VIIMEISIMMÄT ARTIKKELIT

Kuuntele Kaupunkiradion lähetystä

Kaupunkiradio Beatin Iltapäivä – Akseli, Krisu ja Nico klo 14-17

KAUPUNKIRADIO LIVE

–

Preset with id 10 does not exist!

https://www.radiot.fi/kanavat/kaupunkiradio

SUORA LÄHETYS KLO 13.00

Suorassa lähetyksessä tänään vieraina Tommi Läntinen, Asko Kallonen ja Jani Jääskeläinen.

Siirry suoraan lähetykseen käynnistämällä video.

KuPS taisteli Konferenssiliigassa pistetilin auki

Konferenssiliiga on Uefan organisoima eurooppalaisten seurajoukkueiden kolmanneksi korkein sarjataso. KuPS pelaa sarjassa toista vuotta peräjälkeen. Suomalaisista joukkueista vain HJK ja KuPS ovat pelanneet kyseisessä liigassa.

Konferenssiliigassa pelattiin kolmas kierros torstai-illan aikana. KuPS kohtasi Tammelan stadionilla belgialaissuuruuden Gentin. 

Transfermarket.com mukaan KuPSin joukkueen arvioitu arvo on noin seitsemän miljoonaa euroa, kun vastaavasti Gentin vastaava arvo on noin 77 miljoonaa euroa. 

KuPS nostattamassa joukkueen henkeä juuri ennen ottelun alkamista. KUVA: Juho Kähkönen

Lähtökohdat peliin olivat KuPSin kannalta vaikeat, sillä joukkueen vire ei ole ollut paras mahdollinen. Viimeisestä kahdeksasta pelistä KuPS oli onnistunut voittamaan vain yhden. Viimeksi se hävisi AC Oululle sunnuntaina. Häviö Oululle tiesi Veikkausliigan voiton karkaamista KuPSin saavuttamattomiin. 

Torstain peli kulki lähes kokonaisuudessaan Gentin kontrollissa.

Kuvassa Gentin keskushyökkääjä Vergara pääsi puskemaan lähietäisyydeltä ottelun esimmäisillä minuuteilla. KUVA: Juho Kähkönen

KuPS sai lopulta vain yhden laukauksen Gentin maalia kohti kuudesta laukauksestaan. KuPSin paras maalintekoyritys tuli ottelun lisäajalla ruotsalaisen Engvallin lapikkaasta.

Gent puolestaan laukoi yhteensä 20 kertaa. KuPS pystyi puolustamaan kuitenkin suhteellisen helposti gentin hyökkäykset paria vaarallisempaa paikanpoikasta lukuun ottamatta. Peli päättyi lukemiin 0–0.

Tilannekuva tuomarin vihellettyä pelin päättyneeksi. KUVA: Juho Kähkönen

KuPSin pelit jatkuvat sunnuntaina Veikkausliigan viimeisellä kierroksella, jolloin vastaan astuu turkulainen FC Inter. Konferenssiliigassa kupsilla on pelejä läpi alkutalven. Seuraava Konferenssiliiga peli on vieraissa ruotsalaista Norrköpingiä vastaan marraskuun 19. päivä. 

Tasapelillä KuPS sai avattua pistetilin kuuden pelin sarjassa. KuPSilla on nyt saldona kolmesta pelistä yksi piste. 

Tasapelikin tietää isoa taloudellista plussaa KuPSin toimistolle. Raporttien mukaan KuPS tienaa tasapelillä 133 tuhatta euroa Uefalta. Yhdenkin pelin voitolla KuPS nettoaa ottelubonuksena 400 tuhatta euroa.

KuPSin pelissä oli torstai-iltana katsomossa hieman yli 2100 ihmistä. Tammelan stadionin yleisökapasiteetti on 8000 ihmistä. KUVA: Juho Kähkönen

Viime vuonna KuPS selvitti viimeisten joukkueiden joukossa itsensä ensimmäiselle playoff-kierrokselle. Silloin playoff-paikkaan vaadittiin seitsemän pistettä kuudesta pelistä.

Teksti ja kuvat: Juho Kähkönen

HJK murtui paineen alla, FC Inter juhlii Veikkausliigan voittoa sydämentykytyksiä aiheuttaneella viimeisellä kierroksella

Isänpäivänä 8. marraskuuta pelatusta Veikkausliigan ratkaisukierroksesta muodostui HJK:lle ja sen kannattajille todellinen painajainen.

Kierroksen asetelma oli selvä: HJK voittaisi mestaruuden voittamalla oman ottelunsa. FC Inter taas tarvitsi voiton lisäksi suotuisan tuloksen Helsingistä pitääkseen mestaruushaaveet elossa. HJK oli selvä ennakkosuosikki ennen ottelua.

Veikkausliigan voittajalle annettava pokaali. Taustalla edellisen mestaruuden voittaneen KuPsin paita ja kultamitali. KUVA: Juho Kähkönen

Töölön pimenevässä illassa nähtiin kuusimaalinen trilleri, jossa HJK taisteli loppuun asti, mutta 3–3-tasapeli AC Oulua vastaan jätti helsinkiläiset nuolemaan näppejään. Tasapelin myötä mestaruus karkasi Turkuun FC Interille, ja HJK:n oli tyytyminen hopeamitaleihin. FC Inter voitti samanaikaisesti Kuopiossa pelatussa ottelussa KuPSin lukemin 0–2.

Mestaruus on FC Interille ensimmäinen sitten vuoden 2008. Alla henkeäsalpaavan illan kulku Helsingistä katsottuna kuvien ja tekstin muodossa.

HJK-kannattajien näyttävät lakanat ennen ottelun alkua. KUVA: Juho Kähkönen

Ottelut käynnistyvät

15:00

Päätöskierros alkaa samanaikaisesti Helsingissä ja Kuopiossa. Mestaruus ja mitalijärjestys ovat auki.

AC Oulu siirtyy johtoon (0–1)

10 minuuttia pelikellossa.

AC Oulu käyttää HJK:n puolustuksen lepsuilun hyväkseen ja siirtyy yllättävään johtoon.

18 minuuttia pelikellossa.

AC Oulun maalivahti Santos loukkaantuu todella pahannäköisesti saadesaan HJK-hyökkääjän Borchersin kengästä osumaa kasvoihin pallontavoittelutilanteessa. Santos kuljetettiin tilanteen jälkeen tarkastuksiin sairaalaan. Peli on keskeytettynä useamman minuutin.

Inter siirtyy johtoon Kuopiossa (0–1)

21 minuuttia pelikellossa.

FC Inter iskee avausmaalin KuPS:n verkkoon ja ottaa otteen mestaruudesta.

