Kolmen kielen mukaansatempaava kombo Vox Populi

Netta Raune
-
0
Kolmen kielen mukaansatempaava kombo Vox Populi

Uuden Musiikin Kilpailu järjestetään 10. helmikuuta 2024 Tampereen Nokia Areenalla. Seitsemästä esiintyjästä yksi tullaan valitsemaan Suomen edustajaksi Eurovision-laulukilpailuun. Mikael Gabriel ja Nublu osallistuvat kilpailuun kappaleellaan Vox Populi.

Heti Vox Populin lähdettyä käyntiin mielenkiintoni heräsi. Aloin miettimään, kuinka upean lavashown tästä voi saada aikaan. Toivottavasti musiikkivideon avaruusteemaa tuodaan myös live-esitykseen. Artistien ja videossa esiintyvien juontajien lisäksi myös muut taustahenkilöt olisivat voineet lähteä mukaan tanssimaan. Videossa välittyy Mikael Gabrielin ja Nublun välinen lämmin yhteys.

Vox Populi on latinan kieltä ja se tarkoittaa lyhykäisyydessään kansan ääntä. Sanoma on selkeä, mutta mietin toistuuko “Vox Populi” kuitenkin liian usein, ainakin se jää mieleen. Toisaalta populi on sanana hauska ja näenkin esimerkiksi lasten hokevan sitä innoissaan. Osa tulkitsee sanoman olevan kuittaus vuoden 2023 Euroviisuihin, joka kävi itselläkin mielessä. Loreen voitti tällöin kilpailun yhteispisteissä ammattilaisraadin voimin. Käärijä keräsi yleisöääniä eniten kaikille tutulla kappaleella Cha-Cha-Cha.  

Artistit kertovat kappaleen tarinan tulevan juurikin siitä, että kaikilla on mielipide. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että oma mielipide on tärkein. He myös jatkavat, että kaikkien mielipiteet ovat oikeita ja vääriä, samaan aikaan. Tärkeä sanoma, joka täysin totta. 

Pidin molempien omista verseistä sekä suomen ja viron kielten yhdistelmästä. Kappaleessa on myös monta eri tyyliä, ja se toimii. Loppupuolen oopperamainen osuus vie kuulijan uusiin sfääreihin. Tämän lisäksi lempikohtiini lukeutuu leijonien vertaus määkiviin lampaisiin, mikä on nerokas ja hauska. Osa on sanonut kappaleen olevan sekava, mutta mielestäni monipuolisuus tuo vain lisää energiaa. Vox Populi on kokonaisuudessaan menevä ja mukaansatempaava.

Uskon kappaleen menestyvän ja pärjäävän UMK:ssa. Näen myös mahdollisuuden päästä Euroviisuihin, lavaesitys vaikuttaa tosin paljon. Jännityksellä odotan!

Etusivun kuva: Nelli Kenttä / Yle

Windows95manin No rules vierittää pyörää uudelleen

Tarmo Anttila
-
0
Windows95manin No rules vierittää pyörää uudelleen

Windows95manin no rules julkaistiin ja Keisteri sekä Piispanen ei petä. No rules Kairaa pesän Euroviisun syvimpään ja pimeimpään ytimeen.

Windows 95man eli Teemu Keisteri marssitti neljäntenä UMK-kilpailijana oman taideteoksensa muiden ihmeteltäväksi ja arvioitavaksi. No Rules on eniten kuhinaa herättänyt kilpailukappale tämän vuoden Uuden musiikin kilpailussa. Biisin taustavoimana on ollut Jussi Roine, jonka sävelkynästä No Rules on saanut lähtölaukauksensa. Fiittaajana toimii kirkasääninen Henri Piispanen. Säveltäjä Roineen mukaan biisin aloitustahdit syntyivät suihkussa, kun biisi syöksähti meteoriitin lailla hänen mieleensä. Taiteilijat itse haluavat selkeästi viestiä kappaleen olevan täysin tyylipuhdas bilebiisi ja sitähän tämä Windows95manin teos on.

Heti tehdään sekä audion että musiikkivideon visuaalisuuden kautta selväksi se, että liian vakavasti tähän ei tarvitse suhtautua. Toimituksen koekuuntelussa biisi herätti isoja hymyjä ja hyvää pään keinuttelua. Fiittaaja Piispasen lauluääntä on verrattu takavuosien viisuedustaja The Rasmuksen laulaja Lauri Ylösen korkeaan ääneen.

