Eurovaalien kampanjointi on alkanut – Malmin vaalipaneelissa puhuttivat isot teemat

Malmin kirjastossa järjestettiin keskiviikkona 17.4. EU-vaalipaneeli, jossa viisi meppiehdokasta pääsi kertomaan näkemyksiään muun muassa Euroopan turvallisuudesta, siirtolaisuudesta ja ilmastopolitiikasta.

EU-vaalipaneeliin oli kutsuttu vuoden 2019 eurovaalien viiden suurimman puolueen edustajat: Vilhelm Junnila (PS), Maria Guzenina (SDP), Mika Lintilä (Kesk.), Susanne Päivärinta (Kok.) sekä Rosa Meriläinen (Vihr.). Kuvassa vasemmalla keskustelun vetäjänä toiminut Malmin seurakunnan pastori ja entinen vihreiden kansanedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Tunnetuista panelisteista huolimatta yleisöä oli paikalla vain kourallinen. Kiinnostus eurovaaleja kohtaan on perinteisesti ollut laimeaa: edellisissä, vuoden 2019 eurovaaleissa suomalaisten äänestysprosentti jäi vaivaiseen 40,8 prosenttiin.

Nyt ajat ovat tosin erilaiset. Erityisesti Euroopan turvallisuustilanne ja ilmastokriisi huolettavat monia ja se näkyy: Eurobarometrin mukaan 64 % suomalaisvastaajista kertoo olevansa kiinnostuneita tulevista eurovaaleista.

Panelistit arvelivat, ettei Euroopan parlamentin toiminta ole keskivertoäänestäjälle kovin tuttua. Syitä voi hakea poliitikkojen puhetavasta tai median laiskuudesta, mutta ehkä eurovaalihuuma on Meriläisen sanoin “yhteiskunnan yhteinen ponnistus”. Tarvitaan ehdokkaita, heidän tukijoitaan, mediaa ja tietenkin äänestäjiä, jotka osallistuvat keskusteluun.

Euroopan suuri huoli: Venäjä

Ojansuu-Kaunisto avasi paneelin monen suurimmalla huolella: minkälaista Venäjä-politiikkaa EU:ssa tulisi tehdä tulevina vuosina?

Useampi panelisti korosti, että myös EU:ssa ollaan isänmaan asialla. Yksi esimerkki tästä on Suomen ja Venäjän välinen raja, joka vaatii nyt Guzeninan sanoin “erityistä panosta”. Sen tärkeyden osoittaminen muille EU-maille on Suomen tehtävä.

Guzenina totesi, että asuttu rajaseutu on turvallisempi kuin asumaton, joten nyt on nimenomaan EU-tasolla tärkeää varmistaa, ettei Itä-Suomen kohtalo ole kuihtuva talous ja väkipako. Tällä hetkellä Suomi rakentaa raja-aidatkin omalla rahallaan. 

Lintilä komppasi, että huolestuttava kehitys on jo nähtävissä. “Meillä on likka töissä Imatralla ja kyllähän siellä on tapahtunut valtava muutos, kun kivijalkakauppoja on lopettanut. Taloudelliset menetykset ovat suuria ja vaatii muutaman sukupolven, että tilanne tasoittuu.”

Tällä hetkellä EU:n Venäjä-politiikka on pakotepolitiikkaa, totesi Päivärinta. Venäjän hyökkäyssota on yhdistänyt Eurooppaa, mutta ei riittävästi, sillä pakotteet “vuotavat” eli eri jäsenmaat tulkitsevat niitä eri tavoin. Esimerkiksi Espanjassa myönnetään edelleen venäläisille Schengen-viisumeita. Tähän pitää saada vielä tiukempi ote, Päivärinta sanoi.

Ja tietenkin on edelleen pidettävä huoli siitä, että Euroopan tuki Ukrainalle on lähivuosina horjumaton, totesi Meriläinen.

Mitä tarkoittaa EU:n yhteinen puolustus?

Kun puhutaan EU:n yhteisestä puolustuksesta, tulee helposti mielikuva yhteisestä armeijasta, Lintilä alusti. Hänen mukaansa puolustuksen keskiössä on kuitenkin teollinen tuotanto ja infrastruktuuri.

“On tärkeää, että kriisitilanteessa päästään liikkumaan sujuvasti. Nyt logistiset yhteydet esimerkiksi Länsi- ja Itä-Suomen välillä ovat aika heikot ja on myös esimerkiksi paljon siltoja, jotka eivät kestä raskasta kalustoa. Näihin hankkeisiin tarvitaan rahoitusta.” 

