Valokuvaaja Nelli Päiväläinen luo kuvamuistoja

Seuraan, kun valokuvaaja Nelli Päiväläinen kuvaa lapsista jouluisia potretteja kotonaan Helsingissä. Nopeasti käy selväksi, että pelkkä tekninen taito ei tässä työssä riitä.

Kuvaus on aika erilainen kuin tavallisesti. Päiväläinen kuvaa työkseen paljon kaikenlaista: hääpareja, valmistujaiskuvia, luontoa, brändikuvia – ja tietenkin itselleen rakkaimpana aiheena lapsia ja perheitä. Useimmiten hän kuitenkin kuvaa ulkona luonnonvalossa. Siten kuvista saadaan parhaiten luonnollisia ja maanläheisiä. Jopa päiväkotilasten kuvauksia on tehty onnistuneesti ulkona.

”Studiokuvaus voi olla pienille lapsille pelottava kokemus. Tunnelma on ihan erilainen, kun he saavat olla rennosti ulkona, tutussa päiväkodin ympäristössä”, Päiväläinen kertoo.

Päiväläisen olohuoneeseen lavastetussa studiossa tunnelma on kuitenkin vapautuneen riehakas. Päiväläinen kertoo, että se on hänen lapsikuvauksissaan ihan tavallista. Usein vanhemmat vähän pahoittelevat asiaa ja saattavat ajatella, että olisipa vilkkaista lapsista saatu edes muutama hyvä kuva. ”Sitten he yllättyvät, että miten saitkin näin paljon ihania kuvia”, Päiväläinen hymyilee.

Usein tyypillinen kimmoke lasten kuvaukselle on halu saada isovanhemmille lapsenlapsen kuva. Päiväläinen ymmärtää senkin olevan tottakai tärkeää, mutta ajattelee kuvien olevan ennen kaikkea lapsia itseään varten. Niiden avulla voi muistella perheen kanssa, minkälainen on ollut.

”On valtavan arvokasta, että lapsista on kuvamuistoja”, Päiväläinen sanoo.

Teksti, video ja kuva: Pia Viinamäki

”Onhan tää yhenlaista huippu-urheilua”

Näin toteaa yksi Suomen kansallisoopperan tenoreista, Heikki Hattunen. Sibelius-Akatemiassa laulajaksi opiskellut Hattunen on työskennellyt noin 3,5 vuotta talossa, jonne hänen tiensä vei koelaulujen kautta. Tenori kertoo olevansa onnekas, että saa laulaa työkseen ja vieläpä paikassa, jossa pääsee työskentelemään omien alojensa huippuammattilaisten kanssa.

Kaupunkikanavan vieraillessa Hattunen on harjoittelemassa harjoitusluokassa Bachin jouluoratoriota. Hän kertookin, että äänen lämmittely ja laulamisen harjoitteleminen yksin harjoittelutilassa on hänen työnsä ydintä. Työssä pärjääminen vaatii laulajalta myös kurinalaista suhtautumista moneen arkiseen asiaan: säännöllinen liikunta sekä aikataulutetut ruokailut ja lepohetket ovat tärkeitä huipputason saavuttamiseen. Näyttämöllä esiintyminen ja loppuaplodit ovat vain jäävuoren huippu tässä elämäntavassa.

Vaativa työ kuitenkin motivoi Hattusta kovasti. Hän nauttii työn monipuolisuudesta: on solistitehtäviä, kuoron kanssa laulamista ja myös omia konsertteja oopperatalon ulkopuolella. Lisäksi onnistumiset ja unelmat kannustavat laulajan arjessa. Hattunen kokee onnistuneensa, jos häntä esimerkiksi pyydetään uudelleen konsertoimaan onnistuneen esiintymisen jälkeen. Tulevaisuudessa hän unelmoi myös laulavansa Jevgeny Oneginin Lenskin roolin jollakin areenalla.

Viritä oopperakiikarisi ja istu nauttimaan videosta tenori Hattusen työviikosta.

