Kuvat ja teksti: Konsta Mervelä
31-vuotias Kaarlo Eloranta tunnetaan paremmin nimellä Kake Jones. Hän syntyi Turussa, mutta varttui Itä-Helsingissä. Hänen juurensa ulottuvat kauas Mosambikiin, sillä hänen perheensä on lähtöisin eteläisestä Afrikasta.
Eloranta pelaa vasenta laitaa Puita HC -seurassa, joka tunnetaan matalan kynnyksen harrastejoukkueena. Hänen vahvuutensa jäällä ovat nopeus ja tekninen mailankäsittely.
Ensikosketus lajiin
Lajiin Eloranta päätyi sattumalta. Viisivuotiaana hän sai vanhemmiltaan lehtiartikkelin luistelukoulusta.
– Vanhemmat kysyivät, kiinnostaisiko lähteä kokeilemaan. Alkuun jännitti, mutta rohkeasti menin mukaan. Vaikka kaatuilin koko ajan, olin iloinen ja nousin aina uudelleen ylös.
Lapsuuden pihapeleissä jalkapallo oli suosituin laji, mutta jääkiekko oli Elorannan ensirakkaus.
– Se fiilis oli heti erilainen. Tuli olo, että tämä on mun juttu.
Merkitys ei ole kadonnut vuosien varrella.
– Jääkiekko merkitsee todella paljon. Vieläkin on tarve ja pieni paine onnistua ja pelata hyvin.
Harrastuksen alku ei ollut helppoa
Lajin aloittaminen ei ollut yksinkertaista. Vanhemmat pohtivat, onko jääkiekko liian kallis harrastus. Lopulta he päättivät tukea poikansa intohimoa, vaikka kustannukset kiristivät vähän budjettia.
– Välillä oli vaikeaa, mutta aina löytyi apua, joku lainasi varusteita tai kuskasi treeneihin. En jäänyt yksin.
Joukkueen tuki ja vastustajien huudot
Lapsena joukkueeseen liittyminen oli helppoa. Nykyisessä seurassa ilmapiiri on jopa vielä parempi. Mukana on monia maahanmuuttajataustaisia pelaajia, kuten Eugene Mokulu eli räppäri Ege Zulu.
Kaikki kokemukset eivät kuitenkaan ole olleet myönteisiä. Vastustajilta tuli usein huutelua, jopa N-sanan käyttöä.
– Nuorena reagoin raivolla, meni välillä tappeluksi. Onneksi valmentaja tuki. Hän sanoi, Haluatko antaa heille aiheen nauraa ja ottaa susta yliotteen vai näytätkö jäällä, että olet parempi? Se jäi mieleen.
Perheen ja yhteisön merkitys
Perhe oli harrastuksen suurin tukija.
– Äiti kannusti erityisen paljon, mikä oli epätyypillistä afrikkalaiselle naiselle. Hän halusi, että lähden harrastamaan.
Yhteisön suhtautuminen sen sijaan oli ristiriitaista.
– Jotkut ajatteli, että on hienoa, kun lähiöpoika pelaa lätkää. Toiset taas kysyi, miksi juuri mun pitää olla se tumma kaveri, joka pelaa jääkiekkoa, eikö se futis sopisi paremmin.
Valmentaja Petri Nurmio oli tärkeä tukipilari. Esikuviksi Kake mainitsee NHL-tähdet Patrick Kanen, Aleksandr Ovetskinin ja erityisesti Anson Carterin, johon hän pystyi samaistumaan.
Onko jääkiekossa tilaa kaikille?
Eloranta uskoo, että jääkiekossa on ehdottomasti tilaa myös maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, mutta esteitäkin on.
– Isoin ongelma on raha. Monilla ei välttämättä ole varaa varusteisiin tai treenimaksuihin. Lajin pitäisi olla helpommin lähestyttävä. Ulkojäitä pitäisi olla enemmän ja varusteita voisi saada lainaksi, vaikka panttia vastaan. Se tekisi lajista aidosti avoimemman.
Katse tulevaisuuteen
Eloranta ei ole vielä valmis jättämään kaukaloita, päinvastoin. Viime aikoina hän on miettinyt paljon valmentamista.
– Haluaisin auttaa juuri meidän kaltaisia lapsia ja nuoria, joille jääkiekko ei ole itsestäänselvyys. Se olisi tärkeä tapa antaa takaisin.
Mitä hän sanoisi nuorelle, joka epäröi?
– Ehdottomasti kannattaa lähteä kokeilemaan. Älä mieti, mitä muut ajattelee. Jääkiekko on meidän kaikkien laji.
