Abiturienttien lukuloma on alkanut ja ylioppilaskirjoitukset lähestyvät. Mitä tässä tilanteessa tulisi huomioida? Tästä löydät viisi vinkkiä lukulomalle.
1. Tee lukusuunnitelma
Lukiossa suositellaan lukusuunnitelman tekoa ja se onkin kiistämättä hyvä keino varmistaa, että ylioppilaskirjoituksiin tulee luettua tarvittavat asiat. Sen voi laatia eri tavoin omien tarpeiden mukaan. Voit esimerkiksi luoda koko viikon sisältävän lukujärjestyksen, johon sijoitat muun muassa mitä luet milloinkin ja kuinka kauan. Lukusuunnitelma voi myös olla esimerkiksi jokapäiväinen lista asioista, joita aiot sinä päivänä kerrata.
Lukusuunnitelmaan kannattaa sisällyttää harrastukset, ruoka-ajat, vapaa aika ja mahdolliset korkeakouluhaun ennakkotehtävät. Lisäksi on hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma kertaamisen kannalta kirjoitusten ajalle varsinkin, jos koepäivien välillä on useamman päivän tauko.
Silkkaan materiaalien määrään voi hukkua. Lukusuunnitelma on juuri tätä ehkäisevä asia, ja se toimii turvana, kun ei tiedä, mistä aloittaa. Suunnitelma kannattaa varmuuden vuoksi tehdä, vaikka tarvetta siihen ei tuntuisi olevan. Pelkkä lukusuunnitelman tekeminen voi selventää asioita ja muistuttaa, mitä kaikkea pitääkin kerrata.
Netistä löytyy useampia valmiita lukusuunnitelmapohjia, mutta myös Excel tai Google Sheets toimivat hyvin, ja voihan lukusuunnitelman tehdä paperillekin.
2. Priorisoi
Kirjoituksiin lukiessa on tärkeä huomioida, mitkä aineet vaativat eniten kertausta. Jos esimerkiksi englannin materiaalit ovat hyvin hallussa, mutta matematiikan tai historian materiaalit eivät, niin kannattaa varata niille enemmän aikaa. Priorisoi asiat, joita et muista tai ymmärrä hyvin. Aloita niistä materiaaleista, joiden käymisestä on pisin aika, tai jotka ovat vaikeimmat. Priorisointia voi tehdä myös kunkin aineen sisällä, eli jos funktiot sujuvat, mutta geometria ei, niin kertaa enemmän geometriaa.
Kaikkia aineita tulee kerrata perusteellisesti, mutta kuinka paljon kutakin täytyy kerrata riippuu omasta osaamisesta.
3. Luo rutiini
Lukulomalla koulun ylläpitämä rytmi ja rutiinit katoavat, mikä voi olla kivaa ensimmäisen viikon, mutta rutiinin puute voi hankaloittaa lukemista. Kotona opiskellessa on huomattavasti helpompaa kääntyä esimerkiksi puhelimen puoleen tai nukkua puolille päivin. Luo rutiini esimerkiksi menemällä kirjastoon opiskelemaan. Monessa kirjastossa on esimerkiksi lukusali, hiljainen tila tai varattava huone opiskelua varten (sen voi yleensä varata varaamo-nimiseltä sivustolta, tai kysy kirjaston henkilökunnalta).
Aseta tietty aika, jolloin olet kirjastossa, ja sitoudu siihen. Ylläpidä järkevää unirytmiä ja merkitse milloin esimerkiksi syöt lounasta (on helppo unohtaa syödä lukemisen aikana). Rutiinin luomisella voi välttää paikalleen jähmettymistä ja jatkuvan puhelimen tuijottamista. Tässä auttaa myös lukusuunnitelma.
4. Opiskele sinulle toimivalla tavalla
Ihmiset oppivat eri tavoin ja samat konstit eivät toimi kaikille. Ylioppilaskirjoituksiin lukeminen ei tarkoita pelkkää oppikirjojen lukemista, koska informaatiota ei välttämättä omaksuta aina siten. Oppikirjoja kannattaa ja tuleekin lukea, mutta kerrata kannattaa myös itselle toimivin tavoin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muistiinpanojen tekemistä, asioiden ääneen selittämistä, vanhojen yo-kokeiden tehtävien sekä kertaustehtävien tekemistä tai kirjojen kuuntelemista urheillessa. Lisäksi muista opetella oppimateriaalien soveltamista, sillä pelkällä tiedon ulkoa opettelemisella ei yleensä pärjää.
5. Muista hengittää
Lukulomalla voi tuntua siltä, että lukemista on ylitsepääsemättömän paljon ja koko ajan on jotain tehtävää. Tämän vuoksi täytyy muistaa hengähtää. Erittäin tärkeää on mennä ulos ja antaa aivojen hengittää, joten käy kävelyllä ja kuuntele luonnon ääniä kaikessa rauhassa. Ota yksi päivä viikosta, jolloin et tee mitään kirjoituksiin liittyvää, et edes ajattele niitä. Ulkoile, urheile ja pidä säännöllisiä taukoja. Itsensä ylikuormittamisella ei materiaaleja muista.
Teksti ja kuva: Jenna Kuosa
