Jokerit palaa Liigaan – kovia nimiä paperille

Jokerit kasaa vahvaa miehistöä paluukaudelleen.

Liiga tiedotti helmikuussa liigalisenssin myöntämisestä Helsingin Jokereille kaudeksi 2026–2027. Jokerit pelasi viimeksi Liigaa kaudella 2013–2014. Tuon kauden jälkeen helsinkiläisjoukkue siirtyi Venäjän suurliiga KHL:ään ja vietti siellä lähes 10 vuotta. Jokerit irtautui KHL:stä vuonna 2022 Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. 

Nyt edessä on paluu Liigaan, ja Jokerit onkin aloittanut uuden tulemisensa rakentamisen hyvällä tahdilla. Isoimmat kiinnitykset tähän mennessä lienevät pitkin kevättä narripaitaan huhuttujen hyökkääjien Patrick Curryn ja Maxime Fortierin sopimukset. Joukkueen uusin hankinta Antti Kalapudas julkistettiin 11.5. maanantaina. Aiemmin julkaistuja uusia Jokerit-hankintoja ovat myös mm. Patrik Virta ja Valtteri Pulli.
Jokerit tiedotti myös monista jatkosopimuksista, joiden johdosta iso osa viime kauden Mestis-mestaruusjoukkueesta jatkaa narripaidassa. Näistä jatkosopimusista ehdottomasti tärkein on viime Mestis-kaudella tehot 15+52=67 nakuttanut Alexander Forslund.

Uuden joukkueen kasaus

Jokerit palaa Liigaan kolmen Mestis-kauden jälkeen, joista viimeiset kaksi päättyivät mestaruuksiin. Nyt suomalaisen urheilumaailman suurimpiin brändeihin lukeutuva narrilogo tekee paluun suomikiekon pääsarjaan. Mestis-aikakauden jälkeen edessä on joukkueen uudelleen rakennus, joka on Helsingissä jo hyvällä mallilla. 

Helsingin Jokerit tällä hetkellä:

Hyökkääjät
Patrick Curry, Maxime Fortier, Patrik Virta, Alexander Forslund, Markus Hännikäinen, Kristo Pitkänen, Antti Kalapudas, Jesse Liuksiala, Miro Nalli, Rasmus Lahnaviik, Bruno Kallio, Oliver Suni, Aleksi Mustonen, Jere Henriksson.

Puolustajat
Valtteri Pulli, Aleksi Elorinne, Riku Tuomola, Miks Tumanovs, Saku Forsblom, Oskari Manninen, Oliver Tuhkanen.

Maalivahdit
Veini Vehviläinen, Sisu Heikkeri.

Varmistettujen pelaajasopimusten lisäksi huhumyllyissä on pitkään pyöritelty useampia viime kaudella Liigassa menestyneitä pelaajia. Esimerkiksi viime kaudella SaiPaa edustaneita Emil Kuuslaa ja Henri Nikkasta on viety kovaa vauhtia Helsinkiin.
Maalivahtiosastolle on puolestaan spekuloitu Pohjois-Amerikassakin pitkään uraa tehnyttä ruotsalaista Olle Eriksson Ekiä.

Jokerit jatkaa uusien sopimusten julkaisemista tiuhaan tahtiin. Mikäli kaikki spekuloidut pelaajanhankinnat toteutuvat, saa Jokerit paluukaudelleen hyvin kilpailukykyisen joukkueen.

Viimeisin kokoonpano Liigassa

Helsingin Jokerien edellisestä Liiga-kaudesta on kulunut aikaa 12 vuotta. Kausi 2013–2014 päättyi neljännesvälierätappioon HPK:lle.
Lopputulos oli tuolloin yllättävä, sillä Jokerien kokoonpanon hintalappu liikkui tuolloin noin viidessä miljoonassa eurossa.
Nimivahva kokoonpano loi joukkueelle isot odotukset, etenkin kun kyseessä oli tietoisesti viimeinen kausi ennen Venäjälle lähtöä.

Jokereiden kokoonpano sisälsi useita kiekkokansalle tuttuja nimiä, sekä myös tulevina vuosina syttyviä tähtiä.

Hyökkääjät
Nichlas Hardt, Teuvo Teräväinen, Ladislav Nagy, Janne Lahti, Henrik Koivisto, Steve Moses, Markus Hännikäinen, Tomi Mäki, Jani Rita, Jarkko Ruutu, Antti Tyrväinen, Juhani Tyrväinen, Semir Ben-Amor, Broc Little, Riku Hahl, Ben Walter, Matti Lamberg, Aleksi Rekonen, Phil DeSimone, Aleksi Mustonen, Jere Karjalainen.