Ja viesti seuroille?
– Antakaa enemmän mahdollisuuksia. Kannustakaa osallistumaan ja näyttäkää, että tämä ei ole vain suomalaisten juttu. Ihmiset tulevat erilaisista taustoista, kaikilla ei ole samat lähtökohdat, mutta kaikilla pitäisi olla sama mahdollisuus.
Kaarlo Elorannan tarina on kuva yhdestä pelaajasta, mutta samalla se kertoo koko suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta. Jos lätkä todella on laji, jota Suomi rakastaa, sen täytyy olla avoin kaikille, taustasta riippumatta.
Teksti ja kuvat: Muhamed Bashir
Kuvat ja teksti: Rasmus Matilainen ja Milla Hämäläinen
Missä vaiheessa aloitte kontaktoimaan kustantamoita tämän vuoden messujen suhteen?
– Valmistelut alkoivat jo vuoden alussa. Teema päätetään aina tammi- ja helmikuun aikana, jonka jälkeen lähden tapaamaan kaikkia suurimpia kustantajia. Kerron heille messujen tämän vuoden teemasta ja he vastaavasti minulle omasta julkaisuohjelmastaan. Kustantamot tekevät ohjelmaehdotuksia omista teoksistaan ja kirjailijoistaan. Ehdotuksia tuli tänä vuonna reilu 1500 kappaletta, joista ohjelma koostetaan huhti- ja toukokuun aikana. Lopullisia ohjelmapaikkoja on yhteensä 1040 eli noin 500 ehdokasta karsitaan pois.
Entä messutilan rakentaminen?
– Tämä on oikeasti ”ihme”, koska messutila rakennetaan valmiiksi parissa päivässä. Maanantaina purettiin edellisten messujen rekvisiitta ja tiistain sekä keskiviikon aikana rakennetaan tilat kuntoon.
Oletteko asettaneet kävijätavoitetta tämän vuoden messuille?
– Olemme puhuneet koko vuoden ajan, että haluaisimme saada sen 100 000 kävijää rikki, koska nyt on 25-vuotisjuhlavuosi ja meillä on hieman enemmän ohjelmaa kuin viime vuonna, jolloin messuvieraita oli yli 98 000. Se on kävijäennätys tähän mennessä. Lisäksi haluamme pysyä Pohjoismaiden suurimpina kirjamessuina ohi Göteborgin Kirjamessujen, joilla oli tänä vuonna muistaakseni 95 000 kävijää.
Ketä tämän vuoden vierasta odotat eniten henkilökohtaisesti?
– Erityisiä ovat esimerkiksi kaikki kansainväliset kirjailijavieraat, joita on tänä vuonna noin 40. Haastattelen itse esimerkiksi ukrainalaista Sofija Andruhovytšia, jonka kirjan juuri luin ja olin siitä hyvin vaikuttunut. On aina mukava lukea haastateltavien kirjoja, jonka ansiosta heistä innostuu entistä enemmän. Hauska yksityiskohta on myös, että meillä tänä vuonna messulavoilla kaikki elossaolevat presidentit eli Halonen, Niinistö ja Stubb. Ruotsista tulevat vieraaksi Alex Schulman, josta itse pidän suuresti sekä ruotsinsuomalainen Anna Järvinen, joka on myös muusikko ja tekee meillä myös minikeikan.
Miten tämän vuoden teema Sivistys ja ilo näkyy messuohjelmassa?
– Se näkyy siinä, että tämä mahdollistaa meille lukijan näkökulman esilletuomisen. Suurin osa messuohjelmastahan on sitä, että kirjailijat puhuvat omista teoksistaan. Tänä vuonna kuitenkin järjestämme joka päivä päälavalla, yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa, keskustelutilaisuuden, jossa lukijat pääsevät kertomaan suosikkiteoksistaan ja mistä he ovat löytäneet lukemisen ilon. Tämä teema monipuolistaa messuohjelmaamme.
Onko kirjallisuuden tärkein tehtävä sivistää vai viihdyttää?
– Vastaan, että molempia. Pohdimme pitkään, että tämän vuoden teema olisi pelkästään Sivistys, mutta siitä tuli hieman ”äikänmaikka” -fiilis ja halusimme korostaa myös lukemisen iloa, koska lukeminen on myös hauskaa. Kirjallisuus sivistää, mutta tuo esiin myös suuria tunteita, esimerkiksi juuri iloa. Emme ole koskaan olleet erityisen ”takakireitä” näiden teemojen suhteen.
