttiehdokkaita on istutettu milloin Elämäni Biisi -studioon ja milloin koululuokan eteen. Miksi? Jotta kansa saa viihteen keinoin kuvan ehdokkaista, pääsee ehkä heille naureskelemaan ja heidän sanomisiaan taivastelemaan. Kolikon kääntöpuolena tietysti se, että kansa löytäisi vaaliuurnille sankoin joukoin, ja ne Aku Ankkaa aina äänestävät löytäisivät ehdokkaan, joka on lihaa ja verta. 

Presidenttiehdokas on tänä päivänä henkilö, joka hakee Suomen korkeinta virkaa, mutta se ei riitä. Ehdokkaan tulee olla myös mediaseksikäs, herättää tunteita ja ennen kaikkea ehdokkaalla tulee olla hirvittävän kova nahka kansan arvostelua kohtaan. Kansa, josta on tullut armoton arvostelija sen jälkeen, kun somesta tuli arkipäivää. 

Näissä vaaleissa kakkoskierros lienee selviö. Mitähän viihdettä meille tarjoillaan kahden viimeisen ehdokkaan kanssa? Onko vuorossa Bachelor-ohjelman kaltainen ruususeremonia vai joko kaivetaan Sami Kuronen esiin, ja istutetaan kaksi viimeistä ehdokasta “Temppareiden” iltanuotiolle tentattavaksi? Oli niin tai näin, tällaista kiinnostusta vaaleja kohtaan ei ole ollut aikoihin ja hyvä niin.

Teksti: Reetta Wuopio

Katso tunnelmia presidenttiehdokkaiden vaalikampanjoinnista

Presidentinvaalit ovat parhaillaan käynnissä ja ehdokkaat kiertävät ahkerasti ympäri maata kampanjoimassa ja tapaamassa mahdollisia äänestäjiään. Kaupunkikanavan toimitus kävi tutustumassa Stubbin, Essayahin, Haaviston ja Rehnin vaalikampanjointiin.

Alexander Stubbin vaalikampanjassa ”Stubbilassa” syötiin aamupuuroa ja otettiin selfieitä.

Presidenttiehdokas Alexander Stubb puhumassa kannattajilleen Stubbilassa Helsingin keskustassa perjantaiaamuna 26. tammikuuta. Puheen jälkeen Stubb otti myös itselleen puurohetken, vaikka aamupuuro oli jo tullut syötyä. KUVA: Miia Kilpiö
Yleisö taputtaa Stubbin puheelle. Stubbilaan oli kerääntynyt runsaasti kannattajia. Tilaisuudessa tarjoiltiin puuroa ja kahvia. KUVA: Miia Kilpiö
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz oli paikalla Stubbilassa. Zyskowicz on ollut mukana Stubbin kampanjassa Helsingissä sekä maakunnissa kiertueella. Kampanjointipäivät ovat pitkiä ja suurin osa matkoista taitetaan junalla. KUVA: Miia Kilpiö
Selfie-hetki tilaisuuden lopuksi. Yhteiskuvaan jonotettiin innokaasti. KUVA: Miia Kilpiö

Sari Essayah oli keskiviikkona tavattavissa kauppakeskus Ainoassa, Tapiolassa.

Hyväntuulinen Sari Essayah kuvaili vaalivirettä erinomaiseksi ja kertoi, että vaalityötä tehdään hyvällä tsempillä loppuun asti. Kilpaurheilijan energialla hän kertoi ohittaneensa gallupissa Harkimon ja Aaltolan ja tavoittelevansa Urpilaisen selkää. Essayah iloitsi äänestysvilkkaudesta ja toivoi äänestysprosentista kaikkien aikojen ennätystä. “Se olisi upea osoitus suomalaisesta demokratiasta”. KUVA: Miia Kilpiö
Essayahin tukijat odottivat presidenttiehdokkaan saapumista. Tarjolla oli Pressayah-lehtiä, kettukarkkeja sekä mandariineja. Kuvassa Kaarina Mäenpää, Kristiina Drotar, Pentti Mäenpää ja Sari Savela. KUVA: Miia Kilpiö.
Kampanjatyössä mukana oleva Lala Zakarian muutti perheensä kanssa Armeniasta pakolaisena Suomeen vuonna 1995. Politiikkaan Zakarian päätyi aikoinaan vähän sattumalta: hän osallistui Kristillisdemokraattien tilaisuuteen, jossa hänet yllättäen valittiin mukaan maahanmuuttajalautakuntaan. “Sitä kautta tutustuin myös Sari Essayahiin ja siitä kaikki alkoi”. KUVA: Miia Kilpiö