“Kriisiin varautuminen on myös mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle. Esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä huutava pula väestönsuojaelementeistä: vain noin 8 % saksalaisista pääsee väestönsuojiin tällä hetkellä.”

Guzenina nosti esiin myös kansalaisten resilienssin. On tärkeää, että kansalaiset voivat hyvin eivätkä ole alttiita esimerkiksi Venäjän hybridivaikuttamiselle, sillä ääriliikkeiden voimistuminen voi horjuttaa yhteiskunnan tasapainoa. 

Guzenina sanoi uskovansa, että vaikuttamisyritykset ovat väistämättömiä ja oli huolissaan erityisesti nuorten medialukutaidosta sekä politiikan ja historian ymmärryksestä. Nyt on nähtävissä, että EU:n nationalistiset puolueet ovat saamassa lisää kannatusta. Monet näistä ovat hyvin Venäjä-myötämielisiä, mikä on riski.

Junnila totesi, että jos ja kun EU:lle nimitetään puolustuskomissaari, tulevat hänen vastuulleen sotilaalliset yhteishankinnat, erilaiset infraratkaisut ja varautuminen EU:n ulkorajoilla tapahtuviin asioihin. Tällöin Suomen on mahdollista keskittyä ennen muuta huoltovarmuuteen.

Tulisiko Ukraina ottaa kiireesti EU:n jäseneksi?

Panelistit vaikuttivat yksimielisiltä siitä, että Ukrainan ja myös muiden Itä-Euroopan maiden EU-jäsenyyttä tulee tukea. “Jos näitä maita ei oteta demokratian polulle, ne valuvat helposti Venäjän vaikutuspiiriin”, Päivärinta totesi.

Prosessit ottavat kuitenkin aikaa. Ukraina täyttää tällä hetkellä neljä kriteeriä vaaditusta seitsemästä. Mitään myötätunto-oikotietä ei ole, vaan kaikki kriteerit on täytettävä. Lintilä muistutti, että Ukraina on tällä hetkellä erittäin korruptoitunut maa, joten töitä on vielä edessä.

Jo tällä hetkellä nähdään, miten herkkä EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky on. Guzenina nosti varoittavaksi esimerkiksi Unkarin, “joka syö Venäjän kädestä”, vaikka on EU-maa. Tämä on näkynyt esimerkiksi Ukrainan tukemista koskevissa keskusteluissa ja vaikeuttanut merkittävästi EU:n toimintaa.

Eivätkä näkökulmat siihen lopu. Junnila nosti esiin vielä maatalouspolitiikan: Ukrainalla on mahtava vilja-aitta ja Suomen kannalta on ongelmallista, jos markkinoille tulee huomattavan edullista, jopa bulkkihintaista viljaa. “Haluamme, että Ukrainasta tulee EU-jäsen, mutta tämä on haastava kysymys maataloudelle”, Junnila totesi.

Maahanmuutto: pitäisikö houkutella vai rajoittaa?

Maahanmuuttopolitiikka sisältää valtavasti erilaisia asioita ja ehkä siksi aihe tuntui kuumentavan panelistien keskustelua. 

Ensimmäisenä esiin nousi työvoimapula vanhenevan väestön EU:ssa. Lintilä peräänkuulutti EU-tasoista maahantulojärjestelmää, johon liittyisi myös esimerkiksi kielen opiskelun tukeminen ja muu kotiuttaminen. 

Samoilla linjoilla oli Päivärinta, joka totesi, että Suomen olisi pitänyt jo ajat sitten rakentaa kansainvälinen infra maahantulijoille, jotta yrittäminen, asiointi ja lasten koulutus sujuisivat helposti englannin kielellä.

Junnila taas piti kiireellisimpänä ongelmana laitonta maahanmuuttoa. Hän tähdensi, että kyse on ihmisistä, jotka ovat saaneet kieltävän turvapaikkapäätöksen, mutta ovat siitä huolimatta maassa. Tähän tulisi hänen mukaansa löytää EU:ssa yhteinen ratkaisumalli.

Työvoiman saatavuuden ratkaisemista maahanmuutolla Junnila pitää haasteellisena tulijoiden kielitaidon ja koulutuksen puutteiden vuoksi. Hänen mukaansa EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta ei pidä ottaa työntekijöitä, jotka eivät tule työllään toimeen, vaan yhteiskunnan on tuettava heitä.

