VAR on tullut jäädäkseen, halusit tai et

VAR eli video assistant referee on saapunut jalkapallokentille jäädäkseen. Järjestelmä on jakanut vahvasti mielipiteitä sen alkuajoista aina tähän päivään asti. VAR:rin koetaan vievän tunteen pois pelistä, kun pelaajat eivät enää uskalla tuulettaa maaleja entiseen malliin, koska pelätään VAR:rin vievän ne pois esimerkiksi paitsion takia. Toisaalta VAR:rin pitäisi estää isoimpien oikeusmurhien tapahtumien kentällä, joskin poikkeuksiakin on nähty edellisvuosien aikana. Nyt VAR-järjestelmä on saapumassa Suomeen ja kotimaan pääsarjaan Veikkausliigaan. 

                              Mikä VAR on?

VAR-järjestelmää kokeiltiin ensimmäistä kertaa virallisissa otteluissa 2016, ja se otettiin täysimittaisesti käyttöön vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoissa. Järjestelmä kehitettiin auttamaan erotuomareita tekemään oikeita ratkaisuja kentällä. Mahdollisuus mennä katsomaan kuvaruudulta tilanne uudestaan on antanut tilaisuuden erotuomareille korjata alkuperäinen tuomio oikeaksi. VAR:rin perusperiaatteena on puuttua selkeisiin ja ilmeisiin virheisiin ottelun aikana. VAR:ria käytetään tarkistamaan maalin hyväksymistä, rangaistuspotkun arvoisten rikkomusten tarkastukseen ja mahdollisissa punaisen kortin tilanteissa. Ensimmäinen kehitysaskel tekniikan saralla jalkapallossa oli maaliviivateknologia, joka tuli käyttöön vuonna 2012 ja on käytössä jo kaikissa muissa maailman huippusarjoissa, paitsi Espanjan La Ligassa. Maaliviivateknologia on kerännyt käytännössä ainoastaan positiivista palautetta, eikä ole jakanut lainkaan yhtä paljon mielipiteitä kuin VAR.

                        VAR saapuu Suomeen 

VAR on aihe, josta jokaisella jalkapallon seuraajalla on varmasti jonkinlainen mielipide. Erotuomarit ovat käytännössä yksimielisesti VAR:rin kannalla, joka on tietysti aivan luonnollista, koska järjestelmä tukee heidän toimintaansa. Pelaajien keskuudessa VAR jakaa todella vahvasti mielipiteitä ja suhtautuminen VAR:riin tuntuu riippuvan ihan siitä keneltä kysyy. Fanien keskuudessa VAR:ria ei olla otettu avosylin vastaan, vaan useat faniryhmät ovat tehneet erilaisia protesteja VAR:ria vastaan otteluiden aikana ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi HJK:n kannattajat ottivat kantaa VAR:ria vastaan elokuisessa ottelussa FC Interiä vastaan heittämällä tennispalloja kentälle ja esittelemällä “pidetään futis aitona” tifoa fanipäädyssä. HJK:n kannattajat eivät suinkaan ole ainoita VAR:rin vastustajia vaan ympäri Suomen kannattajaryhmät ovat protestoineet VAR:ria vastaan

               VAR on tullut jäädäkseen

Omasta mielestäni VAR on hyvä asia, mutta sen käyttämistä pitää edelleen kehittää sujuvammaksi. Erityisen paljon VAR on saanut kritiikkiä paitsiotulkinnoista, joissa maaleja on hylätty äärimmäisen tiukkojen paitsioiden takia. Paitsion raja on kuitenkin vedettävä johonkin,  joten selkeätä ja toimivaa ratkaisuehdotusta ongelmaan ei ole löydetty. Suomessa VAR on saanut kritiikkiä sen kovasta hintalapusta, jonka Palloliitto maksaa. Ihmiset kokevat että VAR ei ole suomeen välttämätön ja rahan voisi käyttää paremmin. Tosiasia on kuitenkin se, että VAR tulee käyttöön Veikkausliigassa ensi kaudella halusivat kannattajat sitä tai eivät. Uskoisin että VAR voittaa yleisön puolelleen jos VAR:rin käyttö onnistuu heti kauden alusta lähtien.

Kuva: Pixabay

Teksti: Jere Lemettinen

  

Mestis pyyhkii Liigalla lattiaa

Maanantaina aikaisin aamulla Mestis-joukkue Helsingin Jokerit tiedotti, että heidän uusi valmentajansa on kaiken kokenut, voittanut ja legendan statusta kantava Risto Dufva. Missä menee raja? Eikö Valtteri Filppulan sopimus ole jo tarpeeksi? 

Tiistaina Jokerit kohtasivat kotiavauksessaan TuTon. Hallilla tunti ennen peliä, siis pelaajien lämmittelyiden aikana, on jo monta tuhatta katsojaa paikalla. Tunnelma on odottava. Kaikki kamerat kuvaavat Filppulaa koko lämmittelyn ajan. Jokainen paikalla oleva haluaa nähdä Jokerit ja Filppulan ja sekä etenkin viihdyttävää Mestis-kiekkoa. 