Biisin estetiikka nojaa hyvin vahvasti 90-luvun teknon kultahelmiin ja säveltäjä Roine on selkeästi käynyt Pandoran, 2unlimitedin tai Doctor Albanin soundipankeilla, niin jouhevasti taittuu aikamatka PVC-muoviin ja Mic Macin housuihin.

Biisi on selvästi tehty täsmäiskuna tämän vuoden Euroviisuihin, sillä viime vuoden Käärijä-menestystä yritetään varmasti toisintaa. Kitchahtava ja hieman höntti hahmokokoelma on sille erinomainen jatkumo, mutta kuten muinakin vuosina, juuri laskelmoivuus voi olla tämän biisin turmio. Viime vuonna mentiin tietyllä karvalakkimentaliteetilla, joten voisi olettaa, että tänä vuonna haetaan jotain uutta eikä niinkään vanhan kertausta.

Biisi sinänsä on varsin yllätyksetön. Mitään piilokikkoja, kuten mielenkiintoisen kokoisia osioita, biisissä ei ole, vaan kaiken pystyy arvaamaan ennalta. Sanoitus noudattaa hyvää klubibängerin estetiikkaa. Lennetään omin siivin ja omin ehdoin maailmaan eikä välitetä siitä mitä muut sanovat. Ja sitä samaa minäkin haluan kolmelta yöllä lauantai-illan strobovaloissa huutaa, kun oravanpyörä uhkaa vetää minua takaisin mustaan aukkoon.

Etusivun kuva: Nelli Kenttä / Yle

Kahdeksas Rukan pipolätkäturnaus saavuttaa ennätysmäärän osallistujia 

Elias Jolanki
-
0
Kahdeksas Rukan pipolätkäturnaus saavuttaa ennätysmäärän osallistujia 

Rukan pipolätkäturnaus on jatkanut kasvamistaan, kun tapahtumassa nähdään tänä vuonna huikeat 256 joukkuetta. Viime vuoden turnaukseen osallistui noin 200 joukkuetta. Tapahtuma on viime vuosien aikana noussut koko Euroopan suurimmaksi pipolätkäturnaukseksi. 

Pipolätkäturnaus on osallistujamäärässä saavuttanut maksimin ja se työllistää yhä enemmän työntekijöitä. Tapahtuman tuottaja Jesse Laaksonen kertoo, että tapahtumassa on turnausviikonloppuna yli 50 työntekijää, jotka mahdollistavat pipolätkäturnauksen järjestämisen. Valmistelut ovat alkaneet jo hyvissä ajoin tammikuun alussa.

Tapahtumaan on viime vuosina osallistunut myös yhä enemmän julkisuuden henkilöitä sekä vanhoja jääkiekkoilijoita. Viime vuosina mukana ovat olleet muun muassa entinen huippumaalivahti Pekka Rinne ja hyökkääjä Juha-Pekka Haataja. Molemmat ovat pelanneet Urheilucastin juontaja Esko Seppäsen joukkueessa. Seppänen on ollut jo vuosia tapahtuman aktiivinen mainostaja ja saanut aikaan todellisen pipolätkä-buumin.

Rukalla on yhteensä kymmenen kenttää, joissa pipolätkää voidaan pelata. Lisäksi alueelta löytyy useita ruokailu- ja juomapaikkoja sekä mahdollisuus päästä heittämään dartsia, joten aktiviteetteja riittää kaikille. Pipolätkäturnauksessa on tunnetusti ollut todella hyvä tunnelma ja kaikilla on ollut hauskaa. Tuottaja Laaksonen summaa tapahtumaa seuraavasti: “Turnauksessa ehdottomasti parasta on se aito ja teeskentelemätön tunnelma. Jokainen joukkue on kavereita keskenään ja tapahtumaan tullaan viettämään se talven paras viikonloppu.”

Tämänvuotinen Rukan pipolätkäturnaus järjestetään 18.-20.1.