AC Oulu lisää johtoaan (0–2)

26 minuuttia pelikellossa.

AC Oulu pääsee kuin varkain tuplaamaan johtonsa, kun HJK sutii pallon omaan maaliin.

Taukotilanteet

Helsingissä (0–2), Kuopiossa (0–1).

Ensimmäiset puoliajat päättyvät. Live-sarjataulukossa FC Inter on kiinni mestaruudessa.

FC Inter siirtyy johtoon (0–2)

49 minuuttia pelikellossa.

Toisen puoliajan alussa FC Inter yllättää KuPS:n nopealla vastahyökkäyksellä ja siirtyy uskomattomalla laukauksella vankkaan johtoon.

HJK kaventaa (1–2)

76 minuuttia pelikellossa.

Lopulta HJK:n valtava paine palkitaan ja HJK kaventaa ansaitusti.

HJK:n tanskalais-hyökkääjä Borchers kaventaa maalin edestä. KUVA: Juho Kähkönen

HJK nousee tasoihin (2–2)

77 minuuttia pelikellossa.

HJK nousee raivokkaasti tasoihin ja virittelee uskomatonta takaa-ajoa Töölön kotiyleisön edessä. HJK on vain maalin päässä mestaruudesta.

Teemu Pukki syöttää tanskalais-hyökkäjä Borchersille takatolpalle. KUVA: Juho Kähkönen
Borchers onnistuu upottamaan illan toisensa. Mestaruustaisto on jälleen auki. KUVA: Juho Kähkönen
HJK:n kannattajat villiintyvät täysin joukkueensa tehdessä uskomatonta temppua. Kaksi maali kahteen minuuttiin ja peli tasan. KUVA: Juho Kähkönen.

AC Oulu ottaa punaisen (2–2)

80 minuuttia pelikellossa.

Keskikenttäpelaaja Matias Ojala ajetaan suihkuun kovan taklauksen johdosta ottelun ratkaisuhetkillä suoralla punaisella.

HJK:n mahdollisuudet paranevat, kun AC Oulun pelaaja ottaa punaisen. KUVA: Juho Kähkönen

AC Oulu menee uudelleen johtoon Töölössä (2–3).

84 minuuttia pelikellossa.

Oulun kapteeni Rasmus Karjalainen löytää itselleen tilaa kulmapotkun jälkitilanteesta rangaistusalueen ulkopuolelta ja laukoo aivan käsittämättömän laukauksen takayläkulmaan.

Karjalainen virittelee laukaustaan. KUVA: Juho Kähkönen.
Karjalaisen laukaus löytää täydellisesti takayläkulmaan. Täysi Bolt-areena hiljenee täysin. KUVA: Juho Kähkönen

HJK tasoittaa viime tingassa (3–3)

86 minuuttia pelikellossa.

HJK nousee vielä kerran tasoihin ja vyöryttää hyökkäyksiä hakien pakollista voittomaalia.

Nikolai Alhon nousu maalille tuottaa tulosta. Alho pistää pallon maaliin maalin edestä. KUVA: Juho Kähkönen

90 minuuttia ja lisäaika enää pelaamatta.

HJK yrittää keskitysten ja kaukolaukausten kautta voittaa mestaruuden itselleen. 

Viimeinen maalintekoyritys tulee Teemu Pukille. Veto kuitenkin torjutaan puolustajien toimesta. KUVA: Juho Kähkönen

HJK:n peli kestää pidempään kuin Kuopiossa maalivahti Santosin loukkaantumisen takia. FC Inter joutuu odottamaan ratkaisevaa vihellystä Helsingistä katsoessaan peliä tableteilta.

Päätösvihellykset – FC Inter on mestari!

Ottelut päättyvät: Tulokset varmistuvat ja jäävät niihin lukemiin. Tulokset: Helsingissä 3–3 ja Kuopiossa 0–2. HJK jää tasapelin myötä hopealle ja FC Inter juhlii Veikkausliigan mestaruutta. 

HJK:n pelaajat lyyhistyvät kentälle pettymyksestä. Mestaruustaisto on päättynyt hopeaan. KUVA: Juho Kähkönen
Alexander Ring ja Teemu Pukki jättävät hyvästit Bolt-areenan pääkatsomolle. Molempien hieno ura päättyi tähän otteluun. KUVA: Juho Kähkönen


Teksti ja kuvat: Juho Kähkönen

Helsinki Girlies – kokemusten puolesta, yksinäisyyden epidemiaa vastaan

Helsinki Girlies on Katja Heikkilän luovuuden tuote, joka antaa vastauksen yhteisöllisyyden janoon tarjoten paikan viihtyä ja pitää hauskaa. Sosiaalisen klubin suosio yllätti jopa perustajansa. Mikä on yhteisön merkitys nykymaailmassa?

Syksyinen ilta hämärtyy Pasilassa. Hämärät valot valaisevat myös suurta, sohvin ja pöydin kalustettua tilaa, jonka ovesta virtaa sisään jännittyneen innostuneita kasvoja. Tilassa on alkamassa Helsinki Girlies -nimisen sosiaalisen klubin Stitch & Bitch -käsityöilta. Illan ajatuksena on saapua paikalle keskeneräisen käsityön tai taideprojektin kanssa, viettää aikaa ja tutustua muihin osallistujiin.

Hyvin nopeasti toisilleen entuudestaan vieraat osallistujat löytävät paikkansa pöydissä. Virkkaajat keskustelevat uusista projekteistaan, leikekirjojaan tuunaavat taas perustavat tiimin levittäen välineensä pöydän keskelle. Tutustumista säestää tunnelmallinen virtaus house-musiikkia.

Osallistujien kirjo on laaja, sillä Helsinki Girliesin tapahtumat on suunnattu kaikille täysi-ikäisille naisille ja queer-ihmisille. Myös unisex-tapahtumia järjestetään ja niistä tiedotetaan erikseen. Osallistujien joukosta on kuitenkin huomattavissa sosiaalisen klubin nimestäkin arvattavissa oleva kohderyhmä. Nuoret naiset ovat selvästi löytäneet tiensä Stitch & Bitchin pariin. Samaan väestöryhmään kuuluu myös illan emäntä ja Helsinki Girliesin perustaja Katja Heikkilä, joka saapuu tilaan tervehtien halauksella jokaista yli kuudestakymmenestä illanviettäjästä. Kiireisen emännöinnin lomassa Heikkilä ehtii myös pysähtyä jakamaan ajatuksia ympärilleen nopeasti kasvaneesta yhteisöstä.