Meriläinen puolestaan sanoi, että kuka tahansa oppii, kun koulutetaan, joten termi “osaajapula” on hänestä vähän ärsyttävä. Voi olla, ettei kaikilla mailla ole varaa valita juuri niitä maahantulijoita, jotka mieluiten otettaisiin töihin, hän muistutti.

Päivärinta kertoi, että nyt EU-tasolla on vihdoin saatu luotua yhteinen maahanmuuttopaketti, joka auttaa jakamaan muuttopainetta ja siihen liittyviä kustannuksia EU-maiden kesken. Ohjelmaan kirjattiin myös välineellistetty maahanmuutto, josta ollaan nähty esimerkki Suomen itärajalla. Suomi voi siis pyytää apua muilta EU-mailta, jos rajalle alkaa tulla tuhansia ja tuhansia ihmisiä.

Vihreä siirtymä on mahdollisuus

Panelistit olivat melko yksimielisiä siitä, että vihreä siirtymä on Suomelle iso mahdollisuus taloudellisesti. Suomella on paljon teknologista ja teollisuuden osaamista, jonka ansiosta on mahdollista saada maahan investointeja.

Sekä Junnila että Päivärinta totesivat, että metsäpolitiikan tulee kuulua jäsenmaille itselleen eikä EU-sääntelyn piiriin. Meriläinen muistutti, että ilmastonmuutos ja luontokadon torjunta vaativat EU-tason toimenpiteitä.

Mistä eurovaaleissa äänestetään?

Jopa yksittäisen vaalipaneelin aikana tuli selväksi, että europarlamentti vastaa todella monista, todella suurista asioista. Ne myös koskettavat jokaista.

Näin Guzenina summasi: “EU:ssa on kysymys lasten ja nuorten hyvinvoinnista, työpaikoista, perheiden hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta, demokratiasta, turvallisesta vanhuudesta, ylipäänsä yhteiskuntien resilienssistä ja turvallisuudesta.” 

“EU-lainsäädäntö, direktiivit ja asetukset tulevat suomalaisen lainsäädäntöön. Eli suomalaisella hallituksella on pomonsa ja se pomo on Eurooppa. Sen takia EU-parlamenttiin pitää valita vastuullisia suomalaisia päättäjiä, jotka ymmärtävät oman asemansa.”

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Jos olet Suomen tai EU:n kansalainen ja viimeistään vaalipäivänä täyttänyt 18 vuotta, sinulla on äänioikeus. Äänestää voi myös ennakkoon, ulkomailla vaalipaikassa tai ulkomailta kirjeitse. Lisätietoja: https://elections.europa.eu/ 

Teksti ja kuva: Pia Viinamäki

Crossfitin suosittu online-parikilpailu teki paluun

Matalan kynnyksen Crossfit-kilpailu jatkui huhtikuussa kahden kuukauden tauon jälkeen. Osallistuin treenikaverini kanssa WOD-liigan miesten avoimeen sarjaan.

WOD-liiga on kerran kuussa järjestettävä crossfitin online-kilpailu, jossa lajit suoritetaan omalla kotisalilla. Kilpailuformaatti on parikilpailu ja suoritettavat lajit vaihtuvat, joka kuukausi. Tyypillisesti kilpailusuoritus on eri crossfit-liikkeistä koostuva noin vartin kestävä otatus.

Huhtikuun kilpailu oli itselleni kolmas osallistuminen WOD-liigaan. Kilpailulajissa mitattiin tällä kertaa erityisesti otevoimaa, koska laji sisälsi paljon tangossa roikkumista. Suoriuduimme parini kanssa lajista suunnitelman mukaisesti ja olimme lopputuloksissa kolmansia.

Videolla haastattelen pariani ennen kilpailusuorituksen aloittamista.

Teksti, kuva ja video: Kalle Hildén

Onko mulla sitoutumiskammo?

NoVision -podcastin toisen jakson aiheena on sitoutumiskammo. Juontajat pohtivat yhdessä, mistä sitoutumiskammon juuret voivat juontaa juurensa ja miten kammosta voisi päästä eroon? Onko se loppujen lopuksi edes sellainen asia, josta jokaisen tarvitsee päästä eroon? Jaksossa syvennytään myös siihen, kuinka käsitys parisuhteesta on aikojen saatossa muuttunut.