Sitä myös saatiin. Yli 6000 katsojaa viihtyi hallissa koko ottelutapahtuman ajan. Mestiksen slogan “Suomen viihdyttävintä lätkää” toteutui täydellisesti. Mestis, ja sarjan helposti kiinnostavimpana joukkueena Jokerit, ovat onnistuneet luomaan Suomen toiseksi korkeimmasta sarjatasosta kiinnostavamman ja mediaseksikkäämmän kuin mitä pääsarjataso Liiga on.

Mestiksen kiinnostavuus konkretisoituu siellä,  missä se on tärkeintä, eli jäällä. Peleissä tapahtuu koko ajan. Kentällä ei pelätä virheitä ja pelaajat uskaltavat tehdä pelin sisällä riskialttiita ratkaisuja. Rapakon takaa NHL:stä tuleva, eteenpäin menevä, pelityyli näkyy myös Mestiksessä. En muista nähneeni eilen ensimmäistäkään viivelähtöä, jota harrastetaan Liigassa tuon tuosta. Se on erittäin puuduttavaa katsojalle. Toki täytyy ymmärtää, että pelataan voitosta, mutta katsojat haluavat nähdä maaleja. Jääkiekko on maalintekopeli, joten miksi Liigassa näyttää siltä, että siellä pelätään maaleja. 

Vaikka puhutaan kilpaurheilusta, on Mestis onnistunut luomaan sarjasta loistavan brändin ja viihdetuotteen. Milloin Liigan lämpimässä toimistossa herätään tähän, ja aloitetaan oikeasti tehdä ratkaisuja sarjan kilpailullisen edistämisen ja viihteen arvon kannalta. Mestis on tehnyt sen, mitä on pitänyt ja nyt se alkaa tuottaa hedelmää. 

Liigan kiinnostavuus on hiipunut vuosi vuodelta. Muutoksia ei uskalleta tehdä kuin pakon edessä, jotta omat kädet pysyisivät puhtaana. Sarjan avaaminen on tuorein esimerkki siitä, kun Liiga on ajettu nurkkaan, on pakko tehdä, se mitä katsojat haluavat. Tosin tässäkin puheet hienosta kilpailullisesta sarjasta ovat harhaanjohtavia. Vaikka Mestis-joukkue onnistuisi selvittämään tiensä karsintojen kautta Liigaan, täytyisi heidän maksaa lisenssi, joka oikeuttaa pelaamaan Liigassa. Lisenssin hintalapulle Liigan sivuiltakaan ei löydy tarkkaa hintaa, mutta esimerkiksi Kiekko-Espoo maksoi kyseisestä lipukkeesta 2,2 miljoonaa euroa. Mestiksestä ei realistisia mahdollisuuksia ole maksaa tätä summaa muilla joukkueilla kuin Jokereilla.

Liiga siis tarvitsee Jokereita enemmän, kuin Jokerit Liigaa. Milloin Liiga lopettaa Jokereiden odottamisen, ja yrittäisi itse tehdä ratkaisuja sen eteen, että Suomen jääkiekon pääsarjasta tulisi taas viihdyttävä ja katsojia kiinnostava. Missä Liigan raja menee? Kuinka kauan Mestis saa pyyhkiä Liigalla lattiaa?

Kuva: Pixabay

Teksti: Miro Tanninen

Jalkapallon Suomen Cup superviikonloppu

Tampereen uudella Tammelan Stadionilla järjestetään ensimmäistä kertaa suuri suomalaisen jalkapallon superviikonloppu 20.-22.9. 2024. Viikonloppuna pelataan miesten ja naisten Suomen Cup finaalit sekä alempien divisioonien cup loppuottelut. Tapahtuma kokoaa saman katon alle parhaat joukkueet eri sarjatasoilta, joten katsojia hemmotellaan koko kattauksella suomalaista jalkapalloa.

Suomen Cup käynnistyi miesten ja naisten osalta helmi- ja maaliskuussa, kun alempien tasojen joukkueet aloittivat pelinsä. Enää jäljellä ovat parhaat joukkueet, kun miesten finaalissa kohtaavat FC Inter ja Kuopion Palloseura ja naisten finaalissa sunnuntain puolella HJK ja FC Honka. Miesten Regions Cup käynnistää tapahtuman perjantai iltana, kun Kultsu FC kohtaa klo 19.00 alkavassa finaalissa Kajaanin Palloilijat. Regions Cup koostuu kolmannen ja neljännen divisioonan joukkueista, jotka mittelevät keskenään pudottuaan Suomen Cup vaiheesta. Roots Cup toimii samalla menetelmällä kuin Regions Cup, mutta siihen osallistumisoikeuden saavat ikämiesjoukkueet, sekä viidennen ja kuudennen divisioonan joukkueet. Miesten Roots cup pelataan lauantai päivänä ja naiset ovat vuorossa sunnuntaina niin Regions Cupin kuin Roots Cupin osalta. Tapahtuma on upea kokemus alempien divisioonien joukkueille, kun ne pääsevät kokemaan ison stadionin tunnelman sekä kamppailemaan myös rahapalkinnoista. 

FC Inter haastaa Kuopion Palloseuran miesten Suomen Cup finaalissa

Lauantai-ilta huipentuu miesten Suomen Cup finaaliin, kun FC Inter kohtaa KuPSin klo 18.00. KuPS lähtee otteluun hienoisena suosikkina, sillä se on pelannut läpi kauden erittäin vahvasti. KuPSin luottopelaaja Saku Savolainen kertoo, että joukkueessa on ollut sopivassa suhteessa nuoruutta ja kokemusta. Puolustuspelaaminen on ollut joukkueen kulmakivi ja hyvä kauden alku kasvatti itseluottamusta, jonka päälle joukkue on voinut rakentaa. 