Helsinki Girliesin perustajan Katja Heikkilän mukaan toiminnan ytimessä ovat hauskanpito, luovuus ja uudet kokemukset. KUVA: SILJA KOPRA

– Sosiaalisia klubejahan on ollut paljon ulkomailla, Heikkilä kertoo.

Heikkilä sanoo löytäneensä erilaisia kaveriklubeja ja monenlaisia muita yhteisöjä myös Suomesta. Mikään ei kuitenkaan tuntunut vastaavan hänen visiotaan monipuolisesta, ajan hermolla olevia tapahtumia tarjoavasta sosiaalisesta klubista. Niinpä hän päätti itse tarttua toimeen.

Inspiraatio yhteisön monipuolisiin tapahtumiin tulee Heikkilän omista mielenkiinnonkohteista. Tämäniltaisen käsityöillan lisäksi lähiaikojen tapahtumakalenteriin mahtuu esimerkiksi karaokeiltoja, somessa trendanneet Powerpoint-iltamat sekä halloween-bileet. Osallistujamäärät  ja -maksut vaihtelevat tapahtuman luonteen mukaisesti. Esimerkiksi juuri Stitch & Bitch -illan osallistumismaksussa kyetään joustamaan hieman osallistujan maksukyvyn mukaan ja kiinnostuneita on tilan ja konseptin puolesta mahdollista ottaa mukaan enemmän kuin osassa muista tapahtumista. Kaikissa tapahtumakonsepteissa yhteistä on kuitenkin hauskuus, luovuus ja uudet kokemukset. Heikkilän mukaan tärkein yhdistävä tekijä on asenne.

Halukkaita osallistujia onkin riittänyt, sillä elokuussa 2026 perustetulla Instagram-tilillä, joka toimii yhteisön pääasiallisena viestintäkanavana, oli lokakuun puolivälissä jo yli 4000 seuraajaa. Suosio on ollut Heikkilälle yllätys, vaikka muotoilua Aalto-yliopistossa opiskelevalle suunnittelijalle tapahtumien ja konseptien luominen sekä markkinointi ovatkin ominaisia intohimoprojekteja. Hän kuvailee tapahtumien ja somesisällön tuottamista eräänlaiseksi ”maailmojen luomiseksi”. Helsinki Girliesin viestinnässä ja tapahtumien ambienssissa korostuukin yhtenäinen tyyli ja tunnelma. Vaikutteita haetaan tällä hetkellä vahvasti trendaavista 2000-luvun alun muodin ja popkulttuurin ilmiöistä.

– Mä tiiän mitä mä teen ja mä oon hyvä siinä, mut se on tullut myös yllätyksenä. On tullut yllätyksenä, kun monilla on kaipuu tämmöseen.

Illan aikana edistetään keskeneräisiä projekteja ja kokeillaan uusia ideoita. KUVA: SILJA KOPRA

Mistä ihmisten kaipuu Heikkilän mukaan kertoo? 

– Meillä on tarve sellaiselle “kolmannelle paikalle”. On sun koti ja sun työpaikka, mut sit sä tarviit jonkun toisen kohtaamispaikan myös, Heikkilä avaa. Hän luonnehtii Helsinki Girliesiä hengauspohjaksi, joka luo tilan olla, tehdä ja toteuttaa.

Sosiaalinen klubi on Heikkilälle myös tapa ”taistella yksinäisyyden epidemiaa vastaan”. Hänen mukaansa erityisesti sosiaalisessa mediassa on helppo tuntea itsensä yksinäiseksi siitä huolimatta, että suuri osa ihmisistä käyttää somea jatkuvasti. Siksi Heikkilästä on ollut tärkeää luoda yhteisöä niin livetapahtumien kuin somenkin kautta.

Käsitöiden tekemisen lomassa nauru on herkässä ja yhteyksiä tuntuu syntyvän kuin itsestään. Haalarimerkkien ompelutalkoita Stitch & Bitch -iltaan on tullut viettämään tradenomiopiskelija Ida Kääriäinen. Vastikään Lahdesta pääkaupunkiseudulle muuttanut parikymppinen inspiroitui illan käsityöteemasta. Mielekkään puuhailun rinnalla hän pitää tapahtumaa ideaalina alustana törmätä samankaltaisiin ihmisiin uudella asuinalueella. Hän kertoo esimerkiksi koulutuksensa monimuotototeutuksen vaikeuttavan mahdollisuutta muodostaa koulumaailmasta vapaa-ajalle kantavia ihmissuhteita.

Ida Kääriäinen (vas.) on tullut tapahtumaan viettämään aikaa ja ompelemaan haalarimerkkejä. KUVA: SILJA KOPRA

Samanhenkisen seuran löytämisen lisäksi yhteisön merkitys korostuu Kääriäisen mukaan nykypäivän epävakaassa maailmantilanteessa. Yhteiskuntaa koettelevat epävarmuudet, kuten maailmalla käytävät sodat, herättävät keräämään ympärille vahvaa tukiverkostoa.

– Itsellä, kun asuu perhe muualla, on super ihana, et voi myöskin löytää ihan ulkopuolisista ihmisistä niitä itselle tärkeitä tyyppejä, Kääriäinen summaa.

Tilan toiselle laidalle, askartelijoiden ja leikekirjojen kokoajien joukkoon on istunut Kääriäisen tavoin juuri pääkaupunkiseudulle muuttanut Henni Järvi. Hänen illan ensimmäinen puhdetyönsä on repun juomapullotelineen sisävuorin paikkaaminen. Beigen repun uumenista löytyy myös evääksi naposteluporkkanoita, taateleita ja kauramaitojuomaa. 

Järvi on monen muun illan osallistujan kanssa yhtä mieltä yhteisöjen merkityksestä yksilölle. Erityisen tärkeitä ne ovat hänen mukaansa yhteenkuuluvuuden tunteen saavuttamiseksi ja ihmisen luontaisen laumaan kuulumisen tarpeen tyydyttämiseksi. Samoin konkreettisessa maailmassa tapahtuvat kohtaamiset sekä niiden kautta nähdyksi ja kuulluksi tuleminen korostuvat sosiaalisen median aikakaudella.

Henni Järvi korjaamassa reppunsa juomapullotelinettä. KUVA: SILJA KOPRA

Juuri Stitch & Bitch -iltaan Järvi on päättänyt osallistua samanhenkisten ihmisten kohtaamiseksi. Tärkeäksi hän kokee mahdollisuuden ryhtyä rakentamaan omaa sosiaalista ympyrää, jonka kanssa viettää aikaa, mennä ja tehdä. Kiteyttääkseen Järvi kertoo olevansa paikalla ”tavatakseen cooleja ihmisiä”.