Puolustajat
Ossi Väänänen, Jere Karalahti, Teemu Eronen, Antti-Jussi Niemi, Mikko Kousa, Esa Lindell, Jeremy Dehner, Petteri Lindbohm, Oskari Manninen, Niko Peltola.

Maalivahdit
Leland Irving, Miika Wiikman, Joonas Korpisalo, Kevin Lankinen.

Jokerien uusi hiljalleen muodostuva kokoonpano pitää sisällään myös ripauksen symboliikkaa.

Aleksi Mustonen, Oskari Manninen ja Markus Hännikäinen pelasivat Jokereissa joukkueen viimeisellä Liiga-kaudella, ja ovat nyt myös mukana narripaitojen paluussa takaisin Liiga-kaukaloihin. 

Mustonen ja Manninen pelasivat jo viime kaudella Jokerien Mestis-joukkueessa. Hännikäisen paluusta takaisin narripaitaan tiedotettiin perjantaina 8. toukokuuta. 33-vuotias hyökkääjä oli mukana myös Jokerien kahdella viimeisellä KHL-kaudella.

Hännikäisellä on paluunsa myötä mahdollisuus tehdä erityistä Jokerit-historiaa.
Keväällä 2014 Hännikäinen iski Jokerien toistaiseksi viimeisen Liiga-maalin 2–3 tappiossa HPK:lle.
Nyt kun Hännikäinen palaa jälleen takaisin Jokerit-paitaan, on hänellä mahdollisuus iskeä myös Jokerien ensimmäinen Liiga-maali, mikä olisi varsin urheiluromanttinen tapa sulkea Jokerien liigaseilaamisen aikana syntynyt ympyrä.

Teksti ja kuva: Rasmus Matilainen

Barcelona juhlii mestaruutta Spotify Camp Noulla – Rashford ja Torres kaatoivat Real Madridin tulikuumassa El Clásicossa

FC Barcelona on varmistanut La Ligan mestaruuden kaatamalla arkkivihollisensa Real Madridin lukemin 2–0. Ottelun sankariksi nousi Marcus Rashford, jonka upea vapaapotkumaali siivitti kotijoukkueen voittoon ja seuran 29. liigamestaruuteen.

Sunnunta-iltana pelattu El Clásico ei jättänyt ketään kylmäksi, sillä panoksena oli ensimmäistä kertaa lähes vuosisataan suora liigamestaruuden ratkeaminen näiden kahden jättiläisen välisessä kohtaamisessa. Barcelona ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä, vaan hallitsi ottelua alusta loppuun.

Rashfordin salama-alku

Ottelu sai sähköisen alun, kun Manchester Unitedista lainalla oleva Marcus Rashford asettui pallon taakse ottelun alkupuolella. Rashford laukoi pallon vastustamattomasti ohi Thibaut Courtoisin, omistaen maalin tunteikkaasti valmentaja Hansi Flickille, joka oli menettänyt isänsä vain tunteja ennen ottelun alkua.

Barcelona jatkoi painostusta, ja Real Madridin puolustus oli vaikeuksissa läpi ensimmäisen puoliajan. Lisää seurasi pian, kun Dani Olmo ja Ferran Torres sahasivat Madridin puolustuksen auki tyylikkäällä yhteispelillä. Torres viimeisteli varmasti tilanteeksi 2–0, mikä sai kotiyleisön hurmioon.

Real Madridin vaikeudet syvenevät

Vierasjoukkue Real Madrid saapui otteluun sekasortoisessa tilassa. Joukkueen tähtihyökkääjä Kylian Mbappé puuttui kokoonpanosta, ja kulissien takana velloneet riidat – mukaan lukien raportoitu harjoituskentän nujakka Aurelien Tchouaménin ja Federico Valverden välillä – näkyivät kentällä kurinalaisuuden puutteena.

Mestaruusjuhlat ja tulevaisuuden kysymysmerkit

Voiton myötä Barcelona varmisti seurahistoriansa 29. Espanjan mestaruuden. Hansi Flickin miehistö osoitti henkistä lujuutta vaikeana päivänä ja palautti pokaalin Kataloniaan vakuuttavalla esityksellä.

Samaan aikaan Real Madridin leirissä paine kasvaa. Kausi päättyy ilman merkittäviä pokaaleja, ja väliaikaisvalmentaja Alvaro Arbeloan uskotaan jättävän paikkansa kesällä. Spekulaatiot Jose Mourinhon paluusta Madridin peräsimeen kiihtyivät ottelun jälkeen, vaikka Mourinho itse onkin vielä toppautellut huhuja.

Ottelun lopputulos: Barcelona 2 – 0 Real Madrid Maalit: 1–0 Rashford, 2–0 Torres.