Pekka Haavisto vietti iltaa puhu Pekalle -tapahtumassa Kalliossa.

Haavisto oli tavattavissa Helsingissä Sörkan Ruusussa maanantai-iltana 15. tammikuuta. Puhu Pekalle -tapahtumassa Haavistolle sai käydä esittämässä kysymyksiä. KUVA: Miia Kilpiö
Sörkan Ruusussa oli runsaasti Haaviston kannattajia. Oluttuoppien äärellä kuunneltiin Haaviston ja osallistujien keskustelua. Tapahtuma päättyi kirjallisuusvisaan, jossa Haaviston tiimi jäi hopeasijalle. KUVA: Miia Kilpiö
Haavisto vastaamassa Laajasalon Opiston mediaopiskelijan Iida Laaksosen kysymykseen. Tapahtumassa keskusteltiin monesta aiheesta ja varsinkin nuoret tenttasivat Haavistoa tiukoilla kysymyksillä ulkopolitiikasta, pakolaisista ja itärajan tilanteesta. Haavisto kertoi suurimman eron aiempiin vaalikampanjoihin olevan yleisön kasvanut kiinnostus turvallisuuspoliittisiin aiheisiin. Kampanjoinnin aikana energioiden ollessa alhaalla Haavisto käy yöhiihtämässä ja tapaamassa politiikan ulkopuolisia ystäviään, Haavisto kertoo. KUVA: Miia Kilpiö.

Olli Rehn esiintyi kansalaisille kahvikupin äärellä.

Olli Rehnin kampanjatilaisuus Kauppakeskus Sellossa perjantaina 26. tammikuuta keräsi mukavasti väkeä kahvikuppien äärelle. Rehn avasi tilaisuuden molemmilla kotimaisilla kielillä ja toivotti yleisökysymykset tervetulleiksi. Hänen mukaansa presidentti on kuin heimopäällikkö, jonka tulee tuntea Suomi perin juurin. KUVA: Pia Viinamäki.
Erkki (vas.) ja Hannu seurasivat tilaisuutta jäätelökahvilan pöydästä. He kuvailivat tilaisuuden tunnelmaa mukavaksi. “Hyviä kysymyksiä tuli yleisöltä esimerkiksi työmarkkinakiistaan liittyen. Joku puhui Kekkosen ajasta”, Erkki kommentoi. Hän kertoi äänestäneensä jo ennakkoon. KUVA: Pia Viinamäki.
Tilaisuuden päätteeksi Olli Rehn ryhmittyi kampanjaväkensä ja kannattajiensa kanssa yhteiskuvaan. “Kampanjaa on jäljellä kaksi päivää ja kaksi viikkoa”, Rehn totesi hyväntuulisen itsevarmasti. KUVA: Pia Viinamäki.

Kuvat ja tekstit: Miia Kilpiö ja Pia Viinamäki

Paskana on tunteita herättävä kappale, mutta menestyisikö se Euroviisuissa?

Uuden Musiikin Kilpailussa 10. helmikuuta 2024 nähdään seitsemän esiintyjää, joista yksi on Sara Siipola kappaleellaan Paskana. Voittaja edustaa Suomea Eurosivision-laulukilpailussa Ruotsin Mälmössa.