Illan osallistujista monet, kuten Kääriäinen ja Järvi, ovat ensimmäistä kertaa mukana Helsinki Girliesin toiminnassa. Pöydistä kuuluu kuitenkin jo kuhinaa seuraavien tapahtumien teemoista ja niihin osallistumisesta. Illan perusteella Heikkilän perustamasta sosiaalisesta klubista on kasvamassa osallistujilleen arvokas ilmiö, joka vastaa yksilön kaipuuseen olla osana jotakin itseään suurempaa ja kokea asioita yhdessä. Arvokkaana yhteisöä pitää myös itse perustaja.

– Mä oon vaan niin kiitollinen. Palaute on ollut niin uskomatonta ja mä saan tästä myös tosi paljon, kertoo Heikkilä herkistyen.

Teksti ja Kuvat: Silja Kopra

15 vuotta altaassa: Suomen mestari Peetu Lybeck avaa vesipallon salat

Vesipallo on olympialaji, mutta Suomessa lajina pieni. Vesipallon Suomen mestari Peetu Lybeck avaa haastattelussa lajin perusteet ja omaa taustaansa sen parissa.

Peetu Lybeck 28, on pelannut vesipalloa 15 vuotta. Hän löysi lajin pariin isänsä ystävän kautta suunnilleen yläasteiässä, kun molempien pojat aloittivat lajin harrastamisen vesipallokoulussa. Lybeck päätti muutaman kuukauden kokeilun jälkeen jatkaa lajin harrastamista. Vesipallossa kiehtoo nimenomaan lajin intensiivisyys – siinä tapahtuu koko ajan.

Peetu Lybeck pelaa vesipalloa helsinkiläisessä Uintiseura Kuhissa, joka voitti viime keväänä Suomen mestaruuden. Kuva: Niklas Sjöblom

”Kyllä se varmaan nyt viime keväältä, kun me voittettiin Suomen mestaruus ekaa kertaa meidän joukkueella”, Lybeck kertoo parhaasta muistostaan vesipallon parista.

Lybeck kuvailee vesipalloa lajina: ”se on loppupeleissä aika monipuolista liikuntaa, jossa koko ajan tapahtuu jotain, eikä siinä ole kyllä hetkeäkään lepoa”. Vesipallo vaatii hyvää fyysistä kuntoa, hyvää joukkuepelaamista, pallopeliälykkyyttä ja hyvää silmä-käsi-koordinaatiota. Lajissa tarvitaan siis monipuolista yhdistelmää erilaisista taidoista. ”Vesipallossa liikkuminen on aika raskasta, kun siinä joutuu liikkumaaan uiden ja myös polkemaan paikallaan sekä heittämään”, Lybeck lisää.

Vesipallo on intensiivinen peli, jossa joukkeella on kentällä kuusi pelaajaa ja maalivahti. Lybeck, pelaaja numero kolme, tekee maalin harjoituksissa. Kuva: Niklas Sjöblom

Vesipallon pelivarustukseen kuuluu uimahousut ja vesipallolakki, joihin on merkitty pelaajien pelinumerot. Eri joukkueilla on eriväriset lakit, joukkueiden tunnistamiseksi.

Vesipallo on perusajatukseltaan käsipallon tapaista mutta vedessä. Vesipallossa palloa pelataan vain yhdellä kädellä, lukuun ottamatta maalivahtia, joka saa käsitellä palloa kahdella kädellä. Vesipallossa on hyökkäyskaari ja kaikki kenttäpelaajat sekä hyökkäävät että puolustavat. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon maaleja kentän päädyissä oleviin 3×1,5 metriä kokoisiin maaleihin. Kahdeksan minuutin mittaisia eriä pelataan neljä.

”Mä veikkaan, että jossain tuhannen tietämillä varmaan”, Lybeck arvioi vesipallon pelaajien määrää Suomessa. Lajissa ei ole Suomessa täysammattilaispelaajia. Vesipallon SM-sarjassa on neljä joukkuetta ja divaritasolla kahdeksan joukkuetta. SM-sarjassa pelaa Cetus Espoosta, Turun uimarit, Jyväskylän Saukot ja Uintiseura Kuhat Helsingistä. SM-sarja pelataan nelinkertaisena sarjana eli kaikki pelaavat kaksi koti- ja vierasottelua. Perussarjan jälkeen pelataan välierät paras kolmesta -sarjana. Välierien voittajat etenevät finaaleihin, jotka pelataan paras viidestä -sarjana.

Vesipallon harrastuskustannukset huipputasolla Suomessa ovat 500 euroa per kausi ja vuodessa on syys- ja kevätkaudet eli pääsarjassa pelaaminen maksaa yhteensä tuhat euroa vuodessa. Kausimaksujen lisäksi kuluja tulee vielä pelireissuista.

Uintiseura Kuhilla on viikossa neljä lajitreeniä. Niissä harjoitellan pallon käsittelyä, kuvioita ja itse pelaamista. Näiden lisäksi Kuhilla on kaksi uintivuoroa, joissai on vaan uintia ja sitten vielä yksi salitreeni. Kuva: Niklas Sjöblom
Vesipallossa pallo ei saa mennä veden alle, jos niin käy, siitä tuomitaan rike ja hyökkäyssuunta kääntyy. Pelipallo muistuttaa lentopalloa, mutta sen pinta on erilainen. Pallosta saa hyvän otteen, vaikka sen pinta on kastunut. Kuva: Niklas Sjöblom

Vesipallo sopii sellaisille, jotka pitävät vesiurheilusta ylipäätään, joukkuetoiminnasta ja nauttivat itsensä haastamisesta. Laji sopii niillekin, joille yksin harjoittelu on vaikeaa, sillä joukkueen mukana harjoittelu voi tuntua helpommalta. Vesipallon harrastamisen voi aloittaa helpoiten olemalla yhteydessä paikalliseen seuraan. Luultavasti mukaan pääsee helposti niin nuorena suoraan oman ikäluokkansa toimintaan kuin aikuisenakin. Nuorille järjestetään myös vesipallokouluja, jotka ovat alle 15-vuotiaille.

Teksti ja kuvat: Niklas Sjöblom

Vanukasta haarukalla – miksi?

Sunnuntaina 4. lokakuuta Kaivopuistoon kokoontui vanukkaanhimoisia kansalaisia päämääränään syödä vanukasta haarukalla.

Tapahtuman on ilmoitettu alkavan Helsingin Tähtitorninmäellä kello kahdelta, mutta kaksikymmentä minuuttia ennen alkamisajankohtaa puisto on kuitenkin tyhjillään kahta pientä ystäväporukkaa lukuunottamatta. Sadekuuro yllättää ja osallistujat alkavat piiloutua sateenvarjojensa alle. Saako paikallinen sadekuuro osallistujat kääntymään kannoilleen ja keksimään muuta tekemistä?

