Jenny Yen ääni sattaa olla monelle tuttu animaatioista ja piirrettyjen suomidubbauksista. Kajaanista Helsingin äänistudioihin ponnistaminen ei ollut kuitenkaan koskaan itsestäänselvyys.
Saavun Oodin kirjastoon onnistuneesti viisi minuuttia myöhässä, mutta vastassani on kuitenkin suureen hymyyn, ruskeaan takkiin ja farkkupukuun pukeutunut naishenkilö. Pahoittelujen ja nopeiden kuulumisten vaihtamisen jälkeen etsitään Oodista haastattelulle sopiva nurkkaus. Hänen viikon takaisesta flunssastaaan on tuskin jälkeäkään havaittavissa.
Jennyn ääntä on kuultu noin sadassa roolissa, ja hänen YouTube-kanavansa jennysvoices on saavuttanut yli 150 tuhannen seuraajan rajapyykin, joten ääninäyttelyn lisäksi Ye on myös tunnettu somepersoona. Suuret seuraajamäärät eivät kuitenkaan takaa työllistymistä ääninäyttelijänä, vaan se on ollut ahkeran työskentelyn lopputulos.
“Se on ehkä se yleisin harhaluulo, mitä ihmiset aattelee, että mä oisin saanut YouTuben suosion myötä mun roolit. Ei voi sanoa näin, jos mä oon hakenut eri rooleja vuosia ennen YouTubea.”, Ye kertoo vakavana.
Ye kertoo, että kuten moni muukin äänirooleihin hakeva, hän ei koskaan linkannut omaa YouTube-kanavaansa hakemuksiin, vaan kokosi minuutin mittaisen demon, ja lähetti niitä eri tuotantoihin.
Ensimmäisen ääniroolin Ye sai vuonna 2018 Wallace & Gromit -elokuvien tekijöiden animaatioelokuvasta Early Man – Luolamies, jossa hän näytteli sivuroolissa Goona-hahmoa.
“Oisin saanut ensimmäisen roolin ennen Luolamies-elokuvaa ja se tarjottiin vain ja ainoastaan yhteistyönä. Ajatuksena, että: “promoo tätä elokuvaa, niin sinä pääset dubbaamaan muutaman sivuhahmon tästä.””
Ye kertoo kieltäytyneensä roolista, koska hän ei tykännyt siitä, että elokuvan päähenkilöt ja ammattitaitoiset dubbaajat eivät saisi sitä huomiota, minkä he ansaitsisivat, sen sijaan, että ”minä käyn luikauttamassa jonkun pari repliikkiä sivuroolina”, Ye naurahtaa.
“En uskonut, että se edesauttaisi mua saamaan sitten lisää rooleja. Sen takia halusin tehdä sen koeäänitysten kautta, että esimerkiksi siihen Luolamies-leffaan testattiin muitakin ihmisiä”.
Ye jatkaa Luolamies-elokuvan merkityksestä uralleen: “Se oikeastaan polkaisi samantien sen homman, että ei tullut oikeastaan edes sellaista parin viikon taukoa vaan pääsi yhteen studioon ja toiselta studiolta suositeltiin toiselle. Se on 2018 lähtien ollut sellaista vielä tähän päivään asti”.
Jenny Ye on pirteä ja valloittava persoona, joka kuitenkin suhtautuu työhönsä antaumuksella ja uppoutuu roolihahmoihinsa täysin, mistä kertoo ohjaajilta saamansa kommentit.
“Oon saanut palautetta ohjaajilta, että hekin haluavat taukoja välillä. Meen työssäni helposti flow -tilaan, sitten unohdan, että toki äänittäjä haluaisi ehkä käydä vessassa”, Ye vitsailee.
“Se määrä, mitä mä oon vahingossa lyöny mikrofonia”
Äänirooliin uppoutuminen ei ole pelkästään hahmon äänen omaksumista, mutta myös eläytymistä roolihahmoon. Ye kertoo, että dubbauskeikoilla, riippuen projektista, hänellä on myös mahdollisuus vaikuttaa roolihahmon ääneen ja puhetyyliin, joita käydään läpi ohjaajan ja äänittäjän kanssa. Ääniroolissa pyritään kuitenkin pysyä uskollisena pohjamateriaalille, jolloin esimerkiksi hahmojen omat spesifit naurut ja sloganit pyritään tuomaan myös suomenkieliseen dubbaukseen.
“Mä tuon tosi usein omaa pientä nyanssia kuitenkin niihin esiin, koska se ei tarkota, että jos se on alkuperäisellä kielellä dubattu, se olis parempi, vaan meillä on myös lupa tehdä vähintään yhtä hyvä tai parempaa.”
Esimerkiksi 1990-luvun Aladdin-elokuvan dubbaus sai Disneyltä tunnustusta, sillä se valittiin maailman parhaaksi dubbaukseksi ja etenkin Vesa-Matti Loiri sai erityismaininnan roolistaan Henkenä.
