Esiripun takana – miten ihmisestä tulee balettitanssija?

0
207

Istun suuren tanssisalin harmaalla lattialla. Takaseinältä paistava auringonvalo lämmittää huonetta. Edessäni on suuri peili ja sen edessä puinen balettitanko. Eteeni istuu Heidi Salminen, Suomen Kansallisbaletin tanssija.

Voiko kenestä tahansa tulla balettitanssija?

– Ehkä kenestä tahansa, jolla on tietyt piirteet. Joko baletti opettaa ne sinulle tai ne tulevat sulta luonnostaan. Eli ei ehkä ihan kenestä tahansa. On tärkeää, että hyväksyy lajin vaikeuden, pitää jopa nauttia siitä, että se on raskasta. Muuten saattaa tuntua, että baletti ottaa enemmän kuin antaa. Rakastan sitä, että tunnen kropassani, että olen tehnyt töitä.

Salminen nauttii siitä, että baletissa hän voi jatkuvasti kehittyä, eikä absoluuttista täydellisyyttä voi saavuttaa. KUVA: SENNI KLEMOLA

Salminen aloitti balettitunnit kuusivuotiaana. 12-vuotiaana hän päätti, että lajista tulee hänen ammattinsa. Tällöin hänet hyväksyttiin Kansallisbaletin erikoiskoulutukseen, mikä on tarkoitettu pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville oppilaille. EK-koulutuksessa kurssit ajoittuvat yleensä kouluvuoden lomille. Koulutuksen myötä Salmiselle valkeni, että balettitanssijan uran eteen hän on valmis tekemään kaikkensa.

– En varsinaisesti miettinyt, kuinka vaikeaa ammattiin on päästä. Halusin enemmänkin näyttää itselleni, mihin asti pääsen.

Tanssijat saattavat viettää monta tuntia kärkitossut jalassa. KUVA: SENNI KLEMOLA

Nuorelle urheilijalle teini-ikä on määrittävää aikaa. Aikuistumisen kynnyksellä monelle selkenee, kuinka suuri motivaatio omaan lajiin todellisuudessa on. Salmisella päämäärä pysyi koko ajan selkeänä. Monen vuoden ajan Salmisen vapaa-aika täyttyi pitkälti harjoittelemisesta baletin ja tanssin eri muodoissa. 

– Nuorempana, sain fysioterapeutilta jumppaliikkeitä kestävyyden parantamiseksi ja tein niitä melkein rituaalinomaisesti. Kun kaverit kysyivät, voinko viettää heidän kanssaan aikaa koulun jälkeen, vastasin vain, että mun on tehtävä jumppaliikkeet. Jälkeenpäin naurettiin, että aika hauska syy. Mutta mulle ei ollut kysymystäkään, ettenkö olisi noudattanut tämänkaltaisia asioita. Ystäväni ovat onneksi myös ymmärtäneet ja kannustaneet minua, vaikka eivät tuntisi lajia.

Kehonhuolto on tanssijalle tärkeää. KUVA: SENNI KLEMOLA

Salmisen systemaattinen harjoitteleminen tuotti tulosta. Hänet hyväksyttiin opiskelemaan ammattiin Ruotsin kuninkaalliseen balettikouluun sekä Suomen kansallisoopperan ja -baletin oppilaitokseen. Salminen oli kuullut tuttaviltaan positiivista palautetta Ruotsin oppilaitoksen opetuksesta ja erityisesti kansainväliset opettajat herättivät Salmisen kiinnostuksen. Salminen otti opiskelupaikan vastaan Ruotsista ja muutti 15-vuotiaana yksin Tukholmaan. 

– Näin jälkeenpäin ajateltuna vanhempani olivat yllättävän rentoja asiasta. He ymmärsivät, mitä tämä ammatti ja siihen kouluttautuminen vaatii. Vanhemmillani ei ole minkäänlaista omaa tanssitaustaa, mutta he arvostavat kovaa työntekoa. Ehkä kun he näkivät, kuinka kovaa treenasin he ymmärsivät, että mä olen valmis tekemään mitä ikinä tämä vaatii.

Mihin miellät itsesi: oletko urheilija vai tanssija?

– Sekä että. Balettitanssijana oleminen vaatii huippu-urheilijan kunnon. Näen asian niin, että ollaksesi paras mahdollinen balettitanssija, pitää tottakai olla myös taiteilija. Tietysti urheilu saa ihmiset myös tuntemaan asioita, mutta taiteessa tunnetta on vielä enemmän. Se herättää tunteita ja kysymyksiä. Urheilun ja taiteellisuuden välillä on oltava balanssi.

Salminen sai töitä Suomen Kansallisbaletista vuonna 2021. Tanssijan arki Kansallisbaletissa koostuu enimmäkseen harjoituksista ja esityksistä. Harjoittelutahti on kova: kun teos on saanut ensi-iltansa, aloittavat tanssijat jo harjoittelemaan uutta teosta, tehden samalla näytöksiä iltaisin ja viikonloppuisin. 

– On pitkiä päiviä ja joskus töiden jälkeen ei jaksa tehdä mitään. Mutta taiteellisuutta varten on elettävä. Pitää olla kokemuksia elämästä, muuten ei ole mitään annettavaa, enkä halua olla kuin tyhjä kirjan sivu.

Pitkien päivien vastapainoksi Kansallisbaletin tanssijat saavat pidemmän kesäloman. KUVA: SENNI KLEMOLA

Salmisen kokemus on, että Kansallisbaletissa pyritään työskentelemään mahdollisimman ravitsevalla tavalla. Työtapa on hiukan erilainen, sillä ammattilainen on edelleen oppilaan roolissa verrattuna Kansallisbaletin opettajiin ja koreografeihin. Salminen haluaa puhua avoimesti baletin vanhoista rakenteista ja puolustaa hänelle tärkeitä arvoja.

 – Minullakin on kauhutarinani balettikouluista. Baletissa on paljon vanhoja kaavoja ja vaatii vielä pitkän ajan, että niistä päästään eroon. Opetuksessa ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Jokainen sukupolvenvaihdos vie balettia eteenpäin.

Solistiroolissa Salminen on tanssinut Kansallisbaletissa muun muassa Tuhkimon sisarpuolena, Gisellessä Batildena, Hamletissa Gertrudena sekä Édith Piaf (La vie en rose) teoksen aikuisena Édithinä. 

– Koen, että kuten mikä tahansa taide, myös tanssi on tapa tehdä edes pientä muutosta yhteiskunnassa. Haluan sosiaalisessa mediassa käyttää alustaani tietoisuuden levittämiseen, koitan myös kouluttaa itseäni, oppia avartamaan omaa katsettani entistä enemmän. Kyllä täällä Kansallisbaletissa tiedetään, että olen mielipiteensä esittävä feministi. En sitä peittele, ilmaisen mielipiteeni vapaasti. 

Teksti ja kuvat: Senni Klemola

Edellinen artikkeliValotaidetta ja merkityksellisiä kohtaamisia Linnanmäellä – huvikausi sai juhlavan päätöksen Valokarnevaalilla
Seuraava artikkeliMenestys toi Christian Heljangolle rauhan