Kirjasuositus tämän vuoden uutuusteoksista?
– Itseeni teki suuren vaikutuksen Mariia Niskavaaran esikoisteos Ester, teurastaja. Jos se ei ole Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto-finalisti, niin se on mielestäni skandaali.
Kirjamessuja vietetään Helsingin Messukeskuksessa sunnuntaihin saakka.
Teksti ja kuvat: Niko Kovanen
Olette saattaneet nähdä tämän iloisen pinkkitukkaisen henkilön tanssimassa kesän festivaaleilla tai olette osallistunut hänen tanssitunneilleen. Viimeistään olette törmänneet häneen TikTokissa T-Rex askel -tanssia tanssimassa.
Hän on Sebastian Visa, entinen Bessin ja Eveliinan taustatanssija. Nykyään hän toimii itsenäisenä artistina.
Koko ikänsä tanssinut Sebastian päätyi Instagram -videonsa ansiosta Bessin taustatanssijaksi tanssittuaan videolla Bessin Tempo -biisiin.
– Kun mä tein Bessin siitä Tempo -biisistä tanssivideon, niin sit sen jotenkin Bess bongas ja sit se oli heti silleen, että hän tarvitsisi koreografia. Sitten me lähdettiin siitä yhteistyöhön, Sebastian kertoo.
Sebastian ehti toimia seitsemän vuotta Bessin koreografina ja taustatanssijana.
– Samalla niihin aikoihin mä olin myös tekemässä muita juttuja. Sitten kun siitä sai vähän krediittiä, niin sitten alkoi tulla kaikkai muitakin juttuja. Tavallaan sillehän se yleensä menee, että löytää sieltä ja täältä muita asioita, Sebastian muistelee
Sebastian oli alkanut myös miettiä oman musiikin tekemistä, mutta hän ei keksinyt musiikilleen sanomaa ja mietti myös voiko tanssijasta tulla artisti tai voisiko hän olla molempia. Koronan suljettua maailman hän alkoi tylsyyteen leikkimään ja testailemaan musiikin tuottamisohjelmalla.
– Olen itseasiassa inspiroitunut siitä, että Tinze, joka on tanssija, pystyy tehdä musiikkia ilman, että se tuntuu väkinäiseltä. Mulla on aina ollut se, että mä olen miettinyt mitä muut ajattelee siitä, että jos toi on tanssija, niin ei se voi olla artisti tai ei se voi tehdä musaa. Se tavallaan pois sulkee sen, Sebastian miettii.
Peloista yli päästyään hän alkoi tehdä omaa musiikkia. Hän alkoi tehdä ja julkaista omaa musiikkia pikkuhiljaa tanssijan työn rinnalla. Tänä vuonna hän jätti taustatanssijan ja artistien koreografin työt ja päätti keskittyä enemmän omaan artistiuraansa ja alkaa työstämään sitä tavoitteellisemmin. Nykyään hän on löytänyt oman soundinsa, jota kuullaan tulevalla albumilla.
Sebastian alkoi miettimään miten tanssikoreografioita voisi oppia ja treenata kuin ainostaan laskemalla. Hän keksi idean nimetä eri tanssiliikkeet ja alkoi niitä luetella treenatessaan.
Tämä helpotti tanssisarjojen muistamista. Näitä koreografioita ja tanssiliikkeiden nimien hokemia hän sitten päätti ladata TikTokiin hauskana somemateriaalina. Hän kehitti vielä oman biisin soimaan tanssien taustoille. Hän julkaisi useita lyhytvideoita eri tanssisarjoista someensa. Yksi näistä kuitenkin sai suurta suosiota ja lähti viraalisti leviämään. Tämä tunnetaan nykyään T-Rex askel -nimellä. Suosion kasvaessa alkoi tulla myös kommenttia kokonaisesta T-Rex askel -biisistä.
– Sehän niinku räjähti ihan käsiin ja siihenkin tehtiin sit niinku silleen satoja videoita. Sit mä olin silleen et no hitto, et oisko täs nyt järkeä tehä? Kantaako tää vitsi niin pitkälle, et mä teen tästä oikeen biisin ja julkaisen sen Spotifyssa? Tavallaan, et onks se niin hyvä vitsi, Sebastian miettii
T-Rex askel -ilmiö eroo normaaleista TikTok -viraaleista siinä, että yleensä valmiiseen biisiin tehdään tanssi joka lähtee leviämään, mutta T-Rex askel oli ensin tanssi ja siitä tehtiin sen jälkeen biisi. Tämä oli mahdollista siksi, että Sebastian toimii itsenäisenä artistina, eikä ole minkään levy-yhtiön alaisena. Siksi hän pystyi reagoimaan nopeasti ja tekemään itsenäisesti päätöksen T-Rex askel -biisin tekemisestä. Biisin tekeminen kannatti. Biisiä on kuunneltu Spotifyssa yli 100 000 kertaa ja TikTokissa videoita on tehty yli 3500.