Sara Siipola oli minulle ennestään lähes tuntematon artisti. Kappaleen nimi Paskana sai pohtimaan, mitähän sieltä on luvassa. Yllätys oli kuitenkin positiivinen. Kappale antaa voimaa siinä, että se antaa kuulijalle luvan olla rikki. Siipolalla on matala ääni, joka sopii kappaleen teemaan.

Pidin kappaleen alkusoitosta ja sama tunne vahvistui ensimmäisten sanojen myötä. Missään vaiheessa keskittyminen ei lopahtanut, vaan kappale piti hyvin kuulijan mukana. Kappale ei myöskään lähde toistamaan itseään liikaa.

Jokaisella on elämässään varmasti ollut hetkiä, kun on aivan rikki ja poikki. Kertosäkeen sanoitukset osuvat etenkin jos kuunnellessa on vastaava olo. Kaikki UMK:n kappaleet on julkaistu Yle Areenassa, josta löytyy myös jokaisen biisin takaa tarina. Mikko Koivunen on tuottaja ja yksi kappaleen tekijöistä. Hän kuvaili kappaleen tarinaa hyvin: “Sulla on just käynyt hirvein asia sun elämässä ja autot kehtaa silti ajaa siinä, että miten kehtaa?”, tuo kuvaus osuu täysin kertosäkeeseen.

Pohdin, pärjäisikö kappale kuitenkaan Euroviisuissa. Rehellinen mielipiteeni on, että ei. Kilpailussa on usein monia balladeja ja Paskana luultavasti hukkuisi muiden joukkoon. Vaikka kappale on jo saanut suosiota, en usko, että voittoa irtoaa myöskään UMK:sta. UMK:ssa on mukana myös menevempiä biisejä, ja uskon kansan haluavan sellaisen edustamaan Suomea. Sanoisin, että kappale tulee kuitenkin menestymään kilpailujen ulkopuolella.

Siipola kertoi MTV Uutisten haastattelussa, että live-esityksessä ei tule olemaan mitään ylimääräistä. Esitys tulee olemaan suuri, mutta pelkistetty. Kappaleen sanomalle annetaan tilaa, mikä on mielestäni hyvä asia. Innolla odotan, millainen lavashow on luvassa ja miten tämä kokonaisuus tulee menestymään kilpailussa.

Etusivun kuva: Nelli Kenttä/Yle

Sara Siipola toivoo tavoittavansa uusia ihmisiä UMK:n kautta

Pieneltä paikkakunnalta suurien massojen tietoisuuteen noussut Sara Siipola on innoissaan mukana tämän kevään Uuden Musiikin Kilpailussa. Hän osallistuu Suomen Euroviisukarsintana pidettävään UMK:hon uudella voimabiisillään Paskana. Kaupunkikanava haastatteli Siipolaa päivä kappaleen julkaisemisen jälkeen. Kuuntele haastattelu alta.

Euroviisujen katsominen on kuulunut Sara Siipolan elämään pienestä pitäen. UMK on toiminut Suomen Euroviisukarsintana vuodesta 2012, ja Siipolan kiinnostus UMK:ta kohtaan on kasvanut vuosien mittaan enemmän ja enemmän. Siipola kertoo huomanneensa, kun jossain vaiheessa tilanne kääntyi päälaelleen ja yhtäkkiä artistit todella haluavat päästä mukaan. Kevään 2023 UMK-finaalin aikaan Siipola oli jo päättänyt hakea seuraavalle kaudelle mukaan. Tänä keväänä UMK järjestetään 13. kerran. Seitsemän finalistia valittiin 419 hakemuksen joukosta. 

Paskana on Sara Siipolan maanantaina 15.1. julkaistu kappale, jolla hän kilpailee UMK-finaalissa. Siipolan mukaan se ei ole perinteinen voimabiisi. Toivon sijaan kappale antaa nimensäkin mukaan luvan olla paskana. Siipolan sanoin aina ei tarvitse yrittää olla ok ja se on tärkeää. Biisillä tuodaan esille sellaista suruvaihetta, josta ei juurikaan puhuta. Suru, joka saattaa näyttää jopa lapselliselta tai itsekkäältä. Siipola kuvailee sitä itkupotkuraivareiksi. Hän nostaa esille myös epäreiluuden tunteen, jossa oma maailma tuntuu pysähtyneen, mutta muut jatkavat elämäänsä tavalliseen tapaan.