Teksti: Jaakko Nieminen
Kuva: Pexels

Radiofestivaalien voittajat ratkaistiin jälleen tiukassa kisassa Helsingissä

Radiofestivaalit on jokavuotinen tapahtuma, joka järjestetään vaihtovuosin Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Tapahtuma tarjoaa media-alan opiskelijoille ja audioalasta kiinnostuneille mahdollisuuden verkostoitua, inspiroitua ja saada töistään ammattilaisten palautetta. Festivaaleilla kisattiin tänäkin vuonna kolmessa eri sarjassa: dokumentti-sarja, podcast-sarja (alasarjoina opiskelija ja yleinen) sekä juontajakilpailu. Katso tästä, miten festivaali eteni!

Radiofestivaali alkoi keskiviikkona 22. huhtikuuta podiklubilla. Siellä osallistujat pääsivät esittelemään omia podcastejaan.

Mestariluentoa piti Assu Asikainen.

Ensimmäisenä varsinaisen festivaalipäivänä torstaina käytiin läpi yleinen ja opiskelijoiden podcast-sarjat sekä juontasarja. Tuomaristossa on perinteisesti mukana edellisen vuoden sarjan voittaja. Tänä vuonna se oli opiskelijoiden podcast-sarjassa Tanja Valikainen ja juontajasarjassa Elsa Becker.

Yleisen podcast-sarjan tuomaristo vasemmalta oikealle Ippi Arjanne, Thelma Siberg ja Marju Hulttinen.
Ippi Arjanteen ja Thelma Sibergin kanssa opiskelija podcast-sarjaa tuomaroimassa oli Tanja Valikainen (vasemmalla).
Radioalan ja Radioplayerin ajankohtaisista kuulumisista mestariluentoa piti Stefan ”Steffi” Möller.
Juontasarjan tuomaristo vasemmalta oikealle Reetta Arvila, Niko Saarinen ja Elsa Becker.
Juontasarja kovassa käynnissä. Kuvassa yksi osallistujista Birgitta Taussi.
Uusi, yhden naisen perustama radiokanava: Radio Rumble. Mestariluontoa piti Kiara Ansio Radio Rumblen perustaja ja ääni.
Torstain Radiofestivaalin juontajina toimivart Miina Ghezelbash ja Inna Peltonen.

Juontajasarjan voitti Laajasalon opiston opiskelija Kalle Niininen. Yleisen podcast-sarjan voitti Roosa Stenroos podcastillaan Ammattilaiset ja kunniamaininnan sai Emily Fristadius podcastillaan Tuulen tiellä. Opiskelijoiden podcast-sarjan puolestaan voitti Roni Lindström podcastillaan La Planchasta ja hän sai myös kunniamaininnan juontajasarjassa. Opiskelijoiden podcast-sarjassa kunniamaininnat saivat Miina Gheselbash podcastillaan Kaksin kaaoksessa sekä Akira Takayama podcastillaan Alastair Krohlholmin Oudot Päivät.

Radiofestivaalin torstai päivä päättyi iltabileisiin Laajasalon VKP:lla. Bileissä esiintyi opiston musiikkillinjan oma bändi.

Perjantai

Radiofestivaalin toisena päivänä perjantaina käytiin läpi dokumenttisarja. Läpi päivän kuultiin monia hienoja ja koskettavia dokumentteja monesta ei aiheesta. Tuomaristossa oli jälleen edellisen vuoden kyseisen sarjan voittaja eli Jouni Nyman.

Dokumenttisarjan tuomaristo vasemmalta oikealle Jouni Nyman, Sami Hahtala ja Mervi Leino.

Dokumenttisarjan voitti Mia Jussinniemi dokumentillaan Live. Kunniamaininnat saivat Miina Ghezelbash dokumentillaan Aliisa – ylpeästi minä sekä Anne Palm ja Anna Kauppinen dokumentillaan Loppuelämäni duuni. RTTL:n stidendin sai Anni Oikkarinen dokumentillaan Kasvissyöjästä metsästäjäksi.

Perjantain juontajina toimi Arttu Nylund ja Inna Peltonen.

Kuvat ja teksti: Jenna Kuosa

Suomen pisin silta avattiin – tätä mieltä ovat helsinkiläiset

Viime viikonloppuna avattiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille käyttöön Suomen pisin, korkein ja samalla kallein silta Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen. Avajaisviikonlopun tapahtumat ja hyvä sää saivat runsain määrin kiinnostuneita ihmisiä paikalle.

Kaupunkikanava lähti selvittämään, mitä mieltä helsinkiläiset ovat juuri avatusta sillasta. Avajaisviikonlopun ilmapiiri oli hyväntuulinen ja etenkin pyöräilijät olivat innoissaan sillan avaamisesta.