Toimittajat: Janina Kotavuopio, Anni Noponen ja Aino Pitko
Kuva: Petri Kiviniemi ja Janina Kotavuopio

NHL:n pudotuspelit alkaa viikonloppuna

Maailman parhaan jääkiekkoliigan, NHL:n pudotuspelit käynnistyvät lauantai-sunnuntai välisenä yönä. Tässä podissa urheilutoimittajat Perttu Kuru ja Niko Rehnstrand käyvät jokaisen otteluparin läpi ja veikkaavat, miten ensimmäisen kierroksen pareissa käy.

Toimittajat: Niko Rehnstrand ja Perttu Kuru
Etusivun kuva: Niko Rehnstrand

Audiokolumni: Kyllä en kestä, että Helsinki haisee

Pääsiäisenä Helsingin ympäröi mystinen haju. Mikä kumma odööri on tuo, joka nenään tunkee? Tämän viikon audiokolumnissa Kukkafoliohattu pureutuu hajuun ja sen alkuperään. Kenen dödö on pettänyt? Kuka on syypää?

Toimittaja: Reetta Wuopio
Kuva: Reetta Wuopio

NoVision-podcast – Yhteiskunnan normit

NoVision -podcastin ensimmäisessä jaksossa juontajat Anni, Janina ja Aino keskustelevat yhteiskunnan asettamista oletuksista, ulkonäköpaineista sekä ikäkriisistä. Jaksossa puhutaan tarpeesta vertailla itseään muihin, jaetaan tulevaisuuden haaveita sekä pohditaan, ovatko nämä haaveet yhteiskunnan normien mukaisia.

Toimittajat: Anni Noponen, Janina Kotavuopio ja Aino Pitko

Kuva: Petri Kiviniemi

Kendrick Lamar vastaan J. Cole ja Drake on 2020-luvun kuumin räppibiiffi

Pääsiäisviikolla Kendrick Lamar sytytti räppimaailman tuleen, kun hän vieraili Futuren julkaisemalla biisillä ja omalla säkeistöllään heitti lokaa Draken ja J. Colen suuntaan. J. Cole toissa viikon perjantaina vastasi Kendrick Lamarin kuittailluun dissausbiisillä.

Biiffit ovat yleisiä ilmiöitä räppikulttuurissa ja niillä tarkoitetaan, kun kaksi osapuolta tekevät pilkkaa toisistaan. Räppärit yleensä toteuttavat pilkan dissausbiisin muodossa. Biisien lyriikat voivat olla erittäin henkilökohtaisia ja paljastavat arkoja asioita toisesta.

Viimeisin biiffi alkoi pääsiäisviikolla, kun yhdysvaltalaisräppärin Futuren ja musiikkituottaja Metro Boomin albumilla vieraili Kendrick Lamar Like That-kappaleella.

Räppipiireissä aina väitellään, kuka on paras räppäri ja se tuo kilpailua. Tällä hetkellä Kendrick Lamar, J. Cole ja Drake ovat olleet monen mielestä parhaiden rap-artistien kärkinimiä. Kaikki heistä ovat saaneet useita Grammy-pystejä, ovat kriitikoiden ylistämiä ja myyntiluvut ovat pilvissä vuosikymmenen ajan.

Mistä Kendrick Lamar vastaan J. Cole ja Drake-biiffi on saanut alkunsa?

Viime joulukuussa julkaistussa Draken ja J. Colen yhteisbiisissä First Person Shooter-biisissä J. Cole lausuu riimit näin:

”Love when they argue the hardest MC. Is it K-Dot? Is it Aubrey? Or me? We the big three like we started a league, but right now, I feel like Muhammad Ali.”

J. Cole puhuu siitä, että K-Dot eli Kendrick Lamar, Aubrey eli Drake ja hän itse ovat kolmikkona räpin kärkinimiä, mutta hän kuitenkin tuntee olevansa Muhammad Ali. Hän viittaa entiseen edesmenneen nyrkkeilijälegendaan, joka on monien mielestä kaikkien aikojen paras.

Kendrick Lamar ei tykännyt tästä lausahduksesta, joten hän osoitti mieltään Like that-kappaleessa sanomalla ”Fuck sneak dissin’, first-person shooter”. Lamarin kappaleen osuudessa on paljon kuittailua parivaljakkoa kohtaan ja säkeistön loppupuolella hän otti suoraan kantaa ”big three” ajattelusta näin:

”Motherfuck the big three, nigga, its just big me.”