Siipolan musiikintekoprosessi lähtee liikkeelle aiheesta ja tunnelmasta. Sen jälkeen sanat ohjaavat vahvasti biisin tekemistä. Paskana tuo esille uutta Saraa. Biisiä on lähdetty tekemään hyvällä fiiliksellä, eikä liikaa ole mietitty muiden odotuksia. Heti alusta lähtien Siipola tiesi, että UMK-kappaleen nimeksi tulee Paskana. Biisintekoprosessi ei kuitenkaan ollut niin suoraviivainen. Studiosession aikana yritettiin jopa kuuden eri kappaleen tekemistä, mutta lopulta palattiin aina alkuperäiseen. Kun äänitysaika oli lopuillaan tajuttiin, ettei biisin nimeä Paskana sanottu missään vaiheessa biisin aikana. Siipola kävi siis lopulta omien sanojensa mukaan “läpällä” huutamassa biisissä kuultavan “Mä oon paskana” mikrofoniin, ja niin se sitten jäi osaksi kappaletta.

Vastaanotto kappaleen julkaisun jälkeen on ollut positiivinen. Paskana on noussut Spotifyn Suomen Top 50 -listan kärkikahinoihin samantien. Siipolan Instagramin yksityisviestiosio on täyttynyt viesteistä. Hän kertoo, että ensimmäinen vuorokausi kappaleen julkaisun jälkeen viestejä tuli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Omalla Tiktok-tilillään Siipola on reagoinut viisufanien tekemiin reaktiovideoihin. Myös Suomen ulkopuolella reaktiot ovat olleet positiivisia. Siipolan mielestä on mahtavaa, että biisin tunne välittyy, vaikkei kieltä ymmärtäisikään.

UMK-keväälle Siipola ei ole asettanut liikaa odotuksia. Hän toivoo mieluummin yllättyvänsä positiivisesti kuin tippuvansa korkealta. Eritoten hän toivoo, että monet ihmiset, joille hän on ollut tuntematon, tulevat löytämään hänen musiikkinsa. Muita UMK-artisteja Siipola kuvailee mukaviksi, mahtaviksi ja lahjakkaiksi. Hän tuntee ylpeyttä kuuluessaan tällaiseen porukkaan. Lavashowstaan Siipola ei paljasta vielä liikaa, mutta kertoo, että biisille ja sen sanomalle tullaan antamaan tilaa. Ei mitään ylimääräistä.

Haastattelu ja teksti: Niina Kruus

Kuva: Nelli Kenttä / Yle

Havuja perkele!

Hiihto tuo Suomelle niin paljon iloa ja surua arvokisoissa. Penkkiurheilijaa laji ihastuttaa ja vihastuttaa. Hiihto on aiheuttanut traumoja arvokisoissa, kun kotimaiset huiput joukolla kärähtivät dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001. Hiihto on aiheuttanut traumoja myös penkkiurheilun ulkopuolella, nimittäin koulun liikuntatunneilla. Kylmä hiki nousee pelkästä ajatuksesta, kun muistaa opettajan reissuvihkoon kirjoittaman viestin ”huomenna hiihtovarusteet”.

Kohta olemme taas tilanteessa, kun kouluissa aletaan lähettää Wilma-viestejä liikuntatuntien ohjelmasta ja hiihtoa riittää. On umpisurkeaksi voidellut sukset ja liikaa talvivaatteita. Hengitys kiihtyy ja pyörryttää, kun liikuntatunti on alkamassa ja sivakat nojaavat koulun seinään. Miksi Suomen lapsia näin kidutetaan? 