Teksti, kuva ja video: Satu Karjunen

Erkko ”Ewe” Väisänen: ”Ewe on periksiantamaton visionääri, joka haluaa jakaa rakkautta maailmalle”

EWE on Kotkan Karhuvuoresta kotoisin, mutta nykyään Espoossa asustava 43-vuotias muusikko. Hän kertoo videolla muusikon ammatista.

Kuvaus, ohjaus, käsikirjoitus, editointi: Toni Lintunen
Taustamusiikki: EWE – Kaswu

Joulutarina: Sinisimpukan salaisuus

Kaamosaikaan ääneen kerrotut sadut ja tarinat kuuluvat rikkaaseen suomalaiseen tarinankerronnan perinteeseen. Tarinankerronta ja runonlausunta ovat kautta aikojen tuoneet lohtua ja valoa pimeän pohjolan perukoille ja sen sinisiin hetkiin. 

Tarina, toteutus ja kuvat: Irene Karlstedt
Lukija: Juha Jaakkola

Pauanteen tulevaisuus pohdituttaa kansanparantajia

Kaustisilla sijaitseva Pauanne siirtyi syyskuussa 2023 kansalaisvaikuttaja Aulis Juneksen perikunnalle, eikä tiedossa ole mitä perikunta aikoo Pauanteelle tehdä jatkossa. Perinteinen kuppari Hanna Rajakankaalla ja mestarikuppari Juha Jaakkolalla on omakohtaista kokemusta Pauanteesta sekä sen päärakentajasta, edesmenneestä Tapani Hietalahdesta. Pauanteen tulevaisuus ei ole yhdentekevä, kun kansanparantajat avaavat ajatuksiaan Pauanteesta.

Kuuntele haastattelu:

Pauanteen päärakennus sijaitsee Puhkionkallion laella, ja sen kattoa peittävät tuhannet puusta veistetyt paanut. Kuva: Kaius Paetau
Pauanteen päärakentaja, taiteilija Tapani Hietalahti, lukee ääneen omaa julkaisuaan helteisenä päivänä muutama kuukausi ennen kuolemaansa 2018. Kuva: Juha Jaakkola

Haastattelu ja editointi: Irene Karlstedt
Etusivun kuva Pauanteen sepän pajasta: Kaius Paetau

Lapissa odotetaan matkailun huippuvuotta – tunnelmia Joulupukin Pajakylästä

Rovaniemestä on tullut maailmalla yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista ja matkailuhuuma on suurta talvisesongin aikaan. Kaikki haluavat tavata Rovaniemellä majailevan Joulupukin. Rovaniemen matkailusesonki oli huipussaan jo viime vuonna, mutta tänä vuonna Joulupukin Pajakylään odotetaan silti yli 20% kasvua viimevuoteen nähden. Viime vuonna pajakylässä kävi matkailijoita huimat 486 000.

Lapin lentomäärät ovat olleet kasvussa jo marraskuusta ja huippukausi on alkanut nyt joulukuussa. Lentoyhtiöt ovat lisänneet 240 000 matkustajapaikkaa lisää, eli 16 prosenttia enemmän kuin viime talvena. Ulkomaalaisten täyttämä Rovaniemi ei kuitenkaan ole Lapin ainoa turistikohde. Myös suomalaisturistien suosikkikohteet Levi, Ruka ja Saariselkä, sekä muut pienemmät kylät tarjoavat turisteille tekemistä ja nähtävää. Kaupunkikanavan toimittaja selvitti, miltä Joulupukin Pajakylässä näytti marraskuun alussa.