Joukkue johtaa myös kotoista Veikkausliigaa, joten joukkueella on monella rintamalla tärkeitä otteluita loppukauden aikana. Savolaisen mukaan pelirasitus ei vaikuta joukkueen tekemiseen, ja toteaa joukkueen olevan erittäin odottavainen loppukautta kohtaan. Viimeisestä kahdestatoista ottelusta kotimaan joukkueita vastaa kuopiolaiset ovat hävinneet ainoastaa yhden ottelun ja juuri cup finaalin vastustaja Interiä vastaan.

–Tottakai meillä jäi hampaankoloon viime Inter-matsista. Peli on analysoitu ja uskon, että pystytään parempaan nyt finaalissa, toteaa Savolainen.

Interin kausi taas on ollut kaksijakoinen, kun Veikkausliigassa joukkue jäi lopulta alempaan loppusarjaan hyvästä kauden lopusta huolimatta. Kausi alkoi joukkueen osalta kehnosti, kun se onnistui voittamaan ainoastaan kaksi ottelua ensimmäisestä kymmenestä pelistään. Tämän jälkeen joukkueen kurssi kääntyi totaalisesti ja tällä hetkellä joukkue liitää oivassa vireessä, vaikka viimeisimmässä ottelussa se jäikin tasapeliin EIFin kanssa. Interin maalivahti Eetu Huuhtanen toteaa, että hän on lopulta suhteellisen tyytyväinen kauteen ja siihen kuinka peli on parantunut kauden edetessä. Finaaliin joukkue lähtee erittäin motivoituneena ja odottavaisin fiiliksin.

–Kauden tärkein matsi luvassa ja siihen on latauduttu koko joukkueen voimin. Kyllä me lähdetään finaalia voittamaan, toteaa Huuhtanen.

Interin itseluottamusta on varmasti nostanut viime kohtaaminen KuPSin kanssa, kun joukkue voitti ottelun 2-1. Finaalista voidaan olettaa tulevan tasainen ja hyvätasoinen, kun huomioidaan molempien joukkueiden viimeaikaiset suoritukset. Ottelun panos on myös tapissaan, kun tarjolla on ensi kaudeksi paikka europeleihin ja 50 000 euroa.

Teksti: Tomi Karttunen
Kuva: Palloliitto

Tapahtuma-alan kasvava liikevaihto piilottaa alan pitkäaikaiset ongelmat

Tapahtuma-ala kärsi merkittävästi korona-ajan aiheuttamista rajoitteista. Vaikka alan liikevaihto on noussut koronavuosia edeltävälle tasolle, kertovat muut luvut pitkäkestoisista ongelmista. Myös syyskuussa 2024 tehty arvonlisäveron korotus vaikuttaa huomattavasti alan toimintaan ja saattaa aiheuttaa tapahtumajärjestäjille jopa tappiota.

Tapahtuma-ala on herännyt viimeisen parin vuoden aikana korona-ajan koomastaan. Alan liikevaihto on nousussa, mutta moni yritys kärsii edelleen koronan aiheuttamista kuluista.

Yksi Tapahtumateollisuus ry:n perustajajäsenistä ja Lippupisteen pitkäaikainen toimitusjohtaja Ari Palhamo kertoo alan kehityksestä seuraavasti:

— Lippupisteellä jaoimme tapahtumat kolmeen sektoriin; viihde, urheilu ja kulttuuri. Vaikeuksien takia kaikki nämä sektorit ovat pyrkineet tehostamaan toimintaansa.

Vuonna 2023 tapahtuma-alan liikevaihto Suomessa oli noin kolme miljardia euroa, eli ala on palannut liikevaihdon osalta vähintään koronakriisiä edeltäneelle tasolle. Tapahtumia ei ole määrällisesti vuotta 2019 enempää, mutta liikevaihtoa kasvattavat esimerkiksi lippujen hintoja nostanut kustannusinflaatio ja megatapahtumat, kertoo Palhamo. Vaikka liikevaihdon perusteella ala on nosteessa, on tilanne Palhamon mukaan kuitenkin monisyisempi.

— Koronan jälkeen monien tapahtuma-alan yritysten taseet ovat lähes nollissa. Meillä ei ole montaakaan toimialaa, joiden toiminta on korona-aikana totaalisesti kielletty. Yksittäiset tapahtumanjärjestäjät saattoivat jäädä todella vaikeisiin tilanteisiin kiinteisiin kuluihin nähden alimitoitetulla valtion tuella. Kassat tyhjenivät, ihmisiä jouduttiin lomauttamaan. Tätä julkinen puoli ei joutunut juurikaan tekemään.

Kriisiaika jätti jälkensä, sillä vuonna 2023 päätyössään kulttuuriammateissa toimivien määrä laski neljällä prosentilla edellisestä vuodesta. Palhamon mukaan aidompi kuva saataisiin vertaillessa vuoteen 2019 ja hän arvioi määrän nousevan yksityisellä puolella tällöin jopa 20 prosenttiin. Palhamo arvelee myös artistien aktiivisuuden, stadionkonserttien sekä viimeaikana puhuttaneiden paluukonserttien määrän johtuvan siitä, että pandemia-aikana artistien oli mahdotonta tienata tavanomaisesti.