Pari viikkoa myöhemmin J. Cole vastasi Kendrick Lamarin naljailuun julkaisemalla 7 Minute Drill-kappaleen, joka kuuluu J. Colen tuoreeseen albumiin. Tässä ovat biisien kenties isoimmat ”punch lainit”:

“Your first shit was classic, your last shit was tragic
Your second shit put niggas to sleep, but they gassed it
Your third shit was massive and that was your prime”

J.Cole viittaa Kendrickin albumeista ja hän on sitä mieltä, että ne ovat keskinkertaisia.

“He averagin’ one hard verse like every thirty months or somethin’
If he wasn’t dissin’, then we wouldn’t be discussin’ him”

J. Cole kritisoi Kendrickiä siitä, että hänellä oli pitkä tauko ennen viimeisintä albumia ja siksi hänellä oli tarve dissata J. Colea ja Drakea pysyäkseen relevanttina.

Kaikkien yllätykseksi J. Cole pyysi anteeksi dissausbiisiään omassa konsertissaan viime viikolla ja räppikuuntelijat eivät tätä elettä arvostaneet, vaan tulkitsivat, että J. Colella meni häntä koipien väliin.

Myös Drake vastasi Kendrick Lamarin pilkkailuun

Drake vastasi dissausbiisin viime sunnutaina. Nettiin vuodatettu Push Ups (Drop and Give Me 50) on 4 minuutin pätkä sisältäen pilkkaa Kendrick Lamaria kohtaan ja myös Metro Boomin saa kuulla tässä biisissä oman osansa.

Pipsqueak, pipe down
You ain’t in no big three, SZA got you wiped down
Travis got you wiped down, Savage got you wiped down

Drake lyyrisesti pilkkaa Lamaria sitä, että hän ei vastaa Draken meriittejä, joten hän ei voi olla “Big Threen” joukossa, kun Billboard-listalta jenkkiartistit SZA, Travis Scott ja 21 Savage ovat menneet sijoituksestaan hänen ohi.

Sitten Drake sanoo Metro Boomista näin:

What the fuck is this, a 20-v-1, nigga?

Drake hämmästelee, kun Futuren, Metro Boominin ja Kendrick Lamarin lisäksi We Don’t Trust You-albumissa vierailee muitakin Draken vihamiehiä kuten, Rick Ross, The Weekend ja albumin jatko-osassa on myös Asap Rocky. Tähän perään Drake ampuu tuottaja Metro Boominia kohti näin:

Metro, shut your ho-ass up and make some drums, nigga

Draken ja Metro Boomin riita alkoi viime vuonna, kun Metro Boomin twiittasi katkerasti, että hänen mielestä Draken Her loss-albumi ei olisi ansainnut voittaa Grammyn vuoden rap-albumi-palkintoa. Perusteena on se, että hänen omassa Heroes & Villains-albumissa on enemmän striimauskertoja.

Kuuntelijat odottavat nyt kuumeisesti Kendrick Lamarin vastausta Draken pilkkabiisiin ja vastaako myös J. Colelle vaikka hän on jo pyytänyt anteeksi omasta dissausbiisistään.


Biiffit ovat osa räppikulttuuria

Biiffit ovat saaneet alkunsa 90-luvulta, kun itä- ja länsirannikon räppärit mittelivät toisiaan vastaan. Kenties historian tunnetuin biiffi oli Tupac Shakurin ja The Notorious B.I.G.in välinen kiista. Riita eskaloitui niin pahasti, että se päättyi molempien räppärien murhaan.

Suomessa biiffit eivät ole ennennäkemättömiä. Suomen ensimmäiset biiffit koettiin, kun Mikael Gabriel ja Kube ottivat yhteen vuonna 2016. Tuorein kiista oli 2020-luvun alkupuolella Lukas Leonin ja Gettomasan välillä.

Teksti: Phuc Luu
Kuvat: Draken kuva: Wikimedia Commons, Creative Commons Attribution 2.5 Generic; J. Colen kuva: Deshaun Craddock, https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/; Kendrick Lamarin kuva: Fuzheado Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 International. Kuvia on rajattu.

Carolina nappasi 4-2 voiton vieraissa Chicagosta ja on mukana taistelussa NHL:n itäisen konferenssin voitosta

Carolina Hurricanes on enää pisteen päässä New York Rangersista, joka pitää hallussaan konferenssin ykköspaikkaa, kun molemmilla on jäljellä yksi peli. Peli oli alusta asti Carolinan dominointia. 

