Eurooppalaisen jääkiekon pudotuspelikevät on tarjonnut poikkeuksellisen määrän jatkoaikoja ja historiallisen pitkiä otteluita. Sekä Suomessa että Ruotsissa on nähty maratonotteluita, jotka jäävät lajin historiaan. Jääkiekon historiassa usean tunnin otteluita on lukuisia, mutta eivät ne jokaisen kevään herkkua ole.

Ilveksen ja Kalpan viidennessä ottelussa 8. huhtikuuta nähty jatkoaika oli jo kymmenes tämän kevään SM-liigan pudotuspeleissä. Viime kauden pudotuspeleissä 12 ottelua päättyi tasan varsinaisen peliajan jälkeen. 

Jatkoaikojen määrän lisäksi liigassa ja Ruotsin SHL:ssä on pelattu historiallisen pitkiä otteluita tänä keväänä. 

28.3. Lappeenrannassa todistettiin toistaiseksi tämän pudotuspeli kevään pisin ottelu. SaiPan ja Ässien puolivälieräsarjan ensimmäinen ottelu antoi esimakua sarjan luonteesta. Kouvolassa samaan aikaan alkanut ottelu KooKoon ja Pelicansin välillä eteni niin ikään jatkoajalle. Pelicansin voitto ratkesi ennen kuin kello ehti lyödä iltakahdeksan lauantaina, mutta Lappeenrannan kisapuistossa saatiin odottaa lähes kaksi ja puoli tuntia pidempään, kello 22:15 saakka.

Ratkaisijaksi lopulta koitui Porin Ässien pudotuspelien sensaatiohyökkääjä Sakari Kostilainen. Peliä oli ehditty pelata 124 minuuttia ja 23 sekuntia, kun Kostilainen laukoi ässille 2-3 voiton.

Peli oli liiga-historian kolmanneksi pisin. 

Ruotsissa, hallitseva mestari Luulaja, on pelannut kaksi maratonottelua tämän kauden pudotuspeleissä. Ensimmäinen niistä tuli puolivälierien neljännessä ottelussa, kun peli tuli päätökseen 117 minuutin ja 29 sekunnin jälkeen. Luulajan hyökkääjä Mathias Brome ratkaisi kotijoukkueelle voiton ja kolmannen kiinnityksen sarjassa Frölundaa vastaan. 

Selvittyään Frölunda-sarjasta, Luulaja aloitti välieräsarjan Skellefteåsta vastaan pelaten SHL historian pisimmän ottelun. Ottelun varsinainen peliaika tuli päätökseen, lukemissa 3-3. Ensimmäiset kolme jatkoerää pelattiin maaleitta, mikä teki ottelusta Ruotsin pääsarjahistorian pisimmän. 

Ottelun seitsemättä erää ehdittiin pelata kuitenkin vain muutama minuutti. Andreas Johnson iski Skellefteån 4-3 voiton sarjan avauksessa. 

Maratonotteluiden historia

Ruotsin pääsarjahistorian pisin ottelu ennen tämän vuoden kevättä oli lähes kahdenkymmenen vuoden takaa, keväältä 1997. Leksand voitti Färjestad BK:n välieräsarjan avauspelissä ottelun kuudennen erän viimeisellä minuutilla 3-2.

Liigahistorian kaksi pisintä ottelua ovat molemmat HIFK:n ja Ilveksen kohtaamisia. Historian pisin ottelu pelattiin Hakametsässä, 15.3.2015 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. HIFK voitti ottelun 1-2, 134 minuutin ja 14 sekunnin jälkeen, kun Mika Partanen vei helsinkiläiset puolivälieriin. 

Toiseksi pisin ottelu pelattiin puolivälierien ensimmäisessä pelissä vuonna 2001. Helsingin Jäähallissa odotettiin ensimmäistä maalia 124 minuuttia ja 41 sekuntia, kunnes Jani Nikko ratkaisi Ilvekselle 0-1 voiton Raimo Helmisen syötöstä.

Luulajan 37-vuotias yhdysvaltalaishyökkääjä Brian O’Neill, on pelannu tämän kevään SHL:n historian pisimmän ottelun lisäksi KHL:n historian pisimmän ottelun. Moskovassa, maaliskuussa 2018, TsSKA Moskova ja Jokerit kohtasivat puolivälierien viidennessä ottelussa. Jokerit lähti otteluun selkä seinää vasten, TsSKA johti sarjaa otteluvoitoin 3-1. Ottelu eteni jatkoajalle lukemissa 1-1, O’Neillin ja Kirill Kaprizovin maalien myötä. TsSKA ohitti Jokerit-maalivahti Karri Rämön neljännessä jatkoerässä, mutta maali hylättiin maalivahdin häirinnän vuoksi. Rämö torjui ottelussa lopulta uskomattomat 83 kertaa.