— Nyt on pakko lähteä rundaamaan ja tekemään rahaa.

Tapahtuma-alalla käydään kuumana viimeisimpien arvonlisäverojen korotusten myötä. Alalla puhuttaa lippujen arvonlisäveron merkittävä neljän kymmenyksen korotus kymmenestä neljääntoista prosenttiin. Tämä on johtanut joidenkin tapahtumien kohdalla epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Tapahtuma-alalla tyypillistä on lippujen tulouttaminen tapahtumapäivänä, vaikka myynti olisi tapahtunut vuotta aiemmin. Näin ollen esimerkiksi ensi kesänä järjestettävän Ultra Bran paluukonsertin liput on myyty 10 % alv-kannalla, mutta niistä maksetaan verot uudella 14 % alv-kannalla. Täten tapahtumajärjestäjä voi jäädä lipputuloissa huomattavalle tappiolle.

Teksti: Oona Hampaala

Kuvat: PxHere

Arvona kunnioitus, toteutuksena erottelu – Miksi olympialaiset ja paralympialaiset tulisi yhdistää

Kun olympialaiset löysivät tiensä kisakatsomoihin ja kahvipöytäkeskusteluihin kesällä 2024, oman mieleni valloitti yksi kysymys. Miksi olympialaiset ja paralympialaiset järjestetään erikseen? Vuoden 2008 kisoista asti olympialaisten järjestäjäkaupunki on isännöinyt myös paralympialaisia. Ne järjestetään hieman olympialaisten jälkeen hyödyntäen samaa kisakylää ja samoja kilpailupaikkoja. Näennäisesti tapahtumat ovat siis lähentyneet toisiaan, mutta yhtenäisyys tuntuu pintapuoliselta. Ennen paralympialaisten alkua urheilijoita uhattiin sakoilla, mikäli heillä olisi kisojen aikana näkyviä olympiarengastatuointeja. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten erillään tapahtumat pyritään pitämään. Paralympialaisilla on toki olemassa oma, vähemmän tunnettu liikemerkkinsä. Tämä ei silti selitä sitä, miksi olisi tarpeellista sakottaa paraurheilijoita ”mainostamisesta”, kun olympiaurheilijoiden liikemerkkitatuointeja ei nähty ongelmana. Erottelua korostavat lisäksi pienempi medianäkyvyys ja se, ettei olympialaisten merkittävin symboli, olympiatuli, ole osa paralympialaisia.

Paraurheilijoille on olemassa omat kilpailusarjat, eikä tätä ole syytä muuttaa. Esimerkiksi ratakelaajien ja juoksijoiden yhdistäminen samaan kilpailuun olisi käytännössä mahdotonta, mutta onko perusteltua pitää tapahtumat kokonaan erillään? Olisiko aika luoda yhteisöllinen ja tasa-arvoa edistävä kilpailu, joka liittää olympialaiset ja paralympialaiset yhdeksi suureksi urheilujuhlaksi?

Erottelun perusteluksi on sanottu muun muassa, että paraurheilijoiden saama näkyvyys jäisi olympiaurheilijoiden jalkoihin. Väite on heikko. Olympialaisia seurataan laajasti ympäri maailmaa. Paralympialaisten näkyminen osana olympialaisia toisi niille uusia katsojia ja herättäisi kiinnostusta myös niissä, jotka eivät muuten olisi päätyneet paraurheilun pariin.

Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) toimitusjohtaja Andrew Parsons perustelee paralympialaisten ajankohtaa olympialaisten vanavedessä sillä, että mikäli järjestys olisi käänteinen, tulisi paralympialaisista olympialaisten harjoitustapahtuma. Vastuu siitä, millainen mielikuva tapahtumista luodaan, on IOC:llä ja Kansainvälisellä paralympiakomitealla (IPC). Siksi on uskomatonta, että jopa IOC:n toimitusjohtajan arvostus paraurheilijoita ja paralympialaisia kohtaan on niin vähäistä, että hänen mielestään paralympialaisten paikka on pari viikkoa olympialaisten jälkeen olympiatulen jo sammuttua.

Kilpailujen erottelua perustellaan myös yhteistapahtuman massiivisella koolla. Olympialaisten ja paralympialaisten yhdistäminen kasvattaisi tapahtumaan osallistuvien urheilijoiden määrän yli puolitoistakertaiseksi verrattuna olympialaisten osallistujamäärään. Itse tapahtuman kesto venyisi noin kuukauteen. Olympialaiset ovat jo nykyisellään massiivitapahtuma, joka vaatii mittavat valmistelut, logistiikkaa, tukuittain rahaa ja suuret puitteet. Tapahtuman skaalaaminen ja tarvittavien muutosten tekeminen eivät voi olla ylivoimainen haaste. Mitä tapahtuman kestoon tulee, kestäväthän esimerkiksi jalkapallon EM- ja MM-kisat kuukauden verran. Miksi siis olympialaisten kohdalla tulisi tavoitella lyhyempää tapahtumaa, erityisesti kun se korostaa urheilijoiden välistä erottelua?