Marko Sandberg oli monen muun tapaan laittanut kruunun päähän avajaisten kunniaksi.

Nipistäkää, että onko tämä totta – onhan tätä odotettu”, Marko Sandberg naurahtaa.

”Liikun paljon julkisilla ja pyörällä, ja matka Kruunuvuorenrannasta Kauppatorille lyhenee about puoleen”, Sandberg pohtii Kruunusiltojen merkitystä.

Kruunuvuorensillan pyloni eli kannatinpylväs on Suomen korkein.

Sillan ulkonäköä on myös kritisoitu ja esimerkiksi alkuperäisistä havainnekuvista poiketen Kruunuvuorensillan 130 metrinen pyloni ei olekaan täysin valkoinen vaan betoninharmaa.

”Olin vähän itsekin kauhuissani, että pilaako tämä merimaiseman, mutta ei tää nyt niin paha ole, että aika hyvin tää sulautuu”, Sandberg miettii.

”Annetaan tän pahimman ryysiksen mennä ensin ennenkuin koiran kanssa lähdetään”, Saara Mallén suunnittelee.

Saara Mallén saapui katsomaan sillan avajaisia Kruunuvuoren huipulta koiransa kanssa.

”Siro, vaikka on massiivinen rakennelma, sopii hyvin tähän ympäristöön, näyttää niinkuin tää olisi ollut tässä aina”, Mallén kuvailee.

Soraääniä on kuulunut myös autoilijoilta, sillä Kruunusillat-kokonaisuutta voi käyttää vain kevyt liikenne ja raitiovaunuliikenne. Hätätilanteissa hälytysajoneuvot voivat sitä kuitenkin käyttää.

”Mulla on kääntyvät etupyörät autossa, ja pääsen kyllä autolla muualtakin, ei harmita pätkääkään”, Mallén vitsailee.

”Tää on 200 vuotinen silta, olisin jättänyt varauksen sille ja huomioinut suunnittelussa, että myöhemmin olisi saanut sen autoilun, mutta näillä mennään mikä on päätetty”, Sandberg pohtii sähköautojen tulevaisuutta.

Kari Raveala on tyytyväinen Kruunuvuoren sillan puoleen väliin rakennettuihin istumapaikkoihin.

”Minusta hyvä juttu, ei tonne (Korkeasaareen) pidä päästää autoilijoita, Korkeasaareen jos sinne autot pääsis niin ei ois hyvä ajatus”, Kari Raveala tuumii.

Avajaispäivänä sillalla riitti tungosta.

Mutta muuttaako tämä yli 300 miljoonaa euroa maksanut Kruunusillat-hanke helsinkiläisten liikehdintää Laajasalon ja kantakaupungin välillä?

”Ei tän hetkistä tilannetta muuta, mutta silloin, kun muutan pian tänne niin varmasti kuljen tästä lähes päivittäin”, Mallén kertoo.

”Ei paljoa”, Herttoniemenrannassa asuva Raveala kertoo, ”mutta ehkä lastenlasten kanssa liikkuessa tästä on varmasti hyötyä.”

”Nyt tulee paljon enemmän vielä kuljettua kävellen, juosten ja varsinkin polkupyörällä”, Sandberg kertoo.

Kruunusillat-hanke kokonaisuuteen kuuluu kolme siltaa: Merihaansilta, Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, joiden yhteispituus on lähes kaksi kilometriä. Näistä kaksi ensimmäistä avattiin jalankulkijoille vuoden 2025 aikana. Kuva: OpenStreetMaps, kuvankäsittely: Jesse Heiskanen.

Kaupunkikanavan toimittaja mittasi samalla, kuinka kauan kolmen sillan ylittäminen kestää. Kävellen aikaa kului Merihaasta Kruunuvuorenrantaan reilut 40 minuuttia, ja toimittajan arvion mukaan pyörällä tämä väli kuljetaan alle 10 minuuttiin. Alkuvuodesta 2027 avattava raitiovaunuliikenne nopeuttaa tätä vieläkin enemmän.

Kruunvuorensillan rakennusvalmistelut alkoivat jo vuonna 2021 ja silta saatiin avattua etuajassa. Kruunuvuorensillan käyttöiäksi on suunniteltu jopa 200 vuotta.

Kuvat ja teksti: Jesse Heiskanen

NHL:n pudotuspeliennakko – Coloradon vai Carolinan vuosi?

NHL:n pudotuspelit käynnistyvät Suomen aikaa lauantai-iltana kello 22:00. Kaupunkikanavan urheilutoimittajat Pietu Enne ja Niko Kovanen ennakoivat alkavia pudotuspelejä. Ota mukava asento, kuuntele ja ole vapaasti myös eri mieltä.