Teksti: Elias Jolanki
Kuva: Topias Korkiakoski

Lumilautailija Carola Niemelälle lautailu on yhteisöllinen laji

Einar Komanius
-
0
Lumilautailija Carola Niemelälle lautailu on yhteisöllinen laji

Lumilautailija Carola Niemelä kuuluu Helsingin lumilautailijat hallitukseen, joka on vuonna 2019 perustettu helsinkiläinen lumilautailun erikoisseura. Seuran tavoitteena on kannustaa ja inspiroida ihmisiä pääkaupunkiseudulla lumilautailemaan.

Carola Niemelä kertoo videolla ammatistaan lumilautailijana ja kertoo mitä lumilautailu hänelle merkitsee.

Toimittaja: Einar Komanius

UMK KAUTTA AIKAIN

Karoliina Kempas
-
0
UMK KAUTTA AIKAIN

Viisustelijoiden Uuden Musiikin Kilpailu -podien avausjaksossa Cherno, Karoliina ja Joona pohtivat UMK:n historiaa sekä jakavat kärkkäämpiäkin mielipiteitään aiheesta.

Cyan Kicks hyvillä mielin mukana UMK-huumassa

Joaniina Ketomäki
-
0
Cyan Kicks hyvillä mielin mukana UMK-huumassa

Vuonna 2016 perustettu modernia rockia soittava Cyan Kicks -yhtye osallistuu tänä vuonna UMK:uun toista kertaa. Bändiin kuuluvat laulaja Susanna Alexandra (oik. Susanna Saarinen), kitaristi Niila Perkkiö, basisti Leevi Erkkilä ja rumpali Pietari Reijonen.

Bändin tämänkertainen kilpailukappale on Dancing With Demons, joka on jo saanut jonkin verran hehkutusta yleisöltä. Myös laulaja Susanna Alexandra on sangen tyytyväinen sekä itse kappaleeseen että myös musiikkivideoon. 

Yhtyeen kulmakivenä on visuaalisuus. Bändi suunnittelee tarkoin niin esiintymisasut kuin muut ulkoiset seikat, ja esimerkiksi Susanna Alexandran Instagramia vilkaisemalla tämä seikka on helppo todentaa. Myös tämän vuoden kilpailukappaleen video on visuaalisesti tarkoin mietitty.

Ensimmäisestä UMK:uun osallistumiskerrasta on kaksi vuotta, ja näiden vuosien aikana yhtyeellä on ollut aikaa harjoitella live-esiintymistä, sillä ensimmäisellä kerralla kokemusta livestä ei bändillä ollut juuri lainkaan. Uudessa esityksessä on pieni silta edelliseen kertaan, mutta yhtye jättää meille vielä yllätykseksi, mikä tuo silta tulee olemaan. 

Susanna Alexandra uskoo Dancing With Demonsin menestykseen, sillä kappale miellyttänee molempia genrejä yhdistävänä niin rock- kuin pop-henkistä yleisöä. Lisäksi edellisen osallistumisen jälkeinen kokemus eri asioista tuo yhtyeelle luottoa siihen, että se tulee pärjäämään kisassa mukavasti muista erottuvalla biisillään. Kappaleella on myös varsin mielenkiintoinen taustatarina. 

Kappaleen tekijätiimissä mukana ollut Elize Ryd on näet antanut tarinallaan alkusysäyksen Dancing With Demonsille. Hän oli nähnyt tumman mystisen hahmon, jonka myös hänen äitinsä näki samalla hetkellä. Hahmo liikkui heidän asunnossaan huoneesta toiseen. Tästä biisin tekijöiden mieleen nousi, mitä kaikkea sellaista ympärillämme tapahtuu, jota emme lopulta edes näe. Bändi päätti tehdä biisin siitä, miten pelot ja tiedostamattomat seikat voisikin kääntää omalle puolelle ja vahvuuksiksi. Näin syntyi Dancing With Demons. 

Kilpailukappaleen video on hyvin näyttävä, ja sen tekoprosessi on ollut kiinnostava. Videon visuaalisen ilmeen lähtökohtana oli kyberpunk, ja bändin jäsenten asustuksena on heidän ominaisen tyylinsä mukaiset vaatteet. UMK:n musiikkivideotiimi ehdotti mukaan sadetta, josta bändi innostui kovin. Susanna Alexdandralle tekoprosessi oli jonkin verran haastava, sillä hän oli sairaana, ja videolla nähtävä vesi oli vain +6-asteista. Susanna kertoo, että olo kuvausten jälkeen oli melkoisen kamala, mutta onneksi tulos on varsin onnistunut.