Toimittaja Sohvi Sirviö kääntää katseensa kohti tähtitornia, jonka takaa osallistujia saapuu sankoin joukoin värikkäine sateenvarjoineen. Sade ei estä tapahtumasta kiinnostuneiden ihmisten kokoontumista ja pari minuuttia ennen h-hetkeä alkaa vanukkaiden taputtaminen haarukalla. Kello kahdelta haarukat uppoavat vanukkaisiin ja yhteisöllisyys paistaa osallistujien kasvoilta.

Saksasta peräisin oleva ilmiö, jossa ihmiset kokoontuvat yhteen syömään vanukasta haarukalla, rantautui Suomeen vuonna 2025. Tapahtuma on järjestetty muun muassa Oulussa, Joensuussa, Mikkelissä, Tampereella ja Kuopiossa. Tapahtumasta on tiedotettu lähinnä sosiaalisen median välityksellä.

Kaupunkikanavan toimittajat selvittivät, miksi vanukkaan syönti haarukalla kiinnostaa.

@kaupunkikanava

Vanukasta haarukalla – miksi? Kaupunkikanavan toimittajat Sohvi Sirviö ja Rebecca Kurtén selvittivät, miksi vanukkaan syönti haarukalla kiinnostaa. #laajasalonopisto #kaupunkikanava

♬ original sound – Kaupunkikanava

Toimittaja, editointi, teksti: Sohvi Sirviö

Kuvaus, teksti: Rebecca Kurtén

Kun tuuli osuu kohdalleen – Samuli Palonen leijalautailee aina, kun olosuhteet sallivat

Leijalautailu näyttää ulkopuolelta helpolta, mutta todellisuudessa laji vaatii paljon harjoittelua, kehonhallintaa ja tuulen ymmärtämistä. Samuli Paloselle juuri jatkuva uuden oppiminen tekee harrastuksesta koukuttavan.

Palonen kiinnostui leijalautailusta ensimmäisen kerran matkalla Afrikassa. Merellä näkyi paljon leijoja, ja laji herätti heti kiinnostuksen.

– Se näytti todella siistiltä. Vähän kuin purjehdusta, mutta samalla siinä oli jotain extreme-lajiin liittyvää.

Leijalautailussa voidaan tehdä todella korkeita hyppyjä sekä muita temppuja. KUVA: Kim Backman

Myöhemmin Palonen päätyi itse kokeilemaan lajia. Maailmalla kitesurfingina tai kiteboardingina tunnetussa harrastuksessa yhdistyvät tuuli, vesi, lauta ja kehonhallinta.

– Mietin aluksi, että voiko noin pienellä liikkeellä päästä noin korkealle. Se näytti niin vaivattomalta. Mutta todellisuus on jotain ihan muuta, kun sitä itse harrastaa.

Laijissa tarvitse paljon eri välineitä kuten leijan, laudan, liinat, kypärän ehkä märkäpuvun ja tietenkin pelastusliivit. KUVA: Kim Backman
Tässä lajin harrastaja saa hyvän hypyn aikaiseksi. KUVA: Kim Backman

Leijalautailussa opittavaa riittää lähes loputtomasti. Kehon ja laudan hallinnan lisäksi pitää osata hyödyntää ja kontrolloida tuulta.

– Siinä yhdistyy niin monta asiaa. Tuntuu, että joka päivä oppii jotain uutta.

Samuli Palonen Helsingin Kasinorannassa. KUVA: Kim Backman

Suomessa harrastajien yhteisö on muodostunut erityisesti rannikkoseuduille. Helsingissä yksi keskeisistä paikoista on Kasinoranta, mutta harrastajia löytyy myös esimerkiksi Hangosta, Porista, Oulusta ja Turun seudulta.

Koska lajia ei käytännössä voi harrastaa yksin, rannalla tutustuu helposti muihin harrastajiin.

– Tänne voidaan tulla yksin, mutta aina tarvitsee kaverin esimerkiksi nappaamaan leijan.

Kehonhallinta on leijalautailussa äärimmäisen tärkeää. KUVA: Kim Backman

Tuuli määrää tahdin

Leijalautailu on vahvasti riippuvainen säästä ja tuulesta. Palonen yrittää käydä harrastamassa aina, kun olosuhteet sallivat. Keskimäärin harrastuskertoja kertyy noin viisi kuukaudessa, mutta hyvillä keleillä huomattavasti enemmän.

Jos Helsingissä ei ole sopivaa tuulta, matka voi suuntautua esimerkiksi Hankoon. Myös lomamatkoilla harrastus kulkee mukana.

– Lomamatkat tuntuvat nykyään enemmän tai vähemmän keskittyvän tähän lajiin. Silloin katsotaan paikka, jossa sitä pystyy harrastamaan mahdollisimman paljon.

Aurinkoinen syyskeli toi harrastelioita paljon Lauttasaareen. KUVA: Kim Backman

Kylmä sää ei pysäytä innokkaimpia harrastajia. Osa käy vesillä ympäri vuoden kuivapuvuissa, ja talvella lajia voidaan jatkaa myös lumilaudalla.

Palonen itse harrastaa mahdollisuuksien mukaan vielä lokakuun loppuun tai marraskuun alkuun asti.

Leijalautailussa viehättääkin juuri yhdistelmä haastetta, luonnonolosuhteita ja jatkuvaa kehittymistä. Kun tuuli osuu kohdalleen, harrastaja pääsee tekemään sitä, mikä sai Palosen alun perin kiinnostumaan lajista: lentämään veden päällä.

Yksi suosituimmista paikoista Helsingissä on Kasinoranta Lauttasaaressa. KUVA: Kim Backman

Kuvat ja teksti: Kim Backman

Harri Heliövaara: “Hetkinen, mähän oon maailman paras”

ATP-rankingin nelinpelin ykkössijalle ponnahtanut Harri Heliövaara sisäistää vielä saavuttamaansa ykkössijaa samalla, kun suuntaa katsettaan kohti uusia tavoitteita ja haaveita.

Virallista ATP-ranking listaa ylläpitää Association of Tennis Professionals, joka on miesten ammattilaistenniksen kattojärjestö. ATP-ranking listaa miesten kaksin- ja nelinpelin pelaajat parhausjärjestykseen heidän edellisten 52 viikon aikana saavuttamiensa pisteiden perusteella. Tennispelaaja Harri Heliövaara kokee edelleen vähän hämmentäväksi, ettei ATP-rankingissa ole hänen ja hänen parinsa Henry Pattenin yläpuolella ketään.

– Hetkinen, mähän oon maailman paras. Ei se nyt aina tunnu siltä.