Ottelun sankariksi nousi kahdeksannen erän alussa Mika Niemi. Jokereiden sentteri onnistui ohittamaan TsSKA maalivahti, Iliya Sorokinin ajassa 142 minuuttia, 9 sekuntia. Sami Lepistö kellotti eniten peliaikaa narrilaumasta, pelaten yli 52 minuuttia. 

Ammattilaisjääkiekon historian pisin ottelu pelattiin Norjassa vuonna 2017, kun Storhamar ja Sparta Sarpsborg kohtasivat pudotuspeleissä.

Ottelu kesti peräti 217 minuuttia ja 14 sekuntia, eli melkein 11 erää. Voittomaalin teki Joakim Jensen lähes kahdeksan jatkoerän jälkeen.

Pohjois Amerikassa on nähty historian saatossa useita poikkeuksellisen pitkiä otteluita. NHL-historian kaksi pisintä ottelua ovat peräisin 1930-luvulta, molemmat päättyen kuudennessa jatkoerässä. Pisin kaikista, Detroit Red Wingsin ja Montreal Maroonsin kohtaaminen vuodelta 1936. Red Wingsin 1-0 voitto vaati 176 minuuttia ja 30 sekuntia.

Vuoden 2020 pudotuspelien ensimmäisen kierroksen ensimmäinen ottelu oli historiallinen. Suomessa klo 22 alkanut prime time -ottelu venähti vähän myöhempään. Joonas Korpisalon NHL-ennätys, 85 torjuntaa yhdessä ottelussa ei riittänyt Tampaa vastaan. Brayden Point laukoi Tampan voiton ajassa 150 minuuttia ja 27 sekuntia.

Tuorein maratonottelu NHL fanien mielessä on keväältä 2023. Neljäs jatkoerä oli 13 sekuntia vaille valmis, kun Matthew Tkachuk teki voittomaalin ja karkasi pukusuojaan Raleighissa. Florida Panthers voitti Carolina Hurricanesin konferenssin finaaliin ensimmäisessä ottelussa, ajassa 139 minuuttia ja 47 sekuntia. 

NHL pudotuspelit alkavat pian ja Euroopan sarjojen pudotuspelit etenevät kovaa tahtia. Onko tämän kevään osalta maratonottelut nähty, vai onko historian kirjoihin uudistusten tarvetta vielä ennen kesälomaa?

Teksti: Pietu Enne
Etusivunkuva: Pietu Enne, tuotettu tekoälyllä

Pienemmät sarjat potkaistaan käyntiin ensi viikolla.

Kotimaiset Veikkausliiga ja Ykkösliiga käynnistyivät viime viikolla, ja tänä viikonloppuna pelataan jo seuraava kierros. Mainioita otteluita löytyy ensi viikolla kuitenkin myös alemmilta sarjaportailta.

Jalkapallokausi saadaan pian kunnolla käyntiin myös divarien puolella. Ykköstä on pelattu jo yksi kierros, Kakkonen ja Kolmonen käynnistyvät ensi viikolla.
Suomen neljänneksi korkein sarjataso Kakkonen potkaistaan käyntiin perjantaina 17.4. usealla eri paikkakunnalla. Kolmonen lähtee käyntiin jo pari päivää aikaisemmin, keskiviikkona 15.4. Myös Nelonen ja Vitonen, sekä niitä alemmat sarjat lähtevät pyörimään.

Hiljattain KaupunkiTV:n Youtube-kanavalla julkaistussa keskusteluohjelmassa puhuttiin tulevista jalkapallon MM-kisoista. Keskustelun lomassa vieraat Juha Kanerva, Pauliina Miettinen ja Matti Härkönen puhuivat myös kotimaisesta jalkapallosta. Härkönen puhui kovin ylistyssanoin alasarjajalkapallon viihdyttävyydestä, ja Kanerva kertoi käyvänsä aktiivisesti seuraamassa Helsingin Palloseuran otteluita Paloheinässä. HPS pelaa kaudella 2026 Miesten Kakkosessa.