Toimittajat: Niko Kovanen ja Pietu Enne

NHL:n pudotuspelit alkavat – nämä suomalaiset tavoittelevat Stanley Cupia

0

NHL:n pudotuspelit käynnistyvät Suomen aikaa lauantai-iltana kello 22:00 Carolina Hurricanesin ja Ottawa Senatorsin välisellä ottelulla. Stanley Cupia tavoittelee tänä keväänä yhteensä 23 suomalaista. Alta löydät pudotuspeleissä mukana olevat joukkueet sekä suomalaispelaajat.

Colorado Avalanche: Artturi Lehkonen ja Joel Kiviranta

Dallas Stars: Miro Heiskanen, Roope Hintz, Arttu Hyry, Esa Lindell ja Mikko Rantanen

Minnesota Wild: Ei suomalaispelaajia

Vegas Golden Knights: Ei suomalaispelaajia

Utah Mammoth: Ei suomalaispelaajia

Edmonton Oilers: Kasperi Kapanen

Anaheim Ducks: Mikael Granlund ja Ville Husso

Los Angeles Kings: Joel Armia ja Samuel Helenius

Carolina Hurricanes: Sebastian Aho ja Jesperi Kotkaniemi

Buffalo Sabres: Ukko-Pekka Luukkonen

Tampa Bay Lightning: Ei suomalaispelaajia

Montreal Canadiens: Oliver Kapanen ja Patrik Laine

Boston Bruins: Henri Jokiharju ja Joonas Korpisalo

Pittsburgh Penguins: Ville Koivunen ja Joona Koppanen

Philadelphia Flyers: Rasmus Ristolainen

Ottawa Senators: Nikolas Matinpalo

Teksti ja kuva: Niko Kovanen

Mikko Kekäläinen – Katsaus juontajan ammattiin 

Mikko Kekäläinen kiinnostui hieman alle täysi-ikäisenä juontamisesta ja siitä asti hän on tehnyt juontajan töitä aktiivisesti. Ura alkoi radiosta ja nyt viimeiset 16 vuotta hän on ilahduttanut katsojia juontotaidoillaan Ylen Puoli seitsemän -ohjelman juontajana.

Kekäläinen on kokenut suorien lähetysten juontaja, ja vaikka televisioruudusta näkyy arki-iltaisin puolen tunnin mittainen Puoli seitsemän -ohjelman lähetys, on työ paljon muutakin kuin se, mikä katsojille ruudun välityksellä näkyy. Työpäivät sisältävät monipuolista tekemistä ja työ on ennen kaikkea paljon myös tiimityötä. Kaupunkikanava pääsi haastattelemaan Kekäläistä hänen työstään. Haastattelussa käydään työn sisällön lisäksi läpi, mikä tekee juontajan työstä Kekäläiselle merkityksellistä, mikä juontamisessa jännittää, mikä siinä motivoi ja mikä työssä on parasta.

Teksti, haastattelu, audio ja kuva: Birgitta Taussi

Kaupunkikanava Radiogaalassa: Alumnien terveiset ja puhutuimmat tähdet

Radiogaala kokosi yhteen media-, musiikki- ja radioalan ammattilaiset 10. huhtikuuta 2026 Espoon Hype-areenalle juhlistamaan alan merkittävimpiä saavutuksia. Pinkki – ei punainen – matto loisti sekä kameroiden salamavaloista että tutuista karismaattisista persoonista.

Kaupunkikanava haastatteli julkisuudesta tuttujen henkilöiden lisäksi myös nimeä tehneitä entisiä Laajasalon opiston opiskelijoita. Vanhat opiskelijat kertoivat, kuinka he ovat edenneet urallaan siihen pisteeseen, että paikka pinkillä matolla on taattu. He antoivat myös vinkkejä työelämään nykyisille Laajasalon opiskelijoille – eniten korostettiin ahkeraa työntekoa ja omalle intohimolle omistautumista.

Kysyimme myös, mitä he tekisivät nykyään, jos urapolku ei olisi vienyt radioon. Vastauksia tuli Hunks-tanssijasta kukkakauppiaaseen. Klikkaa haastatteluun tästä.

Nykyisen opiskelijan Laura Airon haastattelussa Cherno Jobe, joka opiskeli Laajasalon opiston medialinjalla 2023-2024. Hän on nykyään Radio Novan iltapäivä-ohjelman tuottaja.

Pukuloisto oli gaalassa suorastaan huomiota herättävää. Esimerkiksi kirkkaan keltainen huomioliiveistä valmistettu mekko sai Suomipopin iltajuontajan Tuuli Mattilan hehkumaan pinkillä matolla. Eniten keskustelua on selvästi herättänyt POP FM:n juontajan Essi Unkurin kreikkalaistyylinen asu, joka paljasti hänen suloisen raskausvatsansa. Katso koko video asujen esittelyistä tästä.