Aivan erityisesti suomalaisista lapsista kidutetaan niitä, jotka asuvat pohjoisessa. Kauas pohjolaan lumi satoi lapsuudessani lokakuussa ja heti alkoi hiihto. Hiihdettiin kaikki liikuntatunnit ja välitunnit ja osa vielä vapaa-ajallakin aina huhtikuuhun asti. Kuulun näihin  suomalaislapsiin, joita kauhukokemukset ovat seuranneet aikuisuuteen asti. Sukset ovat jääneet kaupan hyllylle enkä ollenkaan ymmärrä hiihdon ihanuutta.

Lihava lapsi, hiki päässä hiihtää ja hiihtää. Sukset lipsuvat ja pipo tippuu silmille. Mielessä pyörivät kaikki mahdolliset ja mahdottomat kirosanat. Samaan aikaan takapuoleen tökkää jokin. Mikä perhana se on? Se on kuulkaa vihatun liikunnanopettajamme suksisauva, joka hoputtaa polvilleen kaatunutta lasta. Tämä tiukkailmeinen, omaan elämäänsä kyllästynyt opettaja hieroo pettymystä naamaan kuin lumipalloa kertomalla, että koulun kilpahiihtoa harrastavat ovat jo toisella hiihtokierroksella ja tämän lihavan lapsen pitää kavuta ensimmäisen ladun päässä oleva ylämäki. Hänen mukaansa pitäisi vaan viitsiä yrittää. 

Lumipaakut tarttuvat suksien pohjiin. Isä on taas jättänyt sukset voitelematta. Välillä pitää pysähtyä ja irrottaa saatanallisen vaikeat siteet monoista, että pääsee raapimaan ja kaapimaan lunta pois suksista. Tämän jälkeen pitää istahtaa ja miettiä, pääsisikö ladulta oikaisemaan kohti koulua, jossa ne kilpahiihtäjät jo odottavat. Vaan opettajapa tietää ajatukset ja suunnitelmat ja odottelee tyytyväinen virne naamallaan risteyksessä, jossa oikaiseminen olisi mahdollista. Pirullinen nainen estää ala-astelaisen hienon suunnitelman. 

Liikuntatuntien traumatisoimat lapset ovat ainakin Suomessa lähes käsite. Me 80- ja 90-luvun lapset olemme samaa heimoa, lähes oman yhdistyksen jäseniä. Meitä yhdistää trauma liikuntatunneista. Miksi asia on näin? Miksi emme ole saaneet liikuntatunneista riemua vaan inhon, jota kannamme mukana pitkään, joskus jopa koko elämän. Onko syy opettajan vai opetussuunnitelman? Veikkaan ensimmäistä. Ainakin minun kotiseudullani juuri liikunnanopettajasta on traumaattisia muistoja. Ehkä olimme uhreja. Ehkä jouduimme toteuttamaan hänen haaveitaan hiihtoladuilla. Jospa hänen haaveensa oli olla uusi Helena Takalo, eikä unelma koskaan toteutunut. Suomihan on täynnä perheitä, joissa lapset toteuttavat vanhempiensa haaveita harrastuksillaan. Me ”saimme” olla toteuttamassa liikunnanopettajamme unelmia. Näiden unelmien toteuttamiseen sopivat ainoastaan kilpahiihtoa harrastavat. Emme me muunlaiset, hitaat hiihtäjät. Havuja perkele – elämän hiihtoladuille!

Iiro Myllymäki – euroviisufani unelmatyössään

Iltalehden toimittaja Iiro Myllymäki kiinnostui Euroviisuista jo 11-vuotiaana, kun hän katsoi Suomen karsintaa, jossa oli mukana Laura Voutilainen kappaleella Addicted to you.

Myllymäen huomion kiinnitti biisin ohella Voutilaisen esiintymisasu, valkoinen tiukka minimekko, joka tosin sitten enää Euroviisuissa ei ollut laulajan päällä. Teini-iän kynnyksellä olleeseen Myllymäkeen iski heti Suomen mittelöiden hyvä meininki, ja hänen olikin pakko seurata myös kansainvälinen kilpailu.