Olympialaisten arvot ovat erinomaisuus, kunnioitus ja ystävyys. Miten nämä arvot toteutuvat, kun urheilijat erotellaan kahteen tapahtumaan sen perusteella, että osalla heistä on jokin urheiluun vaikuttava vamma? Niin kauan kuin olympialaiset ja paralympialaiset pidetään erillään, olympialaisten arvot eivät toteudu.

Teksti: Oona Hampaala
Kuva: Pixabay

No Vision – V*tun noloo

Mistä johtuu häpeän tunne? Jaksossa käydään läpi ”noloja” tapahtumia ja sitä miten niistä selvitään. Juontajat Aino, Janina sekä Anni pohdiskelevat syytä häpeän taustalla ja miten siihen kuuluisi reagoida. Tarvitseeko häpeää edes tuntea vai ovatko nolot tapahtumat sittenkin vain hauskoja tarinoita?

Toimittajat: Anni Noponen, Aino Pitko ja Janina Kotavuopio
Kuva: Pete Kiviniemi ja Janina Kotavuopio

HJK joutui tyytymään tasapeliin Valkeakoskella

Helsingin Jalkapalloklubi matkusti lauantaina 27. huhtikuuta Valkeakoskelle, jossa se kohtasi Veikkausliigan ottelussa legendaarisella Tehtaan kentällä perinteikkään FC Hakan. Klassikko seurojen välillä päättyi viime vuoden tapaan 1-1 tasatulokseen.

Ottelu Valkeakoskella oli HJK:lle jo kolmas kahdeksaan päivään. Ensimmäinen puoliaika oli jälleen vierasjoukkueelta hyvin vaisu, joka toisaalta voitiin selittää tällä kertaa kokoonpanon kierrätyksellä.

”Ensimmäinen puoliaika oli meille hankala. Puolustuspeli ei toiminut alkuunkaan, ja päästettiin jälleen erikoistilannemaali”, HJK:n nykyinen päävalmentaja Ossi Virta totesi ottelun jälkeen.

Klubilla on ollut alkukaudella suuria hankaluuksia erikoistilanteiden puolustamisessa. Kauden avausottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan HJK:ta vastaan tehtiin kaksi maalia erikoistilanteista.

HJK sai upean tuen paikan päälle Tehtaan kentälle, sillä Valkeakoskelle oli matkustanut arviolta yli 150 vierasjoukkueen kannattajaa.

Ottelun avausmaali nähtiin kotijoukkue Hakan toimesta ja siitä vastasi joukkueen kapteeni Niklas Friberg. Ryan Mahuta lähetti kulmapotkun maalille ja Friberg nousi korkeimmalle sijoittaen pallon vasempaan alakulmaan 13. minuutilla.

HJK reagoi heikkoon ensimmäiseen nelivitoseen triplavaihdolla. Kentän jättivät David Ezeh, Aaro Toivonen sekä Aapo Halme. Vaihdosta sisään otettiin puolestaan Luke Plange, Topi Keskinen sekä Anthony Olusanya.

Vaihdot tuottivat heti tulosta ja Klubi sai ansaitun 1-1 tasoitusmaalin ottelun 55. minuutilla. Hassane Bande vapautti upealla syötöllään Luke Plangen nokikkain Hakan maalivahti Anton Lepolaa vastaan ja englantilaiskärki ei paikasta erehtynyt. Plange sijoitti pallon varmasti maalin vasempaan alanurkkaan.

Toinen puoliaika oli sanalla sanoen täyttä dominointia Klubilta, mutta lisäosumia ei enää kummaltakaan joukkueelta nähty. HJK:n puolelta tulokseen oltiin varmasti pettyneitä, sillä enemmänkin olisi ollut otettavissa.

Klassikkoa aurinkoiselle ”Tehtikselle” oli tullut seuraamaan lopulta 2 024 katsojaa.

Veikkausliiga jatkuu HJK:n osalta seuraavaksi lauantaina 4. toukokuuta, kun vieraaksi Bolt Areenalle saapuu sarjanousija Ekenäs IF.

Teksti ja kuva: Niko Rehnstrand

Kielletään TikTok, tekoäly ja kiinakaupat? Haastattelussa kolme eurovaaliehdokasta

Kesäkuussa valitaan jälleen uudet edustajat Euroopan parlamenttiin, jossa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan myös Suomen lainsäädäntöön. Pyysimme kolmea pääkaupunkiseudulla asuvaa alle 30-vuotiasta ehdokasta kertomaan mielipiteensä ajankohtaisiin, monen arkea koskettaviin väitteisiin.

Haastattelut toteutettiin sähköpostilla huhtikuussa 2024. Vastauksia on osittain tiivistetty ja kieliasua on editoitu luettavuuden parantamiseksi.

Kuka olet ja miksi haluat Euroopan parlamenttiin?

Pinja Vuorinen. KUVA: Paavo Pykäläinen

Olen Pinja Vuorinen, 27-vuotias Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja poliittisen talouden opiskelija Helsingistä.

Haluan rakentaa Euroopan unionin, joka toimii ihmisten ja ilmaston, ei pääomien ehdoilla. 

Euroopan unionin tasolla tehdään merkittävää lainsäädäntöä ilmasto- ja luontopolitiikan saralla ja vaikutetaan suomalaisen talouspolitiikan raameihin. Lisäksi EU:lla on mahdollisuus ottaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävä rooli yhä epävakaammassa maailmantilanteessa.