Radio Suomipopin illoista tuttu Tuuli Mattila säkenöi huomioliiveistä valmistetussa mekossaan.
Vuoden 2021 miss Suomi Essi Unkuri esitteli raskausvatsaansa upeassa juhla-asussaan. Asu on herättänyt keskustelua lehtien palstoilla puolesta ja vastaan. Unkuri on Laajasalon opiston alumni.
Radio Novan iltapäivän Esko Eerikäinen kertomassa illan asustaan videolle. Kuvaajana Laajasalon opiston opiskelija Taru-Tuuli Joki.

Gaalan ammattituomaristo jakoi tunnustuksia yhteensä 14 eri kategoriassa aina luovista ratkaisuista vuoden radiopromootioihin. Yleisö puolestaan sai äänestää suosikkejaan muun muassa vuoden radiojuontajiksi ja -ohjelmiksi. Yksi illan odotetuimmista hetkistä koettiin, kun vuoden radiojuontaja ja -ohjelma paljastettiin. Vuoden radiojuontajaksi palkittiin yleisöäänestyksellä NRJ Aamusta tuttu Niko Saarinen. Heti julkistuksen jälkeen juhlasalissa kuului iloisia aplodeja ja hurraahuutoja, mutta joukossa näkyi myös syvästi pettyneitä ilmeitä.

Niko Saarinen palkittiin vuoden radiojuontajaksi yleisöäänestyksellä jo neljättä kertaa peräkkäin.

Vuoden radioksi palkittiin POP FM, joka aloitti toimintansa Suomessa vuosi sitten 16. huhtikuuta 2025 ja on noussut heidän Instagram-julkaisunsa mukaan alle puolessa vuodessa Suomen viidenneksi suurimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Vuoden paikalliseksi radiojuontajaksi valittiin yleisöäänestyksellä Roll FM kanavalta Heikki ”Hector” Harma ja vuoden paikalliseksi radio-ohjelmaksi Radio Ramonan Kiekkoilta.

Kuka vei pystin kotiin missäkin kategoriassa? Katso RadioGaalan kaikkien voittajien täydellinen listaus tästä.

Roll FM kanavan juontaja Heikki ”Hector” Harma palkittiin yleisöäänestyksellä vuoden paikalliseksi radiojuontajaksi.

Illan seremoniamestareina loistivat sanavalmiit Paula Noronen ja Katja Ståhl, jotka pitivät huolen siitä, ettei yleisössä käynyt aika pitkäksi.

Paula Noronen ja Katja Ståhl ovat molemmat Laajasalon opiston alumneja. Ståhl on toiminut myös opistossa opettajana.

Lavalla nähtiin upea kattaus kotimaista huippuosaamista, kun yleisöä viihdyttivät Tommi Läntinen, Emma & Matilda, Sara Siipola, Ahti sekä ysäribändien parhaimmistoon lukeutuva Neon 2, joka klassikkohitillään Kemiaa villitsi yleisön yhteislauluun.

Radiogaala päättyi ilta yhdentoista tienoilla, mutta juhlat jatkuivat vielä legendaarisessa ravintola Teatterissa Helsingissä yön pikkutunneille saakka. Jatkobileiden paljastukset löytynee sitten muiden lehtien lööpeistä.

Katso kaikki Kaupunkikanavan somevideot gaalaillasta täältä.

Teksti: Krista Äyräväinen ja Taru-Tuuli Joki
Kuvat: Krista Äyräväinen

Maratonotteluiden kevät eurooppalaisessa jääkiekossa – miten ottelut asettuvat historiankirjoihin?

Eurooppalaisen jääkiekon pudotuspelikevät on tarjonnut poikkeuksellisen määrän jatkoaikoja ja historiallisen pitkiä otteluita. Sekä Suomessa että Ruotsissa on nähty maratonotteluita, jotka jäävät lajin historiaan. Jääkiekon historiassa usean tunnin otteluita on lukuisia, mutta eivät ne jokaisen kevään herkkua ole.

Ilveksen ja Kalpan viidennessä ottelussa 8. huhtikuuta nähty jatkoaika oli jo kymmenes tämän kevään SM-liigan pudotuspeleissä. Viime kauden pudotuspeleissä 12 ottelua päättyi tasan varsinaisen peliajan jälkeen. 

Jatkoaikojen määrän lisäksi liigassa ja Ruotsin SHL:ssä on pelattu historiallisen pitkiä otteluita tänä keväänä. 