Myllymäen tie euroviisutoimittajaksi on toimittajaopiskelijan näkökulmasta kiintoisa. Hän opiskeli journalistiksi Tampereen yliopistossa, jonka jälkeen hänen luontainen kiinnostuksensa ohjasi hänet viihdetoimittajaksi. Harjoittelupaikassaan Bauer Medialla hän pääsi heti ensimmäisenä päivänään tekemään euroviisuaiheisen esittelytekstin Ukrainan Jamalasta, joka kohta voittikin kisan. Myllymäki kannustaa kaikkia tuomaan omia kiinnostuksenkohteitaan esille harjoittelu- ja työpaikoissa, koska siten voi päästä tekemään juttuja juuri niistä. 

Kansainvälisille Euroviisujen kisapaikoille Myllymäki on päässyt neljänä eri vuonna. Hän ollut näissä mukana puoliksi fanin, puoliksi toimittajan ominaisuudessa. Tänä vuonna Malmössä mies on mukana ensimmäistä kertaa pelkästään toimittajana. Toki hän edelleen saa esimerkiksi valita haastateltavansa itse, ja luonnollisesti valintoihin vaikuttaa se, mikä miestä itseään kiinnostaa. Myllymäki on työssään kirjoittanut euroviisuaiheisia kolumneja, kommentteja ja haastatteluita. 

Kaikkein mieleenpainuvin kokemus Myllymäelle on ollut viime vuoden euroviisukevät kaikkineen. Hänestä oli mahtavaa seurata Käärijä-huumaa ensin kotimaassa ja sitten Liverpoolissa varsinaisissa kisoissa. Myllymäki mainitsee myös Käärijä-saunassa käymisen mukavana muistona saarivaltion visiitistä. Mieleen jäi tietenkin myös ankara pettymys, kun Ruotsi veikin kaikista ennakko-odotuksista poiketen voiton.

Tänä vuonna Myllymäen mukaan samanlaista huumaa Suomen suhteen ei liene odotettavissa, mutta Sara Siipolalle hän voisi ennustaa ainakin jonkin sortin menestystä, mikäli artistin liveshowsta tulee hyvä. Myös raatien täytyy toki olla jo ennakolta mieltynyt artisteihin ja kappaleisiin, jotka (ennakko)suosikkien joukkoon nousevat. 

Euroviisujen mahdollinen Israel-boikotti mietityttää luonnollisesti myös Myllymäkeä, sillä Gazan tilanne varjostaa kaiken muun ohella myös euroviisukevättä. Koko kisan tunnelmaan vaikuttaa aika paljon, jos Israel saa osallistumisluvan. Myllymäen mielestä EBU:n eli European Broadcastin Unionin tulisi ottaa tähän selkeä kanta, jotta spekulaatiot jäisivät pois. Myös moni artisti pelkää saavansa lokaa niskaan, mikäli ei boikotoi kisaa, jos Israel on osallistujien joukossa. Ylen näkemys asiaan on, että UMK on sen verran erillään Euroviisuista, että vielä se ei halua antaa selkeää mielipidettä Israelin mukanaolosta. Myllymäen toive on, että asia saisi ratkaisun mahdollisimman pian, ja viisukevät voisi jatkua tämän suhteen mutkattomammin.

Haastattelu: Satu Karjunen
Teksti: Joaniina Ketomäki
Kuva: Iiro Myllymäen kotialbumi

Presidentinvaalit lähestyvät – ovatko nuoret äänestäjät hereillä?

Nuoria äänestäjiä on perinteisesti ollut haastavaa houkutella uurnille. Kutsuimme presidenttiehdokas Mika Aaltolan ja joukon äänestäjiä keskusteluun siitä, miten jokaisen ääni saataisiin mukaan.

Miksi nuori äänestäjä nukkuu?

Viime presidentinvaaleissa vuonna 2018 alle puolet 20-24 -vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Kysyimme, mitä syitä nuorten vaalinukkumisen taustalla mahdollisesti on.

Presidenttiehdokas Mika Aaltola paljastaa Kaupunki.TV:n Vaaliherätys-lähetyksessä, ettei hänkään ollut nuorena aina kovin innokas äänestäjä. 