Carolinan kokoonpanoon palasi kolme pelaajaa Chicagoa vastaan. Hurricanes lepuutti tulevaa ensimmäistä pudotuspelikierrosta varten kahta puolustajaa, Jalen Chatfieldiä ja Brett Pesceä, sekä hyökkääjää Jordan Staalia. Sivussa olivat vielä puolustaja Brady Skjei ja suomalaishyökkääjä Teuvo Teräväinen. Carolina yrittää saada rotaatiota kokoonpanoon, jotta kaikki olisivat iskussa tulevia tosipelejä varten. 

Hurricanes aloitti ensimmäisen erän täysillä. Laukaukset kirjattiin erässä vierasjoukkueelle 10-2, ja Chicagon joukkue oli hätää kärsimässä. Vaikka Carolina painoi kovaa päälle, siirtyi Chicago ajassa 10.02 johtoon. Hurricanesin puolustus oli unessa ja yhdysvaltalainen Fran Nazar teki läpiajosta NHL-uransa ensimmäisen maalin. Näissä lukemissa mentiin erän loppuun. 

Toinen erä jatkui samalla Carolinan ryminällä. Erää ehti kulua vain neljä minuuttia, kun kokoonpanoon palannut Jordan Staal tasoitti ottelun. Staal seurasi oman laukauksensa loppuun ja tiesi, miten entinen seurakaveri ja Chicagon maalivahti Petr Mrazek ohitettiin. Tämän jälkeen maaleja ei enää nähty toisessa erässä, vaan molempien joukkueiden maalivahdit alkoivat esittämään parastaan. Chicago-vahti Mrazek torjui toisessa erässä hurjat 16 laukasta.

Kolmas erä oli eristä tasaisin. Hurricanes lähti erään konferenssivoitto mielessään, mutta Chicago onnistui jälleen menemään johtoon, kun kolmatta erää oli kulunut vain alle kaksi minuuttia. Blackhawksin Andrea Athanasiou pääsi Carolinan maalivahti Pyotr Kochetkovin kanssa vastakkain, ja laukoi helposti paluukiekon sisään. Hurricanes ei tästä lamaantunut, vaan jatkoi kovaa kiekkosadetta kohti Petr Mrazekia. Chicagon ensimmäinen jäähy koitui kohtalokkaaksi, kun Carolinan Seth Jarvis onnistui tasoittamaan ottelun ylivoimalla.

Maalin jälkeen Chicagon selkäranka katkesi, ja he ottivat pelin toisen jäähynsä. Carolina pääsi rummuttamaan hyvää ylivoimaansa, ja Seth Jarvis vei toisella ylivoimamaalillaan Hurricanesin pelissä ensimmäistä kertaa johtoon. Tämän jälkeen Carolina meni menojaan. Pelin viimeinen maali nähtiin ajassa 17.54, jonka suomalaistähti Sebastian Aho viimeisteli tyhjään maaliin. 

Tässä Carolinan Seth Jarvisin voittomaali.

Hurricanesin päävalmentaja Rod Brind´Amour oli tyytyväinen päivän peliin.

– Saatiin paljon vetoja aikaiseksi pelissä ja painettiin hyvin päälle. Tänään voiton ratkaisi meidän hyvä ylivoima. 

Carolinalla on vielä hyvät mahdolisuudet voittaa koko NHL:n runkosarja sekä itäinen konferenssi, sillä Hurricanes on vain pisteen jäljessä kärkipaikkaa pitävästä New York Rangersista. 

Itäisen konferenssin voittoon Carolina tarvitsee voiton viimeisestä pelistä Columbus Blue Jacketsia vastaan, jonka lisäksi heidän pitää toivoa, että Rangers häviää Ottawa Senatorsille. Tasapisteissä sijoitukset ratkaisee varsinaisen peliajan voitot runkosarjassa, joita Carolinalla on Rangersia enemmän.

Kirjoittaja: Perttu Kuru
Kuva: Pixabay

Asunnottomuusuhka koskettaa yhä useampaa

Hallituksen toimeenpanemat asumis- ja toimeentulotuen leikkaukset kasvattavat asunnottomuusriskiä. Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja resurssien lisääminen asunnottomuustyöhön vähentäisivät asunnottomuusuhkaa.  