Tennispelaaja Harri Heliövaara on tottunut olemaan kuvattavana. KUVA: REBECCA KURTÉN

Paineita ykkössija ei kuitenkaan aiheuta. Heliövaara huomauttaa, että nimen vieressä olevasta numerosta voi kentällä ammentaa jonkinlaista varmuutta, mutta mitä enemmän yrittää kontrolloida omaa sijoitustaan, sitä kauemmas ajatukset siirtyvät olennaisesta – eli pallon lyömisestä. 

–  Tässä pelataan vähän niin kuin talon rahoilla kasinolla hetken ajan. Vaikka sieltä tippuu, niin mä voin aina sanoa, että mä oon ollut ykkönen.

Pari vuotta sitten ykkössija ei käynyt edes Heliövaaran mielessä. Nyt katse on suunnattu olympialaisiin, mutta Golden Grand Slamista hän ei aio ottaa painetta. Saavutus edellyttäisi, että Heliövaara voittaisi saman kalenterivuoden aikana kaikki neljä Grand Slam -turnausta, eli Australian avoimet, Ranskan avoimet, Wimbledonin ja Yhdysvaltain avoimet sekä olympiakultaa. Se olisi Heliövaaran mukaan yksi sulka hattuun, mutta hän kokee saavuttaneensa jo niin paljon, että sisäistäessä menee vielä hetki.

Harri Heliövaara vastaa syöttöihin varmalla otteella harjoituksien aikana. KUVA: REBECCA KURTÉN

Mikäli ketä tahansa tenniksen kattojärjestö ATP:n perustamaa ATP No. One Clubin pelaajaa vastaan olisi mahdollista ottaa matsi, Heliövaara tahtoisi kohdata Nadalin tai Federerin.

– Ne on kuitenkin semmoisia idoleita, jotka on pelannut niin pitkään mun elämän aikana. Mä olen nähnyt heitä paljon ja joku semmonen aura heissä on. Novak Đokovićin oon kohdannut. Siinä oli semmonen vau-fiilis.

Kun Heliövaara pohtii, miltä tuntuisi pelata omaa pariaan Henry Pattenia vastaan, hän virnistää ja kuvailee, että ottelusta tulisi henkinen taisto. Pelaaminen Pattenia vastaan tuntuisi Heliövaaran mukaan inhottavalta – samaan aikaan hauskalta ja kauhistuttavalta.

Heliövaara valmistautuu harjoituksissa syöttövuoroon keräämällä mahdollisimman monta palloa taskuihinsa. KUVA: REBECCA KURTÉN

Nelinpelin tulevaisuus ei Heliövaaran mukaan hyvältä näytä. Kuluvan vuoden aikana on ollut paljon puhetta nelinpeliin kohdistuvista muutoksista. Heliövaara epäilee, että nelinpelin pelaajamäärät ja palkintorahat tulevat putoamaan.

–  Jos mä oon täysin realisti, ei se hyvältä näytä. Kyllä mä pahoin pelkään, et siitä tulee enemmän ja enemmän pienempi marginaalilaji.

Grand Slameissa Heliövaara uskoo nelinpelin säilyvän, mutta B-kiertueella hän ei usko nelinpelin pysyvän nykyisessä koossaan.

Heliövaara syöttövuorossa maajoukkueen harjoituksissa Espoon Metro Areenalla. KUVA: REBECCA KURTÉN

Itseään oman elämänsä toimitusjohtajasi kuivailevalle Heliövaaralle kertyy vuodessa noin 240 reissupäivää. Vapaapäivät kisamatkoilla eivät tunnu vapaapäiviltä, koska kyseessä on loppujen lopuksi työmatka, Heliövaara painottaa. Hänen ja Pattenin reissutiimiin kuuluu molempien omat tennisvalmentajat sekä yhteinen fysioterapeutti. Etäyhteydellä Heliövaaran tiimiin kuuluu myös hengitysvalmentaja sekä psykologi ja satunnaisiin kisoihin tuodaan myös fysiikkavalmentaja. 

Kotona ollessaan vapaa-ajan vietto luonnistuu helpommin kuin hotelleissa. Mitään tiettyä kotimaista elintarviketta Heliövaara ei matkan päällä lähtökohtaisesti kaipaa, mutta juomakelpoista ja hyvän makuista hanavettä hän toivoisi saataville maailmanlaajuisesti.

– Mulla menee ihan pata jumiin sen kanssa, kun ei pysty juomaan monessa paikassa hanavettä, plus se pullojen kanssa säätäminen.

Heliövaaran blogi on toistaiseksi suomenkielinen. Kansainvälisesti blogia luetaan Heliövaaran mukaan Google Kääntäjän avulla. KUVA: REBECCA KURTÉN

Heliövaaran imagoon kuuluu hänen 15 vuotta sitten aloittamansa blogi. Alkuun blogi toimi alustana, jonka avulla Heliövaara pystyi jakamaan kuulumisiaan ja kuvailemaan matkojansa eksoottisiin maihin. Nykyään blogiin tulee uunituoreita, yksityiskohtaisia ja rehellisiä analyysejä otteluista ja ammattiurasta. Manageri auttaa Heliövaaraa somen kanssa, mutta blogin hän on pitänyt täysin itsellään.

– Se on mulle tapa purkaa paineita ja menestystä, epäonnistumisia. Se on mun tapa käsitellä elämää ja tennispelaajuutta. 

Kuva huippu-urheilijoista on Heliövaaran mielestä edelleen vähän stereotyyppinen. Täytyy uhrata kaikki, elää askeettista elämää ja ottaa kaikki irti jotta voisi menestyä. Hänet onkin vuosien varrella yllättänyt ammattiurheilijan työnkuvassa eniten se, miten monella tavalla sitä voi tehdä. 

– Ihmisiä on myöskin huippu-urheilijat. Jokaisella on privaattielämässä omia juttuja, mitkä kiinnostaa tai mitkä vie aikaa. Niitä voi priorisoida vähän eri lailla. Polut on hyvin erilaisia ja silti voi päätyä sinne ykköseksi.

Heliövaara on kiitollinen kaikille, jotka tukevat hänen uraansa. KUVA: REBECCA KURTÉN

Työn ulkopuolella Heliövaara haaveilee lentolupakirjan suorittamisesta, sekä vuodesta, jolloin ei tarvitsisi tehdä mitään: laatuaikaa perheen kanssa murehtimatta jatkuvasti sitä, milloin on jälleen aika lähteä.

– Ihminen on siitä hyvä, että se haluaa ainoastaan, mitä sillä ei ole. Luultavasti jos sitä kestäisi vuoden, niin mä olisin ihan kypsä siihen, et nyt pitäisi saada jotain actionia tähän elämään.