Haastattelu: Pyry Kuronen
Teksti: Joaniina Ketomäki
Kuva: Nelli Kenttä / Yle

Cyan Kicksin Dancing With Demons – Turhankin tuttua?

Joona Kivilahti
-
0
Cyan Kicksin Dancing With Demons – Turhankin tuttua?

Arvostelussa Uuden Musiikin Kilpailun biisi Dancing With Demons. UMK:ssa kilpailee seitsemän kandidaattia, jotka taistelevat euroviisuedustuspaikasta UMK-finaalissa Tampereen Nokia Areenalla lauantaina 10.2.

Biisi alkaa heti. Kertosäe on tutun kuuloinen ja kuulostaa hyvältä. Se tuntuu kaipaavan lisää voimaa, ja nyt yleisilme jää hieman latteaksi. Biisi ei tarjoa mitään kovin uutta, aivan kuin sen olisi kuullut jo aiemmin. Koska Cyan Kicks on ollut UMK:ssa ennenkin, soundikaan ei tarjoa mainittavia yllätyksiä. Etenkin euroviisuihin tarvittaisiin kunnon koukku.

Sanoituksiinkaan ei olla löydetty tuoreutta. Juuri loppusyksystä rap-artisti Etta teki Demoneista ystävii. Vuonna 2018 Saara Aallon edustuskappaleessa Monsters laulettiin So tonight I`m making friends with all the creatures. Ja kaiken lisäksi me voitettiin Lordin hirviömaskien kera vuonna 2006!

Lempikohtiini kuuluu herkullinen pimputus, joka on todistettu toimivaksi elementiksi viisulavoilla. Toivottavasti sitä ja muita instrumentteja korostetaan livessä. Yhtye on osoittanut live-esiintymisensä mahdin, ja musiikkivideossa näkyvän demonin visualisoinnilta voi odottaa paljon.

Ensikuuntelussa tuntuu, että Cyan Kicks jää tanssimaan demoneiden kanssa ilman seuraa. Dancing With Demons on perusvarma kipale, eikä missään nimessä huono. Viisuissa väkevälläkin livellä höystettynä biisi jäisi finaalin häntäpäähän The Rasmuksen Jezebelin tapaan. Kyseistä biisiä vastaan Cyan Kicksin Hurricane nappasi pari vuotta sitten toisen sijan. Nähtäväksi jää, vetoaako bändi äänestäjiin jo toistamiseen.

Kuva: Max Majander

Johannes korjaa huilun kuin huilun

Joaniina Ketomäki
-
0
Johannes korjaa huilun kuin huilun

Johannes Päkkilällä on melkoisen harvinainen ammatti: hän on huilunkorjaaja. Päkkilä päätyi alalle omien sanojensa mukaan vähän kuin sattuman kaupalla.

Päkkilä kuuli vuosia sitten tuttavaltaan Petri Alangolta, että Suomessa on pula huilunkorjaajista. Alanko tiedusteli Päkkilältä, olisiko tällä kiinnostusta opiskella alaa, ja niinpä käsitöistä innostunut pikkutarkka mies tarttui haasteeseen.

Alangon avustuksella Päkkilä pääsi Japaniin Muramatsun huilutehtaalle, jossa hän vietti kaksi eri jaksoa harjoittelemassa kyseisen tehtaan huilujen korjaamista, sillä Muramatsu kelpuuttaa korjaajikseen vain tehtaan omia kursseja käyneitä ammattilaisia. Muramatsut ovat tunnettuja huiluja ammattihuilistien joukossa, eivätkä ne kuulu edullisimpiin huilumerkkeihin, joten laatuvaatimukset myös korjaajien ammattitaidolle ovat korkeat.

Päkkilä on itsekin huilisti, eikä työ muuten luonnistuisikaan, sillä vain ammattilaishuilisti osaa kuunnella ja tuntea, milloin huilu on sellaisessa kunnossa, että se kelpaa sinfoniaorkesteriin.