28.3. Lappeenrannassa todistettiin toistaiseksi tämän pudotuspeli kevään pisin ottelu. SaiPan ja Ässien puolivälieräsarjan ensimmäinen ottelu antoi esimakua sarjan luonteesta. Kouvolassa samaan aikaan alkanut ottelu KooKoon ja Pelicansin välillä eteni niin ikään jatkoajalle. Pelicansin voitto ratkesi ennen kuin kello ehti lyödä iltakahdeksan lauantaina, mutta Lappeenrannan kisapuistossa saatiin odottaa lähes kaksi ja puoli tuntia pidempään, kello 22:15 saakka.

Ratkaisijaksi lopulta koitui Porin Ässien pudotuspelien sensaatiohyökkääjä Sakari Kostilainen. Peliä oli ehditty pelata 124 minuuttia ja 23 sekuntia, kun Kostilainen laukoi ässille 2-3 voiton.

Peli oli liiga-historian kolmanneksi pisin. 

Ruotsissa, hallitseva mestari Luulaja, on pelannut kaksi maratonottelua tämän kauden pudotuspeleissä. Ensimmäinen niistä tuli puolivälierien neljännessä ottelussa, kun peli tuli päätökseen 117 minuutin ja 29 sekunnin jälkeen. Luulajan hyökkääjä Mathias Brome ratkaisi kotijoukkueelle voiton ja kolmannen kiinnityksen sarjassa Frölundaa vastaan. 

Selvittyään Frölunda-sarjasta, Luulaja aloitti välieräsarjan Skellefteåsta vastaan pelaten SHL historian pisimmän ottelun. Ottelun varsinainen peliaika tuli päätökseen, lukemissa 3-3. Ensimmäiset kolme jatkoerää pelattiin maaleitta, mikä teki ottelusta Ruotsin pääsarjahistorian pisimmän. 

Ottelun seitsemättä erää ehdittiin pelata kuitenkin vain muutama minuutti. Andreas Johnson iski Skellefteån 4-3 voiton sarjan avauksessa. 

Maratonotteluiden historia

Ruotsin pääsarjahistorian pisin ottelu ennen tämän vuoden kevättä oli lähes kahdenkymmenen vuoden takaa, keväältä 1997. Leksand voitti Färjestad BK:n välieräsarjan avauspelissä ottelun kuudennen erän viimeisellä minuutilla 3-2.

Liigahistorian kaksi pisintä ottelua ovat molemmat HIFK:n ja Ilveksen kohtaamisia. Historian pisin ottelu pelattiin Hakametsässä, 15.3.2015 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. HIFK voitti ottelun 1-2, 134 minuutin ja 14 sekunnin jälkeen, kun Mika Partanen vei helsinkiläiset puolivälieriin. 

Toiseksi pisin ottelu pelattiin puolivälierien ensimmäisessä pelissä vuonna 2001. Helsingin Jäähallissa odotettiin ensimmäistä maalia 124 minuuttia ja 41 sekuntia, kunnes Jani Nikko ratkaisi Ilvekselle 0-1 voiton Raimo Helmisen syötöstä.

Luulajan 37-vuotias yhdysvaltalaishyökkääjä Brian O’Neill, on pelannu tämän kevään SHL:n historian pisimmän ottelun lisäksi KHL:n historian pisimmän ottelun. Moskovassa, maaliskuussa 2018, TsSKA Moskova ja Jokerit kohtasivat puolivälierien viidennessä ottelussa. Jokerit lähti otteluun selkä seinää vasten, TsSKA johti sarjaa otteluvoitoin 3-1. Ottelu eteni jatkoajalle lukemissa 1-1, O’Neillin ja Kirill Kaprizovin maalien myötä. TsSKA ohitti Jokerit-maalivahti Karri Rämön neljännessä jatkoerässä, mutta maali hylättiin maalivahdin häirinnän vuoksi. Rämö torjui ottelussa lopulta uskomattomat 83 kertaa.

Ottelun sankariksi nousi kahdeksannen erän alussa Mika Niemi. Jokereiden sentteri onnistui ohittamaan TsSKA maalivahti, Iliya Sorokinin ajassa 142 minuuttia, 9 sekuntia. Sami Lepistö kellotti eniten peliaikaa narrilaumasta, pelaten yli 52 minuuttia. 

Ammattilaisjääkiekon historian pisin ottelu pelattiin Norjassa vuonna 2017, kun Storhamar ja Sparta Sarpsborg kohtasivat pudotuspeleissä.

Ottelu kesti peräti 217 minuuttia ja 14 sekuntia, eli melkein 11 erää. Voittomaalin teki Joakim Jensen lähes kahdeksan jatkoerän jälkeen.