Napapiirillä sijaitseva Joulupukin Pajakylässä Lapin matkailusesonki on nähtävissä jo heti marraskuun alussa, jolloin turisteja alkaa saapumaan Rovaniemelle sekä muualle Lappiin.
Vieraillessani Joulupukin kylässä, siellä oli rakenteilla Snowman World. Snowman Wordissa pääsee laskemaan lumiliukumäkeä sekä syömään lumiravintolassa. Rovaniemen lähistöltä löytyy lisäksi useita lumilinnoja, joissa voi yöpyä, käydä syömässä tai vain vierailla ihastelemassa upeita jääkoristeluja. Hauska fakta: ainakin joissakin näistä lumilinnoista voi juoda shotteja jäälaseista ja heittää ne seinään juotuaan shotin.
Myös Joulupukin Pajakylässä on mahdollisuus nähdä poroja, mutta se ei ehkä ole autenttisin tapa tavata niitä, mikäli haluaa nähdä miten porotalous oikeasti toimii. Paikalliset ohjelmapalveluyritykset järjestävätkin reissuja autenttisille porofarmeille, jotka tienaavat elantonsa porotaloudesta.
Lapissa valkean äärellä paistetaan yleensä makkaraa ja vaahtokarkkeja koivusta tehdyllä tikulla, istutaan porontaljalla ja juodaan nokipannukahvia.
Rovaniemellä sijaitsevassa Joulupukin Kylässä on mahdollisuus ylittää napapiiri, ja siitä voi myös saada napapiirin ylitystodistuksen. Rovaniemellä myös napapiirin alittaminen on mahdollista, sillä Santaparkissa eli Joulupukin kotiluolassa on mahdollisuus alittaa napapiiri ainoana paikkana maailmassa.
Joulupukin oma postitoimisto löytyy Pajakylästä. Sieltä voi lähettää kirjeen ystävälle Joulupukin Pääpostin omalla erikoisleimalla varustettuna.
Tiesitkö, että Joulupukille lähetetään noin puoli miljoonaa kirjettä vuosittain ympäri maailman? Kuvassa matkailijoita palveleva postitonttu Anniina Hattukangas.
Vaikka sesonki oli vasta aluillaan ja aamu aluillaan käydessäni Pajakylässä, oli Joulupukin luo jonottamassa jo monia innostuneita lapsia ja aikuisia. Joulupukin näkeminen on turistilapsille ikimuistoinen kokemus. Joulupukin Pajakylässä voi käydä tervehtimässä Joulupukkia ympäri vuoden.
Rovaniemelle ja Lappiin matkustaa ihmisiä ympäri maailman. Merkittävimpiä turistiryhmiä Lapissa ovat esimerkiksi englantilaiset, ranskalaiset sekä israelilaiset. Rovaniemeltä voi myös matkustaa ulkomaille. Joulukuun alusta asti Rovaniemeltä on voinut lentää 19 eri kohteeseen, joista kaukaisin on Istanbul.

Kuvat ja teksti: Janina Kotavuopio

Taistelu Töölöntorista

Itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoittajat sekä kansallismielisen 612-soihtukulkueen osallistujat kerääntyivät Töölöntorille. Poliisi hajotti luvatta paikalle kokoontuneen rasismia ja fasismia vastustavan mielenosoituksen, jotta soihtukulkue pääsi liikkeelle suunnitellusti. Etnonationalismin oikeutus sekä suomalaisuus nousivat esiin vastapuolten välisissä keskusteluissa.

Suunnittelu ja toteutus: Irene Karlstedt, Pia Viinamäki & Jani Koivukangas

Kirje sinne jonnehhii

Mitä jää jäljelle, kun sodan käynyt sukupolvi ei ole enää täällä? Tässä murteellisessa äänikirjeessä lapsenlapsi kyselee, muistelee ja kertoo nykymaailmasta edesmenneelle evakkoukille sinne jonnekin.

Saako vegaani jouluna syödäkseen?

Perinteinen joulupöytä notkuu lihaisista ja kermaisista antimista, ja kunkkuna koko komeuden keskellä on yleensä kinkku. Joulu voi olla erittäin haastavaa aikaa niille, jotka välttävät eläinperäisiä tuotteita. Selvitimme miltä vegaanisten jouluruokien tarjonta näyttää tänä päivänä ja millaisia trendejä on havaittavissa. Kysyimme myös kahdelta vegaanilta, mitä heidän joulupöydästään yleensä löytyy.