Kakkonen on Suomen jalkapallosarjoista alin valtakunnallinen sarja, missä joukkueet pelaavat toisiaan vastaan yli maakuntarajojen. Sarjajärjestelmässä lohkot on kuitenkin pyritty jakamaan pääasiassa maantieteellisin perustein, painottaen etelä-pohjoinen -jakoa. Selkeimmin jako on nähtävissä C-lohkossa, johon on koottu pohjoisemman Suomen joukkueet, kuten oululainen Hercules ja torniolainen TP-47.

A-lohko on Kakkosen lohkoista eniten pääkaupunkiseudulle painottuva.
Helsinkiläisiä joukkueita lohkon kymmenestä joukkueesta ovat Atlantis, Kiffen, HIFK, PPJ, HPS ja PuiU. 

B-lohkon PK-seutuedustus on Espoo-painotteinen, kun lohkossa pelaavat EBK, EPS, Honka ja Grankullan IFK. 

Miesten Kolmonen on Suomen sarjojen hierarkiassa viides ja alueellisista sarjoista korkein. Sarja ei siis ole valtakunnallinen, vaan se on jaettu neljään alueeseen: etelä, pohjoinen, itä ja länsi. Jokaisella alueella on omat lohkojakonsa.

Etelässä ja lännessä lohkot on jaettu A-, B- ja C-lohkoihin. Pohjoisessa kaikki joukkueet pelaavat yhdessä 10 joukkueen lohkossa.
Itäinen alue on jaettu selvästi muihin alueisiin poikkeavalla tavalla. Alue on jaettu lohkoihin AC1, AC2 ja B.
Lohko AC1 keskittyy Keski-Suomen alueelle ja AC2 keskittyy Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Molemmissa lohkoissa on kahdeksan joukkuetta. 12 joukkueen B-lohko puolestaan kattaa yksin Kaakkois-Suomen alueen.
Perinteisestä selvästi poikkeava jako on tehty seurojen matkustuskustannusten ja -ajan minimoimiseksi, sillä Kolmonen on kuitenkin harrastajatasolle painottuva alasarja.

Etelän aluetta pidetään yleisesti Suomen kovatasoisimpana Kolmosen sarjana. Pelaajia ja seuroja on muihin alueisiin nähden selvästi enemmän, mikä luo sarjaan useita kovatasoisia joukkueita, mikä luo taas paljon mielenkiintoisia pelejä.

B-lohkon on ennakkoon oletettu olevan etelän lohkoista kovin. Lohko on täynnä perinteisiä Kolmosen kärkijoukkueita kuten Toukolan Teräs, MPS/Atletico Malmi, sekä viime kaudella Kakkosen nousukarsintoihin asti edennyt Puotinkylän Valtti. Valtti hävisi kaksiosaiset karsinnat espoolaiselle EBK:lle yhteismaalein 1—2.

Yleisöä mahdollisesti eniten kiinnostava joukkue löytyy kuitenkin A-lohkosta.

Tunnetuista sisällöntuottajista ja viihdealan vaikuttajista koostuva Gilla FC nousi viime kauden päätteeksi Nelosesta Kolmoseen. Joukkueessa pelaa myös useita entisiä ammattipelaajia, kuten Teemu Penninkangas, Ilari Mettälä ja Duarte Tammilehto. Gilla on myös ahkerasti vahvistanut rivejään alkavalle kaudelle hankkimalla uusia pelaajia mm. Eero Markkasen ja Robbie Malolon muodossa. Vuonna 2023 perustettu Gilla on lunastanut sarjanousun jokaisella kaudellaan ja seuran sosiaalisessa mediassa on selvästi ilmaistu joukkueen tavoittelevan nousua tänäkin vuonna.

Suomifutiksen ystäville on pääkaupunkiseudulla siis tarjolla lähes rajaton määrä viihdyttävää jalkapalloa jokaisella sarjatasolla. Kesäkelien lähestyessä kaikkien sarjojen ottelutahti tihenee ja pelit jatkuvat pitkälle loppusyksyyn saakka.

Jalkapallon seuraaminen paikan päällä on katsojalle parasta mahdollista herkkua, mutta se on myös seuroille erittäin tärkeää. Jokainen joukkue varmasti toivoo yleisön löytävän kentän laidalle tänäkin vuonna, sarjaportaasta riippumatta.

Kuvat: Adi Besic, Arto Alho

Artikkelikuva: Pixabay

Teksti: Rasmus Matilainen