Teksti ja kuvat: Rebecca Kurtén

Jokerit palasi liigassa kotikaukaloon 12 vuoden tauon jälkeen – räväkkä alku ei riittänyt voittoon

Kiistatta Suomen suurimpiin urheiluseurabrändeihin kuuluva Helsingin Jokerit palasi kotikentälleen liigakaukalossa ensimmäisen kerran 12 vuoteen.

Helsingin Jokerit pelasi viimeksi kaudella 2013–2014 Suomen SM-liigaa. Sillä välin Hartwall-areena on vaihtunut Veikkaus-areenaksi. Odotettu paluu liigassa kotikaukaloon tapahtui 17.9. jyväskyläläistä JYPiä vastaan. Ottelusta huokui pelin merkitys heti alusta asti. Tempo oli vauhdikas, kovia taklauksia jaettiin puolin ja toisin, sekä pientä nahistelua nähtiin siellä täällä vihellysten jälkeen.

Lähtökohdat otteluun olivat Jokereilla ennakkoon vaikeat ja vastus pahin mahdollinen. Alla oli vain yksi piste kolmesta esimmäisestä vieraspelistä. Kolmeen otteluun päästettyjä maaleja oli 14. Toisaalta, vastustaja JYPin vire oli tulikuuma. Kolme voittoa kolmesta, 14 tehtyä maalia ja 6 päästettyä. Lisää huolenaihetta aiheutti tähtihyökkääjä Teemu Turusen puuttuminen kokoonpanosta, mikä oli paha takaisku.

Itse peliin Jokerit tuli voimalla joka rintamalla, niin fanien kuin joukkueen toimesta. Halli oli lähes täysi, näkyvissä oli paljon Jokerit-aiheisia vaatekappaleita, fanien laulua sekä fanipäädyn upea lakana ennen peliä, niin kuin kuuluukin. Fanit saivatkin revetä riemusta jo 14 sekunnin jälkeen, kun kanadalaishyökkääjä Maxime Fortier huitaisi irtokiekon sisään maalin edestä. Se jos mikä lisäsi hurmosta hallissa.

Jokeri-fanien marssi Veikkaus-areenalle ennen peliä. KUVA Juho Kähkönen

Ensimmäinen erä meni kuitenkin JYPille lukemin 1-2. JYPin maaleissa silmiinpistävää oli esityöt, joilla maalit tehtiin. Ensin Santeri Huovila syötti erinomaisesti Jere Lassilalle tyhjiin. Toisessa maalissa uusi hankinta Harri Pesonen ajoi vahvasti maalille ja syötti vapaana olevalle Trenton Bouquelle, joka tälläsi kiekon maaliin.

JYPin momentum jatkui ottelun toisessa erässä, vaikkakin Jokerit tasoitti onnekkaasti jaloista kimmonneella maalilla kahteen kahteen. JYP ei siitä hätkähtänyt, vaan jatkoi kovaa karvauspeliään, joka tuotti tulosta myös toisessa erässä. Lopulta toisen erän jälkeen oltiin lukemissa 2–4.

Kolmas erä oli Jokereiden pyöritystä, mutta maalit jäivät vain puuttumaan. Näin ollen loppulukemiksi jäivät taululle Jokerit 2, JYP 4. Mahdollisuuksia Jokereilla pelissä oli mukavasti, sillä se pääsi pelaamaan ylivoimalla seitsemän kertaa pelin aikana, mutta tuloksetta.

Jokerit aloittamassa ylivoimaansa toisen erän alussa. KUVA Juho Kähkönen

Ottelun yleisömäärä oli 9 265. Jokerit on asettanut kauden yleisökeskiarvotavoitteeksi 8 045 katsojaa. Lippujen hinnat peliin olivat juuri ennen peliä alakatsomoon noin 80 euroa ja yläkatsomoon noin 50 euroa. Jokerit käyttää ottelulippujen myynnissään dynaamista hinnoittelua. Dynaamisessa hinnoittelussa lippujen hinnat elävät kysynnän mukaan.

Jokeri-fanien lakana koskien lippujen hintoja. Lakanaan on kirjoitettu Jokeri-toimiston sitaatti ”Kyllä joku muu ne ostaa”. KUVA Juho Kähkönen

Teksti ja kuvat: Juho Kähkönen

Leo Walta pelasti Suomen illan – kaksi vapaapotkua käänsi tuskaisen Albania-ottelun voitoksi


Suomi kohtasi Albanian ensimmäistä kertaa 25:een vuoteen. Paluu ei alkanut suomalaisittain kovin romanttisesti, mutta päättyi iltaan, jonka Leo Walta tuskin unohtaa.

Albanian kannattajat olivat löytäneet tiensä Helsinkiin. 

Jo hyvissä ajoin ennen avauspotkua stadionilla kuului vieraskannattajien laulu ja ottelun alettua äänekkäälle fanikatsomolle tarjottiin nopeasti lisää aihetta juhlaan. Vain neljän minuutin jälkeen Rey Manaj puski Albanian 1-0 johtoon.  

Albanian Anis Mehmeti lähikuvassa. KUVA: Eetu Leino

Suomen kannalta alku oli karu. Eikä ensimmäinen puoliaika siitä juuri kaunistunut. 

Albania puolusti tiiviisti ja iski vastaan vaarallisesti. Suomi piti palloa, mutta hyökkäyksistä puuttui terä. Pallo liikkui mieheltä toiselle, mutta Albanian puolustuksen edessä hyökkäykset hyytyivät kerta toisensa jälkeen. Maalintekopaikkojen sijaan Suomi keräsi lähinnä pallonhallintaprosentteja. Sitten ottelu muuttui yhtäkkiä. 


Punainen kortti avasi oven Suomelle

22. minuutilla Albanian maalivahti joutui vaikeuksiin rangaistusalueen ulkopuolella. Tilanne päättyi punaiseen korttiin, ja Albania joutui pelaamaan valtaosan ottelusta vajaalla. Suomelle punainen kortti tuli kuin tilauksesta.

Vain neljä minuuttia myöhemmin Leo Walta asteli pallon taakse hyvältä vapaapotkupaikalta. Oikean jalan laukaus painui maaliin ja yhtäkkiä peli oli tasan 1-1.

Leo Walta tehtaili kaksi maalia vapaapotkuista. KUVA: Eetu Leino

Suomi painoi toisella puoliajalla vajaamiehistä Albaniaa yhä syvemmälle omalle alueelleen, mutta Suomen hyökkäyspelin ongelmat jatkuivat. Pallonhallinta ei muuttunut maalipaikoiksi, eikä hyökkäys näyttänyt yhtenäiseltä.