– En olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, jos joku olisi sanonut, että vapaaehtoisesti yövyn taas ulkona. Jos meillä ei olisi lämmitystä ja telttaa, niin voisi sanoa, että olisi vanhan verestämistä, mutta kyllä tämä ihan hyvältä tuntuu. Näen kuitenkin, että asia, minkä vuoksi olemme täällä, on tärkeä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n Kokema-tiimin kokemusmentori Tii Judén.

Tii Judén kouluttaa muun Kokema-tiimin kanssa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia muun muassa kohtaamistyöhön liittyvissä kysymyksissä.

Kansalaistorilla on pakkasta 17 astetta, kun helmikuun 8. päivä kääntyy kohti iltaa. Joukko asunnottomuustoimijoita on kerääntynyt puolijoukkueteltalle Kadulle vai kotiin -mielenilmaukseen. Asunnottomuustyötä tekevien huoli kohdistuu Orpon hallituksen asumis- ja toimeentulotuen leikkauksiin. Kuluvan vuoden aikana voimaan astuvat leikkaukset lisäävät muun muassa vuokrarästejä ja häätöjä, mikä kasvattaa asunnottomuusriskiä.

– Meidän kävijät ovat suurelta osin toimeentulo- tai työmarkkinatuella. Kun asumispaikkaa aletaan etsiä, niin valitettavasti Helsingissä yksiöstä saa pulittaa yli 900 €. Ja koska monella meidän asunnottomuutta kokevalla ei ole perhettä, kenen kanssa muuttaa, eivät heidän tulonsa kata asumiskustannuksia. Sitten siitä perustoimeentulosta, mikä pitäisi olla elämiseen, ruokaan ja lääkkeisiin, joudutaan laittamaan rahaa vuokraan näiden asumistuen leikkausten johdosta, kertoo Judén.

– Näen tässä tilanteessa todella paljon uhkakuvia. Jos esimerkiksi meidän asunnottomuutta kokevalle tarjotaan asuntoa, joka ei ole kustannusten puolesta Kansaneläkelaitoksen  hyväksymä ja hallituksen linjan mukainen, niin tässä tilanteessa, vaikka asunto olisi saatavilla, joutuu henkilö edelleen olemaan kadulla. Helsingin kaupungin tarjotessa asuntoa, on se myös otettava vastaan tai seuraavan kerran asuntoa saatetaan tarjota vasta viiden vuoden päästä, hän lisää vakavana. 

Kadulle vai kotiin -mielenilmauksessa kansanedustajat on haastettu yöpymään ulkona asunnottomuustoimijoiden kanssa. Alkuiltaan mennessä vain kymmenkunta vasemmistoliiton edustajaa on ottanut yöpymishaasteen vastaan.

Kireästä pakkasesta huolimatta mielenilmauksessa riitti osallistujia.

Asunnottomuusuhan ja asunnottomuuden syitä

Kelan mukaan asumis- ja toimeentulotukien leikkaukset vaikuttavat noin puolen miljoonan asiakkaan tukiin. Judénin näkemys on, että leikkausten lopputulemana asunnottomuusuhan alla ovat kaikki pätkätyötä tekevät, matalapalkka-alalla toimivat, yksinhuoltajat ja pikkulapsiperheiset sekä yksinasuvat.

– Itse edustan sitä ryhmää, jolta tullaan nyt leikkaamaan. Asumistuessa on myös sellainen haaste, että siinä ei oteta huomioon ulosottovelkaa, koska asumistuki lasketaan bruttotulon mukaan. Tällä hetkellä saan vähemmän asumistukea kuin mitä tulotasoon nähden minun kuuluisi saada. Todellisuudessa ulosoton jälkeen rahaa ei jääkään niin paljon elämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän perheen arkeen tulee iso lovi leikkausten myötä, Judén selventää.

Asunnottomuuden taustalla voi Judénin mukaan olla monenlaisia syitä aina ylisukupolvisesta köyhyydestä hoitamattomiin neurokirjon haasteisiin. Hän myös peräänkuuluttaa sosiaalipalveluiden kohdentamista ihmisten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Videolla Judén avaa aihetta tarkemmin.