Julia Ståhle. KUVA: Miranda Uthardt

Olen Julia Ståhle, RKP-nuorten puheenjohtaja, yksinhuoltaja ja valtio-opin opiskelija.

Olen jo nuoresta asti ollut kiinnostunut EU:ssa tehtävistä päätöksistä ja niiden vaikutuksesta arkeemme. 

Ihmiskuntaa kohtaavat haasteet eivät katso rajoja ja Euroopan unionin merkitys tulee korostumaan entisestään tulevina vuosina. Haluan olla mukana jatkamassa sitä työtä, mitä on tehty niin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kuin teknologisen kehityksen parissa. 

Maria Miala. KUVA: Mikko Mäntyniemi

Olen Maria Miala, 26-vuotias viestinnän asiantuntija ja Kokoomuksen varavaltuutettu Helsingissä.

Koen, että kansainvälisenä ja kielitaitoisena ihmisenä minulla on päättäjänä eniten annettavaa tällä hetkellä nimenomaan EU-tasolla.

Minulle tärkeintä seuraavan kauden aikana on se, että Euroopan unionin kilpailukykyä pyritään vahvistamaan ja samalla pidetään huoli siitä, ettei sääntelystä muodostu este vihreän siirtymän hankkeille. Näillä kahdella asialla on vaikutus siihen, miten esimerkiksi suomalaiset yritykset pärjäävät ja sitä kautta sillä on vaikutusta meidän jokaisen taloudelliseen hyvinvointiin. 

Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä?

TikTok tulisi kieltää EU:n alueella.

Pinja Vuorinen: EU:n tulisi ylipäänsä puuttua digijättien toimintaan entistä vahvemmin. Algoritmien haitallinen vaikutus mielenterveyteen sekä datan kerääminen yhtiöiden tai vieraiden valtioiden hyödyksi ovat keskeisiä syitä, miksi sääntely on välttämätöntä. Yksittäisten sosiaalisen median alustojen kieltoa tulee kuitenkin punnita harkiten, sillä siinä on riski luisua myös sananvapauden rajoittamisen puolelle. Tärkeämpää olisi varmistaa, ettei mikään alusta voi hyödyntää dataamme esimerkiksi Kiinan tai Yhdysvaltojen tarkoituksiin.

Julia Ståhle: En usko, että TikTokin kieltäminen estää sen käyttöä. Mielestäni on tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta sovelluksen vaaroista ja katsoa, miten sen turvallisuutta voitaisiin parantaa EU:n sisällä.

Maria Miala: EU:ssa olisi hyvä käydä keskustelua siitä, minkälaista dataa eurooppalaisista kerätään muiden maiden omistamissa alustoissa. TikTok on jäävuoren huippu, eikä ainoa yhtiö, jonka sääntelyä joudumme pohtimaan.

Tekoälyn hyödyntämistä pitää säädellä EU:ssa entistä tiukemmin.

Pinja Vuorinen: Tekoäly on kehittynyt viime aikoina nopeammin kuin päätöksentekijät ovat pysyneet perässä. On selvää, että tekoäly on täällä jäädäkseen, eikä sen käyttöä voi täysin estää. Joissain tilanteissa se voi myös vapauttaa ihmisten aikaa mielekkäämpään toimintaan. Sen vuoksi nimenomaan ajan hermolla oleva sääntely on tärkeää. Tekoälyn negatiivista käyttöä esimerkiksi taiteilijoiden tekijänoikeuksien loukkaamiseen tai yksilölle ja yhteiskunnalle haitallisen deepfake-sisällön luomiseen tulee rajoittaa entistä tiukemmin.

Julia Ståhle: Juuri hyväksytty AI-direktiivi on mielestäni tänä päivänä hyvä keino varmistamaan turvallisemman ja eettisemmän ympäristön tekoälyn käyttöön. Kaikessa sääntelyssä on mielestäni tärkeää muistaa tasapaino. Yrityksille on mahdollistettava toimintaedellytykset ja mahdollisuudet innovaatioiden luomiseksi.

Maria Miala: Tekoälyn hyödyntämisen tiukemmalle sääntelylle pitäisi olla jokin vahva peruste. Sääntelyn lisäämisen ei tulisi olla itseisarvo.

Lihantuotannon EU-tukia on vähennettävä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Pinja Vuorinen: Ilmastokriisi ja luontokato ovat täällä, halusimme tai emme, ja niitä on torjuttava kaikin keinoin. Eläinteollisuus on merkittävä päästöjen lähde, ja yhteisten varojen käyttäminen tulevaisuutemme vaarantavaan toimintaan on lyhytnäköistä ja epärationaalista. Ruoantuotanto on merkittävä tekijä huoltovarmuuden kannalta ja maatalouden tukeminen on perusteltua, mutta tuki tulee osoittaa kestävästi.

Julia Ståhle: Lihatuotannon tukia tulisi ohjata asteittain ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Maria Miala: Lihantuotanto on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista, ja EU:n tukien siirtäminen ympäristölle vähemmän haitallisiin ruoantuontannon muotoihin, kuten kauraan, viljaa tai palkokasveihin, joita viljellään mm. Suomessa, voisi olla merkittävä askel kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Uskon, että EU:n maatalouspolitiikassa on paljon tarkasteltavaa sen suhteen, miten tukijärjestelmää voitaisi muuttaa paljon kestävämmäksi kuitenkaan vaarantamatta ruokatuotantoa ja huoltovarmuutta. 