Pohjois Amerikassa on nähty historian saatossa useita poikkeuksellisen pitkiä otteluita. NHL-historian kaksi pisintä ottelua ovat peräisin 1930-luvulta, molemmat päättyen kuudennessa jatkoerässä. Pisin kaikista, Detroit Red Wingsin ja Montreal Maroonsin kohtaaminen vuodelta 1936. Red Wingsin 1-0 voitto vaati 176 minuuttia ja 30 sekuntia.

Vuoden 2020 pudotuspelien ensimmäisen kierroksen ensimmäinen ottelu oli historiallinen. Suomessa klo 22 alkanut prime time -ottelu venähti vähän myöhempään. Joonas Korpisalon NHL-ennätys, 85 torjuntaa yhdessä ottelussa ei riittänyt Tampaa vastaan. Brayden Point laukoi Tampan voiton ajassa 150 minuuttia ja 27 sekuntia.

Tuorein maratonottelu NHL fanien mielessä on keväältä 2023. Neljäs jatkoerä oli 13 sekuntia vaille valmis, kun Matthew Tkachuk teki voittomaalin ja karkasi pukusuojaan Raleighissa. Florida Panthers voitti Carolina Hurricanesin konferenssin finaaliin ensimmäisessä ottelussa, ajassa 139 minuuttia ja 47 sekuntia. 

NHL pudotuspelit alkavat pian ja Euroopan sarjojen pudotuspelit etenevät kovaa tahtia. Onko tämän kevään osalta maratonottelut nähty, vai onko historian kirjoihin uudistusten tarvetta vielä ennen kesälomaa?

Teksti: Pietu Enne
Etusivunkuva: Pietu Enne, tuotettu tekoälyllä

Barcelona jahtaa ihmettä Madridissa – onko historiallinen nousu vielä mahdollinen?

FC Barcelona lähtee huomenna ratkaisevaan Mestarien liigan puolivälierän toiseen osaotteluun selkä seinää vasten. Atlético Madrid johtaa otteluparia 2–0 ensimmäisen osaottelun jälkeen, mutta katalonialaiset eivät ole vielä luovuttaneet unelmaansa välieräpaikasta.

Barcelonan kotistadionilla nähtiin viikko sitten dramaattinen ilta, kun Atlético haki 2–0 vierasvoiton. Ottelun käännekohta nähtiin juuri ennen taukoa, kun Barcelonan puolustaja Pau Cubarsi ajettiin ulos – ja pian tämän jälkeen Atlético iski avausmaalin vapaapotkusta.

Madridilaiset käyttivät ylivoimansa kylmästi hyväksi ja viimeistelivät toisen osuman toisella jaksolla. Tulos antaa Diego Simeonen joukkueelle erinomaiset lähtökohdat kotiotteluun.

Uskoa comebackiin – historia antaa toivoa

Vaikka tilanne näyttää vaikealta, Barcelonassa ei ole heitetty pyyhettä kehään. Joukkue on tällä kaudella tehnyt useita nousuja tappioasemasta ja on aiemminkin onnistunut kääntämään otteluita Atléticoa vastaan.

Erityisesti yksi tilasto antaa toivoa: Barcelonalla on tällä kaudella peräti kymmenen comebackia eri kilpailuissa. Lisäksi seura on aiemmin voittanut Madridissa useamman maalin takaa-ajoasemasta. 

Myös joukkueen sisältä kuuluu luottamusta. Cubarsi myönsi avausosan virheen, mutta korosti joukkueen yhtenäisyyttä ja taistelutahtoa ennen ratkaisuottelua. 

Mestarien liigan uuden säännön vuoksi peliä ei pelata Camp Nou:lla, vaan Metropolitanolla.

Simeone luottaa suunnitelmaansa

Atléticon päävalmentaja Diego Simeone ei kuitenkaan aio antaa etumatkan valua hukkaan. Hän on korostanut, että joukkueella on selkeä pelisuunnitelma toiseen osaotteluun ja että kotikentällä tavoitteena on kontrolloida ottelua entistä suoraviivaisemmalla pelillä.

Madridilaiset ovat valmistautuneet huolella – jopa lepuuttamalla avainpelaajia liigassa – varmistaakseen parhaan mahdollisen suorituskyvyn ratkaisuhetkellä. 

Kaikki on vielä auki

Barcelona tarvitsee vähintään kahden maalin voiton pakottaakseen otteluparin jatkoajalle – ja kolmen maalin voiton edetäkseen suoraan välieriin.

Tehtävä on valtava, mutta ei mahdoton. Euroopan kentillä on nähty aiemminkin suuria nousuja – ja juuri tällaisina iltoina legendat syntyvät.

Tiistai-iltana Madridissa selviää, nähdäänkö uusi “remontada” vai marssiiko Atlético vakuuttavasti jatkoon.

Teksti: Jaakko Nieminen
Kuvat: Pixabay