“Isä tuli potkimaan hereille ja sanoi, että nyt lähdet äänestämään”, Aaltola muistelee ihan ensimmäisiä kokemuksiaan kunnallisvaaleista. 

Presidentinvaaleissa 1994 innokkuus olikin sitten jo eri tasolla, sillä nuori Aaltola oli päässyt tapaamaan Martti Ahtisaaren ja toimi hänen kampanjansa tukijoukoissa. Aaltola sanoo ymmärtävänsä hyvin, että nuorten elämässä tapahtuu paljon, eikä äänestäminen ehkä siksi tunnu kaikille tärkeältä, vaikka sillä tavalla olisi valtaa vaikuttaa.

“Ei ole oikein valittaa asioista, jos ei edes käy äänestämässä”, muistuttaa politiikassa aktiivisesti mukana oleva Netta Tuomisto.

Ehdokkaan valinta ei aina ole helppoa

Ehdokkaan valinta voi tuntua haastavalta etenkin, jos ei ole tottunut seuraamaan politiikkaa. Aaltolan mukaan varsinkin aikaisemmin poliittinen keskustelu on ollut ajoittain kryptistä ja paljon on pitänyt lukea rivien väleistä. 

Mitä enemmän keskusteluun saadaan konkretiaa ja nuorten mieltä askarruttavia aiheita, sen helpompi keskustelua on seurata ja siitä kiinnostua, Aaltola toteaa.

Monet gallupiin vastanneista tunsivat presidentin tehtävät hyvin ja painottivat ehdokkaan valinnassa erityisesti arvopohjaa.

“Politiikkaviihdettä ja politiikkateatteria” – Vaaliherätys haastoi keskustelemaan äänestämisestä ja vaaleista

Kaupunki.TV:n Vaaliherätys-livelähetyksessä 19.1.2024 keskusteltiin paitsi äänestämisestä, myös muun muassa median roolista vaalikampanjoinnissa. Onko olemassa huonoa julkisuutta ja ovatko ehdokkaat sellaisia, kuin mediajulkisuuden perusteella vaikuttaa?

Keskustelemassa Mika Aaltola, Netta Tuomisto ja Olivia Autio. Juontajina Kiira Kemppainen ja Iida Laaksonen.

Teksti: Pia Viinamäki
Kuva: Miia Kilpiö
Insertit: Pia Viinamäki, Anni Noponen ja Aino Pitko

Presidentinvaaleissa ennakkoäänestys jatkuu vielä tiistaina

Presidentinvaalien ennakkoäänestys jatkuu vielä tänään tiistaina. Ääniä on maanantai-iltaan mennessä annettu lähes 1,5 miljoonaa.

Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelun mukaan presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on maanantai-iltaan kello 21:00 mennessä annettu jo liki 1,5 miljoonaa ääntä. Ennakkoäänestys näyttäisi olevan viime presidentinvaaleja hieman vilkkaampaa. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa ennakkoäänestyksessä annettiin yhteensä hieman reilu 1,5 miljoonaa ääntä.

Eetu Lindgren päätyi vaalitoimitsijaksi jo vuonna 2021 ystävän innoittamana.

Kauppakeskus Saaressa sijaitsevassa Laajasalon kirjaston ennakkoäänestyspisteessä oli maanantai-iltapäivällä rauhallista. Vaalitoimitsija Eetu Lindgren kertoo, että ihmisiä on käynyt tasaiseen tahtiin äänestämässä. Suuremmilta ruuhkilta on toistaiseksi vältytty.

Anna Harras kävi äänestämässä ennakkoon kauppakeskus Saaressa. Harras äänesti ensimmäistä kertaa presidentinvaaleissa.

Ennakkoäänestämään saapunut Anna Harras koki helpoksi päättää ketä ei äänestä. Jäljelle jääneistä vaihtoehdoista löytyi omiin arvoihin sopiva ehdokas.

Riitta ja Jari Färdig kävivät yhdessä äänestämässä kauppakeskus Saaressa.