Muovikorkkien uudistus sekä muovipillien ja hotellien pienten shampoopullojen kieltäminen ovat esimerkkejä sääntelystä, jonka suurin vaikutus on kansalaisten ärsyyntyminen.

Pinja Vuorinen: Vuosittain 500 000 tonnia muovijätettä päätyy meriin, mikä on vakava ympäristöongelma, johon pullonkorkkiuudistus pyrkii vastaamaan. On kuitenkin selvää, että pullonkorkkiuudistus tai muut sen kaltaiset reformit eivät riitä ratkaisemaan muovijäteongelmaa tai muita ihmisen toiminnasta koituvia ympäristöhaittoja, vaan ratkaisujen on oltava tätä laajempia, kulutusyhteiskuntien rakenteisiin syvemmin puuttuvia ratkaisuja. Ja siis ovathan ne korkit ärsyttäviä.

Julia Ståhle: Mielestäni uudistus on hyvä tapa vähentää kertakäyttömuovin leviämistä luontoon ja vesistöihin.

Maria Miala: Tällä on vaikutusta kansalaisiin sekä yrityksiin, jotka ovat joutuneet esimerkiksi investoimaan uusiin pakkauksiin. Koen kuitenkin, että tehtyjä päätöksiä on enää turha märehtiä etenkin, kun yksikään Suomen mepeistä ei vastustanut tai tehnyt muutosesityksiä tähän direktiiviin.

Temun ja Sheinin kaltaisten kiinalaisten verkkokauppojen tuotteet voivat olla uhka mm. kuluttajien turvallisuudelle ja ympäristölle. EU:n tulisi aktiivisesti etsiä ratkaisuja tähän ongelmaan.

Pinja Vuorinen: Eurooppalainen kulutus on kestämättömällä tasolla maapallon kantokykyyn nähden. Lisäksi nämä tuotteet on tehty halpatyövoimalla työehtoja tai ihmisoikeuksia kunnioittamatta. Yhtälö on kestämätön, ja EU voisikin ottaa roolin verkkokaupan sääntelyssä.

Julia Ståhle: EU etsii jo tänä päivänä aktiivisesti ratkaisuja tähän. Ongelma on se, että kuluttajien tilatessa tuotteita unionin ulkopuolelta on vastuu käytännössä heillä. Siksi olisi tärkeää myös lisätä kuluttajien tietoisuutta näistä ongelmista.

Maria Miala: EU:n on etsittävä ratkaisuja siihen, miten ultrapikamuotia saadaan maailmassa vähennettyä.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää äänestäjille?

Pinja Vuorinen: Eurovaaleissa päätetään monista niin arkeemme kuin laajemmin tulevaisuuteemme vaikuttavista kysymyksistä. Vaaleissa äänestämisen ei kuitenkaan tarvitse vaatia sitä, että ymmärtää kaiken päätöksenteon taustat tai yksityiskohdat. Tärkeämpää on, että vaikuttaa omien arvojensa puolesta aina kun siihen on mahdollisuus – nyt niin voi tehdä merkittävää valtaa käyttävän EU:n tasolla. 

Julia Ståhle: EU:ssa päätetään myös sinun arkeasi koskevia asioita – muista siis äänestää!

Maria Miala: Muista nauttia kesästä ja siinä samalla käydä äänestämässä 9.6. 

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Jos olet Suomen tai EU:n kansalainen ja viimeistään vaalipäivänä täyttänyt 18 vuotta, sinulla on äänioikeus. Äänestää voi myös ennakkoon, ulkomailla vaalipaikassa tai ulkomailta kirjeitse. Lisätietoja: https://elections.europa.eu/ 

Teksti: Pia Viinamäki
Artikkelikuva: Pixabay

Lue aiheesta lisää:

Seinäjoella nähtiin yksi kauden viihdyttävimmistä otteluista

Jalkapallon miesten pääsarjassa, Veikkausliigassa nähtiin keskiviikkona 24. huhtikuuta yksi tämän kauden viihdyttävimmistä otteluista, kun Helsingin Jalkapalloklubi oli matkustanut Lakeuksille. Vauhdikas kärkikamppailu päättyi OmaSP Stadionilla pistejakoon maalein 3-3.

Veikkausliigakautensa tappiolla ja kahdella voitolla aloittanut HJK matkusti Pohjanmaalle SJK:n vieraaksi. HJK oli varsinkin ottelun ensimmäisellä puoliajalla pahasti pulassa ja kotijoukkue hallitsi kenttätapahtumia. HJK lähti otteluun ennakkosuosikkina, vaikka Klubi oli hävinnyt kauden ensimmäisen vierasottelunsa Kuopion Palloseuralle 3-1 maalein. Sen jälkeen hallitseva mestari on kuitenkin voittanut Bolt Areenalla selvin lukemin heikon FC Lahden 4-0 maalein sekä IFK Mariehamnin 2-1 maalein. SJK oli aloittanut kautensa puolestaan kahdella voitolla sekä 1-1 tasapelillä Pohjanmaan derbyssä Vaasan Palloseuraa vastaan.