Kuvat: Janette Mirjamo ja Riku-Rasmus Mäkynen
Teksti: Juha-Petteri Lamminpohja
Kuntalaisaloitteen takana on Salla Merikukka. Kaupunkiradio haastatteli häntä aloitteen tavoitteista ja siihen liittyvistä haasteista. ”Kaikki on mahdollista, kun niin vaan päätetään”, Salla vakuuttaa.
Kuuntele koko haastattelu:
Suski Iivonen aloitti nyrkkeilyn noin neljä vuotta sitten. Syynä harrastuksen aloittamiselle oli Suskin kipeä olkapää.
– Mulla on vasen olkapää rikki, siihen on tulossa operaatio. Mietin, että jos tän alueen lihakset on kunnossa, niin toipuminen siitä tulee olemaan helpompaa.
Iivonen kertoo, että hän aloitti harrastuksen ilman aiempaa kokemusta.
– Asuin tossa tien toisella puolella ja katoin, että tossa ois tollanen, ja tässä mä nyt oon.
Iivonen on käynyt ohjaajakoulutuksen puolitoista vuotta sitten. Hän kertoi, että omat treenaamiset tulevat loppumaan, tai ainakin muuttamaan muotoaan olkapää operaation seurauksena. Ohjaajana hän voi jatkaa lajin parissa.
– Kyllähän mun pitää päästä tätä seiniä valuvaa testoteronia ja hikeä haistelemaan. Ja pysyy jonkinlainen kontakti sitten, ja tää on aikalailla ainoa sosiaalinen verkosto, mikä mulla on.
Kuntonyrkkeilyssä Suski Iivosen mielestä parasta on, miten se nollaa pään. Treenit vaativat tunnin täyttä keskittymistä.
– Jos hetkenkin mietit, että muistinko tehdä töissä sen ja sen asian, niin samantien paketti hajoaa. Mentaalipuoli harjoituksissa on paras.
– Treenit ”pitäis” tehdä aina sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Mutta sitten, kun sä olet rääkännyt ittes ihan tappiin asti, niin kyllä siitä vaan tulee niin hyvät endorfiinipöllyt.
Seniorinyrkkeilyssä keskitytään enemmän lämmittelyyn, eritysesti lantion alueelle ja kiertoliikkeisiin. Kaikki liikkeet tehdään rauhassa ja keskitytään hengittämiseen. Kuntonyrkkeilyssä käytetään kelloa mittaamaan erien pituuksia. Seniorinyrkkeilyssä kelloa ei käytetä ollenkaan. Suski Iivonen kertoo, että kellon käyttäminen saisi treenaajan menemään maitohapoille liian nopeasti, joka pilaisi lopputreenit. On paljon parempi tehdä treenit sen oman kunnon mukaan.
Lopuksi vielä kysyn Iivoselta, kenelle hän suosittelisi kuntonyrkkeilyä
– Omana esimerkkinä ihan kelle vaan, erityisesti istumatyötä tekeville.
Järvenpään Nyrkkeilyakatemia järjestää harjoituksia ikään, kuntoon tai tasoon katsomatta.
Kuvat ja teksti: Sanni Pennanen
Kari Lumikero on suomalainen toimittaja ja pitkäaikainen ulkomaankirjeenvaihtaja. Hän työskenteli uransa aikana muun muassa Ruotsin radiossa ja useimmat tuntevat hänet entisenä MTV3:n kirjeenvaihtajana. Hän julkaisi elämänkertansa Uutismies vuonna 2019, jossa hän kertoo myös urallaan kohtaamista tapahtumista, kuten Estoniasta, Olof Palmen murhasta ja tsunamikatastrofista.
Kriisialueilla työskentely pitää sisällään tietysti myös riskejä ja voi olla todella vaarallista. Miten tällaisissa tilanteissa tulee toimia? Entä millainen journalismin tila on suomessa tällä hetkellä ja kuinka paljon journalismia tarvitaan?