Kunnes 71. minuutilla Suomi sai taas todella hyvältä paikalta vapaapotkun. Walta asteli pallon taakse ja teki sen uudestaan, Suomi 2-1 johtoon.

Suomi voitti – mutta tulos ei kerro kaikkea

Suomi hallitsi ottelua etenkin toisella puoliajalla lähes mielin määrin. Se oli totta kai myös odotettavaa, koska Albania pelasi yli tunnin yhden miehen vajaalla. 

Siksi 2-1 voittoa on vaikea katsoa pelkästään tulostaulun kautta. 

Suomen hyökkäyspeli jätti paljon kysymyksiä. Ylivoimasta ja pitkästä pallonhallinnasta huolimatta Albania onnistui pitämään Suomen pitkiä jaksoja poissa vaarallisimmilta maalintekopaikoilta. Vielä ottelun loppupuolellakin vieraat pystyivät uhkaamaan vastahyökkäyksillä. 

Ilman maalivahdin punaista korttia ottelu olisi voinut näyttää hyvin erilaiselta. Ja ilman Leo Waltaa se olisi saattanut päättyä aivan eri tavalla. Suomi sai voiton. Walta sai parrasvalot. Hyökkäyspelin ongelmat jäivät odottamaan seuraavaa ottelua. 

Teksti: Jim Karlsson

Kuvat: Eetu Leino

Cheerleading vaatii luottamusta – Janinalle ja Joachimille laji on elämäntapa

Cheerleading on laji, jossa yhdistyy muun muassa erilaiset stuntit, akrobatia, heitot ja esiintyminen. Golden Spirit Phoenixin Janina Lindholm ja Joachim Sjöqvist kertovat, kuinka näyttävien suoritusten taustalla on paljon enemmän kuin älyämmekään – ennen kaikkea voimaa, tekniikkaa ja luottamusta joukkuekavereihin.

Janina Lindholm ja Joachim Sjöqvist harrastavat cheerleadingia Phoenixissä, joka on miesten ja naisten sekajoukkue. Phoenix kilpailee Suomen huipulla. Kuva: Jenna Karlsson.

Lindholm on harrastanut cheerleadingia 17 vuotta ja Sjöqvist 9 vuotta. Molemmille laji on vuosien aikana kasvanut suureksi osaksi elämää.

– Cheer on elämäntyyli. En osaisi elää ilman cheeriä. Se on sama kuin aamukahvi, Lindholm kertoo.

Sjöqvistille cheerleading on tuonut paljon muistoja, kavereita ja matkoja.

– En voi kuvitella itseäni ilman cheeriä enää. Niin paljon aikaa on pistetty tähän ja niin paljon on saanut tästä.

Pyramidit ovat olennainen osa cheerleading-kilpailuohjelmaa. Kolmikerroksiset pyramidit vaativat kovaa osaamista, ja ne ovat alaikäisiltä kisoissa kiellettyjä. Kuva: Jenna Karlsson.

Laji on paljon muutakin kuin lätkäpeleissä tanssimista

Cheerleadingista saattaa edelleen tulla mieleen kannustushuudattaminen ja pomien heiluttelu. Janina Lindholmin ja Joachim Sjöqvistin mukaan lajista on kuitenkin nykyään enemmän tietoa ja ihmiset ymmärtävät paremmin, mitä cheerleading oikeasti on.

– Tämä on laji, missä ihmiset heittelevät toisiaan monen metrin korkeuksiin ja sitten siellä pyöritään monta kierrosta ympäri ja otetaan kiinni, Sjöqvist kuvailee.

Laji vaatii urheilijalta sekä fyysistä että henkistä jatkamista, sillä se vie aikaa. Myös epäonnistumiset ja niistä yli pääseminen kuuluu lajiin.

– Tämä on laji, missä et ole koskaan valmis, Lindholm toteaa.

Urheilijat tekevät paikoiltaan lähtevää akrobatiaa. Samanaikaisuus on tärkeää, kun kilpaillaan. Kuva: Jenna Karlsson.
Helsinkiläinen Golden Spirit -seura on asetellut voittamansa pystit näyttävästi esille. Kuva: Jenna Karlsson.

Luottamus on kaiken lähtökohta

Kun yksi urheilija nostetaan korkealle ilmaan, ei hän voi tehdä suoritusta yksin. Nousijan täytyy luottaa siihen, että muut ovat valmiita tukemaan ja ottamaan kiinni.

– Luottamus on mun mielestä lähtökohta. Kun tullaan joukkueeseen, silloin jo luotetaan toisiimme. Se on asia, jota ei edes kyseenalaisteta, Lindholm kertoo.

Sjöqvist on myös huomannut, mitä tapahtuu, jos luottamus joukkueessa puuttuu.

– Kun on ollut joukkueessa, missä luottamusta ei ole ollut, sen on huomannut koko tekemisessä ja treenin ilmapiirissä.

Luottamus on kuitenkin mahdollista rakentaa uudelleen. Kaksikko muistaa tilanteen, jossa joukkueen sisällä oli ongelmia. Tavallisten treenien sijaan pidettiin kriisirinki, jossa kaikki saivat sanoa ääneen, mikä oli pielessä.

– Se piti tietoisesti hankkia takaisin. Kaikki päättivät, että nyt tämä tehdään, kannustetaan toisiamme ja annetaan palautetta, Lindholm sanoo.

Kaksikon mukaan kriisirinki tuotti tulosta ja treeneihin palasi hyvä fiilis.

Heitoissa nousija lentää usean metrin korkeuteen ja voi pyöriä jopa usean kierroksen. Kuva: Jenna Karlsson.
Phoenixin urheilijat harjoittelevat näyttäviä nostoja yhdessä. Yhdessä onnistuminen vaatii koko joukkueelta yhteistyötä. Kuva: Jenna Karlsson.

Joukkueessa onnistutaan yhdessä

Jokainen yksittäinen urheilija on osa suurempaa kokonaisuutta. Kun harjoituksissa opitaan uutta tai kilpailussa onnistutaan, onnistuminen kuuluu koko joukkueelle.

– Myös haastavissa hetkissä joukkuekaverit on toistensa tukena. Lindholmille ja Sjöqvistille juuri yhdessä tekeminen on yksi lajin tärkemmistä asioista.

– Ilman luottamusta ei ole joukkuetta.

Cheerleadingissa ei siis ole kyse vain näyttävistä tempuista, myös ihmisistä niiden ympärillä. Yhdessä harjoitellaan, opitaan uutta ja viedään toisiaan eteenpäin.

Kuvat ja teksti: Jenna Karlsson