Äänirooleissa ja ehkä etenkin live-action -elokuvien dubbaamisesta Ye kertoo, että ääninäyttelijät saattavat liikkua ja elehtiä ja jopa avata suutaan tasan saman verran kuin ruudulla, jotta hahmo kuulostaa mahdollisimman luonnolliselta.
“Se määrä, mitä mä oon vahingossa lyöny mikrofonia, kun heiluttelee käsiä tai pitää hyppiä. Se on hauska ollut huomata, jos mä oon kuvannut itteeni dubbaamassa, että apua mun naama vääntyy niin moneen eri suuntaan!”, Ye elehtii naurahtaen.
Ye kertoo aloittavansa tavallisesti työpäivänsä kello kymmenen maissa, sillä haluaa antaa aikaa äänelleen sekä itselleen herätä. Tämän jälkeen hän käy esimerkiksi Pasilassa äänittämässä pari tuntia, ja saattaa siirtyä siitä toiselle studiolle Myyrmäkeen. Studioilla Yen mukana on äänittäjä ja mahdollisesti ohjaaja.
Studioissa pidetään tarkasti huolta salassapitosopimuksista, joten kuvia ei saa ottaa ja puhelimet pidetään lentotilassa. Mitään skriptejä ei mukaan saa ottaa, joten ääninäyttelijän tulee olla valmis melko nopeastikin sisäistämään uusi roolihahmonsa.
“Kun mä meen sinne studioon, niin mä näen siellä vasta sen, että mikä mun hahmo on, jota mä dubbaan. Yleensä leffassa siinä on sellainen pieni skripti, että millainen se hahmo onpi, sitten mä saatan nähdä vilauksen siitä. Mutta me ei katota leffoja etukäteen, me nähdään vain ja ainoastaan meidän omat kohtaukset sieltä.”
Ye haluaa jaksottaa työtänsä parin tunnin sessioihin, jotta esimerkiksi kovaäänisemmät roolit eivät satuta ääntä. Äänen käyttöön Ye on saanut vinkkejä ohjaajalta ja muilta dubbaajilta, mutta on myös oppinut esimerkiksi metallilaulajien tekniikasta, jotka ovat auttaneet esimerkiksi kovien äänien käytössä. Ye on myös joutunut käyttämään aikaa oppimaan pois murteistaan ja vitsailee, että joutuu taistelemaan vastaan, ettei toimittajan puhuma mie ja sie tartu haastattelussa.
Hyvä dubbaaja antaa hahmolle sielun
“En mä sanois ees, että se laaja ääniskaala on sellanen, joka tekee susta hyvän dubbaajan, mutta just se, että sä pystyt tuomaan sille hahmolle sen persoonan ja vahvistamaan tunteet katsojalle pelkästään sen äänen avulla. Just se, että sä annat sille hahmolle sen sielun, niin ehdottomasti se tekee hyvän dubbaajan, johon joku tekoäly ei pysty”, Ye pohtii.
Ye arvioi, että tekoälyn tulemisen myötä esimerkiksi mainosten spiikkaus voi muuttua tulevaisuudessa, mutta samalla hän pohtii, että se voi tuoda uusia mahdollisuuksia alalle, sillä moni asiakas on halukas työskentelemään oikeiden ihmisten kanssa. Ye uskoo, ettei tekoäly voi ikinä korvata oikeaa ääninäyttelijää.
“Mitä spiikkauksiin tulee, niin se on kyllä pelottavaa. Nyt on alkanut tulee jo sellaisia pyyntöjä asiakkailta esimerkiksi, että ne haluaa nimenomaan ihmisäänen, eli erikseen mainitaan, että emme halua meidän mainosääniksi tekoälyllä tehtyä ääntä.”
8-vuotisen dubbaajan ura on Yen mukaan vielä vasta alussa ja pyrkii tulevaisuudessa vielä laajentamaan alaansa spiikkausten ja jopa ohjaamisen pariin.
“Teen pelkästään tosiaan dubbausta animaatioelokuviin ja sarjoihin, eli en oo aiemmin hakenut noihin esimerkiksi mainosääniin, radioääniin tai äänikirjoihin esimerkiksi, mutta tänä vuonna oon niihin hakenut!”, Ye paljastaa.
“Haluaisin myös vielä tulevaisuudessa päästä ohjaamaan jonkun suomidubbauksen, haluan kerätä vähintään 10 vuotta itselleni dubbauskokemusta ennen kuin mä voin alkaa ohjaamaan”
“Ei oo vieläkää vaikka jotain Disney-prinsessaroolia ollut, mutta toisaalta mä oon miettinyt, että oon aina halunnut olla mieluummin se pahis, niin ehkä vielä sellainen iso pahisrooli puuttuu”, Ye pohtii. “Toisaalta mulla on jo yks alla, mutta en halua spoilata, että se henkilö onkin se pääpahis”, Ye jatkaa naurahtaen ilkikurisesti.
“Mun duuni on leikkimistä!”
Teksti ja kuvat: Jesse Heiskanen
