Oli aika, jolloin laskiaispulla tiesi oman paikkansa. Se ei kysellyt, ei muuttunut, eikä hakenut uutta identiteettiä. Se oli pulla, joka oli keskeltä halkaistu ja välissä oli makea vaahto, hillo tai jopa mantelimassa.
Oli aika, jolloin laskiaispulla tiesi oman paikkansa. Se ei kysellyt, ei muuttunut, eikä hakenut uutta identiteettiä. Se oli pulla, joka oli keskeltä halkaistu ja välissä oli makea vaahto, hillo tai jopa mantelimassa.
Nyt perinteikäs laskiaispulla elää identiteettikriisiä.
Tänä päivänä keskustelu siitä, kuuluuko talvea piristävä pulla syödä mantelimassalla vai hillolla on kääntynyt siihen, miten monella tavalla pullan voi muuttaa kaukaisemmaksi sukulaiseksi alkuperäisestä. ”Meillä on matcha, Bubs, croissantti, pistaasi, karamelli, Biscoff, Nutella ja Dubai-suklaa vaihtoehtoina”. Onko tämä enää juhlapäivä vai sittenkin tuotekehityspalaveri?
Vaihtoehtojen määrä on kasvanut samaa tahtia kuin merkitys on ohentunut. Kallein versio pääkaupunkiseudulla maksaa jo noin yhdeksän euroa. Kun kaikkea on tarjolla, mikään ei tunnu erityiseltä. Laskiaispullasta on tullut kausituote, jota twistataan ja venytetään niin pitkälle, että alkuperäistä turvallista vaihtoehtoa ei tunnista enää kahvilan lasivitriinistä.
Perinteissä, tutussa ja turvallisessa muodossa on jotain rauhoittavaa. Laskiaispullan tarkoitus ei ollut yllättää. Se ilmestyi kerran vuodessa kahvipöytään ja muistutti olemassaolollaan talven kääntymisestä kevättä ja pääsiäistä kohti. Nyt se aloittaa somekampanjansa jo tammikuussa ja palaa joka vuosi entistä värikkäämpänä, levottomampana, korkeampana ja epävarmempana siitä, mitä sen pitäisi olla.
Ikävä kyllä, enää ei odoteta laskiaista vaan sitä, mikä trendikäs täyte sen herkussa on tänä vuonna.
Ehkä ongelma ei ole pullassa itsessään vaan meissä. Emme osaa antaa asioiden olla valmiita ja nauttia siitä. Laskiaispulla varmasti kadehtii naapuriaan Runebergin torttua. Kaiken pitää kehittyä, parantua ja ylittää odotukset.
Onko rohkeinta kuitenkin palata vanhaan perinteiseen versioon ilman trendejä ja hashtageja? Pelkkä halkaistu pulla, tuttu täyte ja makea kermavaahto.