Kotijoukkue SJK aloitti ottelun räväkästi ja laittoi vierasjoukkue HJK:n erittäin ahtaalle. Ensimmäistä maalia ei tarvinnut odottaa pitkään, kun seinäjokelaisten hyökkääjä Jaime Moreno pääsi laukomaan 7.minuutilla pallon vapaasti ohi HJK:n maalivahti Jesse Östin. Tapahtuma sai alkuunsa hienon syöttökuvion päätteeksi, josta vastasi SJK:n Markus Arsalo, Babacar Fati, Rasmus Karjalainen sekä Valentin Gasc.

Kärkikamppailua oli tullut seuraamaan OmaSP Stadionille vaivaiset 2 113 katsojaa. Tästä vierasjoukkue HJK:n kannattajat riemastuivat ja huusivat moneen kertaan ” Missä on teidän yleisö, missä on teidän yleisö”.

Tappioasemakaan ei vierasjoukkuetta herättänyt, vaan kotijoukkue laittoi lisää kaasua alleen. SJK hallitsi ottelun ensimmäistä puoliaikaa lähes täydellisesti, kunnes HJK sai kulmapotkun ensimmäisen puoliajan lisäajalla. Ensimmäinen kulmapotku ei tuottanut vierasjoukkueen haluamaa tulosta, mutta toisen kulmapotkun jälkitilanteesta HJK:n puolustaja Brooklyn Lyons-Foster pääsi tasoittamaan ottelun 1-1 lukemiin.

Toiselle puoliajalle SJK sai huonoja uutisia, kun kautensa erinomaisesti aloittanut maalivahti Roope Paunio joutui jättämään pelin kesken loukkaantumisen takia. Hänen tilalleen tolppien väliin asteli Miquel Rodriguez, joka on pääsääntöisesti SJK Akatemian maalilla Ykkösliigan otteluissa. HJK:n valmennus reagoi heikkoon ensimmäiseen puoliaikaan vaihdoilla, kun kentältä vaihdettiin pois Luke Plange sekä keltaisen kortin ottanut Aapo Halme. Heidän tilalleen kentälle vaihdettiin David Ezeh sekä Diogo Tomas.

Toinen puoliaika alkoi Klubin osalta paremmin ja paikkoja vierasjoukkue sai heti luotua. SJK meni ottelussa kuitenkin toistamiseen johtoon, kun ottelun 53. minuutilla Pyry Hannola löysi keskityksellään takatolpalta laitalinkki Babacar Fatin, joka jatkoi pallon maalin edessä olevalle Rasmus Karjalaiselle. Karjalaisella oli enää edessään helppo työ laittaa pallo tyhjään ammottavaan HJK maaliin. SJK siirtyi ottelussa 2-1 johtoon ja kotijoukkueen kannattajat pääsivät jälleen juhlimaan johtomaalin myötä.

SJK:n ote pelistä herpaantui kuitenkin johtomaalin jälkeen ja oli HJK:n vuoro iskeä. Klubi otti pelin haltuunsa ja käytti paikkansa todella tehokkaasti. HJK:n ottelun vahvin hetki nähtiin seuraavan kympin aikana. Ottelun 57. minuutilla Klubi pääsi tasoittamaan ottelun 2-2 lukemiin, kun Anthony Olusanya laukoi pallon verkon perukoille Topi Keskisen upean yksilösuorituksen päätteeksi. Tästä viisi minuuttia myöhemmin HJK siirtyi ottelussa ensimmäistä kertaa johtoon, kun alkukauden komeetta Keskinen iski upean 2-3 maalin.


SJK aloitti tämän jälkeen varsinaisen loppukirin, joka tuotti myös ansaitun tasoitusmaalin. Kotijoukkue sai palkinnon ottelun 88. minuutilla, kun vaihdosta kentälle tullut Kasper Paananen tasoitti väkisin ottelun 3-3 lukemiin. Ottelu oli pitkään Klubin hallinnassa Keskisen johtomaalin jälkeen, mutta SJK sai lopussa luotua hurjan paineen Klubin maalille.

Paanasen maali oli myös ottelun viimeinen maali ja näin pisteet jaettiin kärkikamppailussa. Viihdettä ainakin nähtiin koko rahan edestä ja kenttätapahtumiin nähden 3-3 lopputulos oli ansaittu molemmille joukkueille.

Kausi jatkuu joukkueiden osalta seuraavanlaisesti, kun SJK matkustaa sunnuntaiksi sarjanousija IF Gnistanin vieraaksi Oulunkylään ja HJK matkaa puolestaan Valkeakoskelle, jossa se kohtaa lauantaina Klassikossa FC Hakan.

Veikkausliigassa pelataan seuraavan kerran tänään perjantaina 26.4., kun FC Inter kohtaa toisen sarjanousija Ekenäs IF:n kello 18.00.

Teksti ja kuva: Niko Rehnstrand

Audiokolumni: Kyllä en kestä junamatkailua

Valtion rautatiet hallitsevat kiskojen matkustajaliikennettä. Ekologinen vaihtehto, mutta kestääkö hermot ja ennen kaikkea verenpaine tätä matkustusmuotoa. Mitä mieltä junailusta on Kukkafoliohattu? Kuuntele ensimmäisen kauden viimeinen jakso.

Toimittaja: Reetta Wuopio
Kuva: Reetta Wuopio