Seksuaalivähemmistöt ja naiset asunnottomuutta kokevina

– Seksuaalivähemmistöjen kohdalla asunnottomuus on haasteellista, sillä paikkoja, joissa he voisivat majoittua turvallisesti asunnottomuutta kokiessaan ei ole. Seksuaalivähemmistöjen edustajat kokevat väkivaltaa kaikissa sen muodoissaan, sama pätee naisiin. Palvelumme asunnottomuutta kokeville ovatkin suunniteltu asunnottomien suurinta ryhmää, heteromiehiä, ajatellen, kertoo Judén. 

Judénin mukaan useat eri hankkeet ja toimijat ovat tuoneet esiin tämän ongelman, sillä pelkästään naisille tai seksuaalivähemmistöille suunnattuja paikkoja on liian vähän tai ei ollenkaan. Naisille suunnattujen asumisyksiköiden toiminnassa naiset tuovatkin itse usein esille, kuinka he tuntevat turvaa vain näissä yksiköissä.

Naisten asunnottomuuden taustalla on usein kasaantuneita hoitamattomia asioita. On myös asioita, joihin ei yrityksistä huolimatta ole saatu toivottua tulosta. Judénin mukaan naisten asunnottomuuteen voivat johtaa äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten avioero, perheväkivallan vuoksi aiemmasta kodista pakeneminen ja lasten huostaanotto sekä taloudelliset muutokset, kuten työpaikan menettäminen ja epäselvyydet Kelan päätösten kanssa. Myös lyhyitä vankeusrangaistuksia suorittavien tilanne on haastava. Asunnottomuuden uhka on varteenotettava kaikilla, jotka suorittavat yli 6 kuukauden, mutta alle 2 vuoden rangaistusta, sillä Rikosseuraamuslaitos ei välttämättä ehdi hoitamaan ennalta heidän asumisasiaa vapautumisen koitettua. Sosiaalitoimi voi maksaa maksimissaan 6 kuukauden ajalta vuokraa vuokra-asunnosta. Jos vankeuden jälkeen ei ole valvottua koevapautta, ei asunto ole tae.

Tavoitteet ja todellisuus

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on tehty tavoitteellista työtä asunnottomuuden poistamiseksi noin viidentoista vuoden ajan. Asunnottomien määrää on saatu laskettua pitkäjänteisellä kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen yhteistyöllä. Positiivisesta suuntauksesta huolimatta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2023 lopussa edelleen 3429 asunnotonta, joista 30% oli pitkäaikaisasunnottomia.

Uusi hallitusohjelma keskittyy pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen, kun aiemmin tavoitteena on ollut asunnottomuuden poistaminen.

Uudessa hallitusohjelmassa keskitytäänkin pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingin kaupungin uusimmassa kaupunkistrategiassa (2023-2025) on tavoitteena poistaa asunnottomuus Helsingistä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet ovat Judénin mukaan täysin epärealistisia.

– Koko Suomen alueella erityisesti, kun ARA:n vuokra-asumista ei ole lisätty hallitusohjelmaan, niin kyllä se huolestuttaa. Henkilökohtaisesti en näe, että asunnottomuuden poistaminen olisi mahdollista, ellei resursseja laiteta enemmän asunnottomuustyön puolelle ja edullisempien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudulla ja isoissa kasvukeskuksissa on todella kovat vuokrat esimerkiksi matalapalkka-alaisille, Judén summaa.

Kokema- Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -toiminta tukee asunnottomuustyötä tekeviä hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista ja vahvistaa asunnottomuutta kokeneiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä sekä toteutuksessa. Vva ry on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä asunnottomuuden poistamiseksi.

Teksti ja kuvat: Irene Karlstedt

Lue aiheesta lisää:
Suuri riski vapautua asunnottomaksi
Katto-toiminta ennaltaehkäisee maahanmuuttajien asunnottomuutta
Julkkiskummit antavat asunnottomuudelle kasvot

Monimerkityksiset nimet puhuttavat Kielestä ja sen vierestä -podin päätösjaksossa

Minkä hämmennystä herättävän lempinimen Pilar saakaan espanjassa? Kielestä ja sen vierestä -podcastin jaksossa 8 Miksi Timolla on hankalaa espanjassa? keskustellaan hämmennystä herättävistä suomalaisista ja ulkomaalaisista nimistä. Kannattaako sinun ehkä esiintyä reissussa tilapäisesti eri nimellä kuin oikea nimesi on? Tämä on podisarjan päätösjakso.

Toimittajat: Satu Karjunen ja Joaniina Ketomäki
Editointi: Joaniina Ketomäki
Kuva: Satu Karjunen
Musiikki: Freesound.org/Victor Natas