Kuuntele lisää huilunkorjauksesta oheiselta videolta:

Teksti, kuva ja video: Joaniina Ketomäki
Videon taustamusiikki: Johannes Päkkilä

Valokuvaaja Nelli Päiväläinen luo kuvamuistoja

Pia Viinamäki
-
0
Valokuvaaja Nelli Päiväläinen luo kuvamuistoja

Seuraan, kun valokuvaaja Nelli Päiväläinen kuvaa lapsista jouluisia potretteja kotonaan Helsingissä. Nopeasti käy selväksi, että pelkkä tekninen taito ei tässä työssä riitä.

Kuvaus on aika erilainen kuin tavallisesti. Päiväläinen kuvaa työkseen paljon kaikenlaista: hääpareja, valmistujaiskuvia, luontoa, brändikuvia – ja tietenkin itselleen rakkaimpana aiheena lapsia ja perheitä. Useimmiten hän kuitenkin kuvaa ulkona luonnonvalossa. Siten kuvista saadaan parhaiten luonnollisia ja maanläheisiä. Jopa päiväkotilasten kuvauksia on tehty onnistuneesti ulkona.

”Studiokuvaus voi olla pienille lapsille pelottava kokemus. Tunnelma on ihan erilainen, kun he saavat olla rennosti ulkona, tutussa päiväkodin ympäristössä”, Päiväläinen kertoo.

Päiväläisen olohuoneeseen lavastetussa studiossa tunnelma on kuitenkin vapautuneen riehakas. Päiväläinen kertoo, että se on hänen lapsikuvauksissaan ihan tavallista. Usein vanhemmat vähän pahoittelevat asiaa ja saattavat ajatella, että olisipa vilkkaista lapsista saatu edes muutama hyvä kuva. ”Sitten he yllättyvät, että miten saitkin näin paljon ihania kuvia”, Päiväläinen hymyilee.

Usein tyypillinen kimmoke lasten kuvaukselle on halu saada isovanhemmille lapsenlapsen kuva. Päiväläinen ymmärtää senkin olevan tottakai tärkeää, mutta ajattelee kuvien olevan ennen kaikkea lapsia itseään varten. Niiden avulla voi muistella perheen kanssa, minkälainen on ollut.

”On valtavan arvokasta, että lapsista on kuvamuistoja”, Päiväläinen sanoo.

Teksti, video ja kuva: Pia Viinamäki

”Onhan tää yhenlaista huippu-urheilua”

Satu Karjunen
-
0
”Onhan tää yhenlaista huippu-urheilua”

Näin toteaa yksi Suomen kansallisoopperan tenoreista, Heikki Hattunen. Sibelius-Akatemiassa laulajaksi opiskellut Hattunen on työskennellyt noin 3,5 vuotta talossa, jonne hänen tiensä vei koelaulujen kautta. Tenori kertoo olevansa onnekas, että saa laulaa työkseen ja vieläpä paikassa, jossa pääsee työskentelemään omien alojensa huippuammattilaisten kanssa.

Kaupunkikanavan vieraillessa Hattunen on harjoittelemassa harjoitusluokassa Bachin jouluoratoriota. Hän kertookin, että äänen lämmittely ja laulamisen harjoitteleminen yksin harjoittelutilassa on hänen työnsä ydintä. Työssä pärjääminen vaatii laulajalta myös kurinalaista suhtautumista moneen arkiseen asiaan: säännöllinen liikunta sekä aikataulutetut ruokailut ja lepohetket ovat tärkeitä huipputason saavuttamiseen. Näyttämöllä esiintyminen ja loppuaplodit ovat vain jäävuoren huippu tässä elämäntavassa.

Vaativa työ kuitenkin motivoi Hattusta kovasti. Hän nauttii työn monipuolisuudesta: on solistitehtäviä, kuoron kanssa laulamista ja myös omia konsertteja oopperatalon ulkopuolella. Lisäksi onnistumiset ja unelmat kannustavat laulajan arjessa. Hattunen kokee onnistuneensa, jos häntä esimerkiksi pyydetään uudelleen konsertoimaan onnistuneen esiintymisen jälkeen. Tulevaisuudessa hän unelmoi myös laulavansa Jevgeny Oneginin Lenskin roolin jollakin areenalla.

Viritä oopperakiikarisi ja istu nauttimaan videosta tenori Hattusen työviikosta.

Teksti, kuva ja video: Satu Karjunen

1...666768...138Sivu 67 / 138