Kuuntele koko haastattelu:
Lukukoira Heksan tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Heksa ei tartu kielioppivirheisiin, sanojen katoamiseen tai jännitykseen, ja tarjoaa ääneen lukijalle turvallisen ympäristön harjoitteluun. Heksalle käyvät lukemassa niin kirjaimia harjoittelevat lapset kuin uutta kieltä opiskelevat aikuiset. Koiran läsnäolo voi rentouttaa lukijaa ja lievittää stressiä.
Heksan omistaja ja ohjaaja Maija on mukana, mutta hän ei puutu itse lukemiseen. Ohjaajan tehtävä on pitää huolta Heksan tauoista ja jaksamisesta. Parivaljakko on suorittanut Kennelliiton lukukoirakurssin.
Muita vaatimuksia lukukoirille ovat vähintään kahden vuoden ikä, perusterveys ja ystävällinen luonne sekä ihmisiä että muita koiria kohtaan. Koiran taustan tulee olla tiedossa, eli esimerkiksi rescue-koirat tai kodinvaihtajat eivät lukukoiraksi kelpaa, koska yllättäviä tilanteita ja mahdollista stressiä ei voi täysin välttää.
Heksalle ja muille vapaaehtoisille lukukoirille pääsee lukemaan useimmiten kirjastoissa. Haastattelin Heksan ohjaajaa Maijaa lukukoiratoiminnasta Töölön kirjastossa. Kuuntele koko haastattelu:
Kuva ja teksti: Ira Pöllänen
Voitettuaan Suomen Cupin 20.9.2025 Tammelan stadionilla KuPSia vastaan, HJK pääsi hengähtämään helpotuksesta. Voiton myötä se saavutti paikan UEFA Conference Leaguen karsintojen toiselle kierrokselle.
Veikkausliigan voitto näyttää kuitenkin jäävän helsinkiläiselle jättiseuralle haaveeksi. Mestaruussarjassa kullakin joukkueella otteluita on jäljellä enää kuusi. Taulukossa HJK on tällä hetkellä viides ja matkaa kärjessä olevaan KuPS:iin on kuusi pistettä. Sen lisäksi HJK:n edellä ovat SJK, FC Inter ja Ilves.
Mestaruussarjassa kukin joukkue on tähän mennessä pelannut neljä ottelua, joista Klubille on jäänyt käteen vaivalloiset kolme pistettä, kolmen tasapelin ja viimeisimmän Gnistan kotitappion jälkeen. Viimeisintä voittoa Veikkausliigan mestaruussarjassa helsinkiläiset juhlivat syyskuun lopussa vuonna 2023 FC Honkaa vastaan. Siitä päivästä eteenpäin HJK on pelannut 11 mestaruussarjan ottelua voitoitta. Tänä vuonna mestaruussarja on ensimmäistä kertaa kaksinkertainen, mikä antaa helsinkiläisille oljenkorren sillä pelejä on tuplasti enemmän.
Yhdenkään voiton saaminen ei tule kuitenkaan olemaan Klubille helppoa. Tämän kauden runkosarjassa HJK:n kymmenestä kohtaamisesta muita mestaruussarjan joukkueita vastaan keräsi se vain 11 pistettä. HJK on kertaalleen hävinnyt jokaiselle mestaruussarjan joukkueelle. FC Interiä tai KuPSia se ei ole tällä kaudella vielä voittanut kertaakaan, pelaten toiset seurojen väliset ottelut tasan. Klubin päänahka SJK:sta on yli kolmen kuukauden takaa. Voitoissa Gnistania sekä Ilvestä vastaan, HJK pääsi pelaamaan Kymmentä miestä vastaan ulosajon takia. Molemmissa tapauksissa punainen kortti tuli pelin ollessa vielä 0-0, sekä molemmista tuomioista on ollut sosiaalisessa mediassa huomattava määrä kohua.
Veikkausliigassa tällä kaudella HJK on pelannut yhteensä 14 ottelua mestaruussarjan joukkueita vastaan. Tuloksena vain kolme voittoa ja 14 pistettä.
Taistelu mestaruudesta vaatisi siis selkeää tasonnostoa. Jos HJK ei pysty nousemaan mestaruuteen, olisi se vasta toinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun seura jää ilman Veikkausliigan mestaruutta kaksi vuotta peräkkäin. Ensimmäinen kerta tähän mennessä on vuosilta 2015 ja 2016.
Seuraava ottelu HJK:lla on sunnuntaina 19.10. Kuopion Palloseuraa vastaan vieraissa. Tästä ottelusta kolme pistettä olisivat elintärkeät, mikäli HJK haluaa vielä taistella Suomen mestaruudesta.
Kuvat: Juuso Runsas
Teksti: Pietu Enne