Riitta Färdigin mielestä ehdokkaan löytäminen ei ollut helppoa, mutta päätös tapahtui lopulta pitkäaikaisen mielikuvan perusteella.

Ennakkoäänestys loppuu tänään tiistaina iltakahdeksalta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta, jolloin äänestää voi ainoastaan äänestysoikeusilmoituksessa osoitetussa paikassa. Mukana on oltava joko poliisin myöntämä henkilöllisyystodistus tai passi, taikka ajokortti.

Teksti ja kuvat: Miia Kilpiö.

Tarvitaanko Matkamessuja?

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 18-21.1.2024. Vuodesta 1987 järjestetyt messut ovat kaukana niistä loiston päivistä, jolloin messuilla vierailu oli kuin hetki Brasilian sambakarnevaaleilla ja ihmiset tulivat sankoin joukoin ostamaan edullisia matkoja.

Vuonna 2024 usean näytteilleasettajan tarjoukset löytyvät netistä, eikä mukana ole enää ohittamattomia tarjouksia. Näytteilleasettajista osa oli sitä mieltä, etteivät messut enää tarjoa samanlaista markkinointialustaa kuin ennen, mutta siitä huolimatta aina tulee messuille lähdettyä. Kävijöiden keskuudessa ilmastoasiat olivat puheissa ja ekologisia vaihtoehtoja kaivattiin enemmän. Halpojen lentojen aika on auttamattomasti ohi ja kaiken matkan järjestämiseen löytää netistä. Matkamessut tarjoavat tänä päivänä lähinnä erilaista viikonloppuohjelmaa, mutta kovin konkreettisia asioita messut eivät enää tarjoa. 

Perjantaina iltapäivällä messukäytävillä oli tilaa kulkea. Tuntui, että näytteilleasettajien henkilökuntaa oli enemmän kuin messuvieraita. Lauantaina kävijät löysivät messuille sankoin joukoin ja se olikin messujen vilkkain päivä. Messuilla vieraili 18-21.1 yli 50 000 kävijää ammattilaiskävijät mukaan luettuna. Vertailuna kävijämäärä vuodelta 2007, jolloin messukävijöitä oli lähes 86 000.
Ida ja Emma Lehtonen pitivät messujen tunnelmaa rentona ja kansainvälisenä. Ilmastoasiat mietityttävät sisaruksia ja ekologisuus voisi Emman mukaan näkyä paremmin messutarjonnassa.
Messujen ruokatarjonta oli tavanomaista: metrilakut, Haapasalon Hatsapuri ja useampi italialainen ruokakoju. Toimittaja olisi kaivannut enemmän eksoottisen etnisiä ruokakojuja messuille. Nyt valikoimassa oli aika yllätyksettömiä markkinaherkkuja.
Lauantaina messuilla oli paljon vierailijoita viettämässä aikaa. Matkaesitteet löysivät tiensä joidenkin kävijöiden kainaloon, mutta aika moni oli vaan katselemassa, ilman sen suurempia matkasuunnitelmia. 
Esiintymistauolla pitää huolehtia somemarkkinoinnista. 
”Matkamessuilla on hyvä tunnelma myös tänä vuonna”, kertoo Petteri Valle Lomakylä Vallesta Utsjoelta. ”Ilmastoasiat ovat kävijöiden mielessä, mutta tulee muistaa lentomatkailun päästöjen olevan pieni osa kaikista hiilidioksidipäästöistä”, hän jatkaa. 
Matkamessut tarjoavat vaihtoehdon viettää päivää arjesta poikkeavalla tavalla, mutta suurta matkailuhypeä ei messuilla näkynyt ja useat tarjoukset löytyivät netistä.

Kuvat ja teksti: Reetta Wuopio

UMK Kulissien Takana

Jaksossa ”UMK Kulissien Takana” keskustellaan muun muassa kutkuttavista kokemuksista Uuden Musiikin Kilpailun puvustossa sekä UMK:n musiikkivideoiden kuvauksista.