Kuuntele haastattelu:

Toimittajat: Satu Karjunen ja Miia Kilpiö
Editointi ja spiikit: Kristian Kurki
Kuva: Miia Kilpiö
Haastateltavina Salla ja Nea, sekä K-kauppias Valtteri Linnakunnas

Suhteita ja vastauksia – niistä on Amulio José Espinosan esikoiselokuva tehty

Kuvaaja, leikkaaja, muusikko, tuottaja ja ohjaaja. Laaja-alainen televisio- ja elokuva-alan ammattilainen Amulio José Espinosa voi kutsua itseään nyt myös pitkän elokuvan ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Hänen debyyttifilminsä About the Beginning esiteltiin lokakuun lopulla Cinemaissi-elokuvafestivaaleilla Helsingissä, jonka yhteydessä Espinosa kertoi elokuvan tekemisestä ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Katso haastatteluvideo tai lue pidempi artikkeli alla.

Espinosan elokuvaprojekti sai alkunsa vuosia sitten, kun hän tutustui kotimaassaan Meksikossa kirjailijana ja esiintyjänä työskentelevään kämppäkaveriinsa Cesar Julio Ortegaan. Ortega ehdotti usein Espinosalle yhteisiä työprojekteja, mutta molemmat olivat niin kiireisiä omissa töissään, että hyvää hetkeä ei koskaan tullut. Kun Espinosa muutti Suomeen vuonna 2015 myös Ortega muutti Italiaan, josta käsin hän jatkoi ehdotuksiaan uusista yhteistyökuvioista. Parivaljakko ei kuitenkaan saanut rahoitusta ideoilleen. Tilanne muuttui, kun Espinosan perustama tuotantoyhtiö Fearless Pinecone Suomessa alkoi pärjätä hyvin: tuolloin Ortega ja Espinosa päättivät kirjoittaa elokuvan käsikirjoituksen ja alkaa työstämään projektia Espinosan yrityksen kautta.

Elokuvan teemana ovat varsin monimutkaiset ihmissuhteet ja vastausten etsiminen. Filmissä seurataan elokuvaa tekevää nuorta naista, joka pyytää kuvausprojektiinsa mukaan ystäväänsä ja hänelle entuudestaan tuntematonta näyttelijää. Lisäksi pakkaa sekoittaa mykkä ja mysteerinen mies, joka kulkee näyttelijän vierellä.

About the Beginning-elokuvan näyttelijäkaarti on varsin kansainvälinen. Liettualainen Arnolda Noir, kroatialainen Frano Maškovic sekä meksikolaiset Armando Alvarado ja Cesar Julio Ortega esiintyvät päärooleissa. Näyttelijöiden ammatilliset ominaisuudet ovat vaikuttaneet vahvasti käsikirjoitukseen: kaikkia rooleja on muokattu näyttelijöiden mukaan, ja esimerkiksi Arnolda Noirin rooliin on yhdistetty alkuperäisen käsikirjoituksen kaksi henkilöhahmoa.

Espinosalle tärkeimmät hetket elokuvassa liittyvät kohtaamisiin. Hänen mukaansa on taianomaista, kun kaksi hahmoa tapaa toisensa ensimmäistä kertaa, sillä he ovat tekoprosessin aikana tehneet kovasti töitä aitojen kohtaamisten luomiseksi. Ihmiset, jotka tapaavat elokuvassa ensimmäistä kertaa, kohtaavat ensi kertaa myös tosielämässä, kun taas tarinassa tutut hahmot olivat tutustuneet toisiinsa aiemmin myös todellisuudessa.

Ennen About the Beginning-elokuvaa Espinosa on tullut suomalaisille tunnetuksi muun muassa elokuvista ”Oma Maa” ja ”Fingerpori” sekä sarjasta ”Paratiisi”. Hänellä on tiedossa mielenkiintoisia projekteja myös lisää. Keväällä 2024 hän on kuvaajana elokuvassa, joka on Iso-Britannian, Suomen ja Norjan yhteistuotanto. Hän toimii myös vastaavana tuottajana joissakin Suomi-Espanja yhteistuotannoissa. Lisäksi hän toivoo pääsevänsä tekemään uutta Suomi-Meksiko yhteistuotantoa.

Teksti ja video: Satu Karjunen
Etusivun kuva: Fearless Pinecone