Aalto-näyttely vetää väkeä Taidehalliin

Laaja näyttely tuo esiin suunnittelijaparin monipuolista esinemuotoilua

Helsingin Taidehallissa Etu-Töölössä on käynnissä muotoilijapariskunta Aino ja Alvar Aallon laaja näyttely. Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin alkoi 10.9. ja jatkuu 23.10. asti. Kyseessä on maailman suurin yksityinen Aalto-kokoelma. Keräilijä Pertti Männistö on kartuttanut  näyttelyssä nähtävää kokoelmaa 1990-luvulta lähtien, joka käsittää yhteensä yli tuhat esinettä. Männistö on tutkinut huonekalujen ja valaisimien yksityiskohtia ja nämä tiedot ovat tehneet hänestä kysytyn Aalto-asiantuntijan. Näyttely sisältää runsaasti prototyyppejä sekä muita harvinaisuuksia.

Sarjatuotannon laajentuminen ja kalusteiden sirompi mittakaava olivat osa 1920-luvulta 1970-luvulle asti kestänyttä yhteiskunnallista ja rakennusteknistä kehitystä, jonka aikana Aallot tekivät tunnetuimmat esineensä kuten Paimion parantolaan tehdyn Paimio-tuolin, maailmankuulun Aalto-maljakon sekä lukuisia valaisimia. 

Alvar Aallon Paimion parantolaan suunnittelema Paimio-nojatuoli vuodelta 1928 Kuva: OONA GRÖNQVIST

Aaltojen perustaman Artek Oy:n tehtävänä oli tehdä huonekaluja, jotka toimivat ja joita mahdollisimman moni voisi ostaa. Heti näyttelyn ensimmäisessä huoneessa on iso kokoelma Artekin kolmijalkajakkaroita eri vuosikymmeniltä. Tämän lisäksi näyttelyssä huomiota herättää koko seinän levyinen vitriini täynnä Aaltojen yhdessä muotoilemia lasiesineitä sekä lähes 50 kattovalaisimen kokoelma, jolle on varattu kokonaan oma tila.

Aallot suunnittelivat myös lukuisia valaisimia elämänsä aikana Kuva: OONA GRÖNQVIST

Taidehallissa näyttelyvalvojana työskentelevä Anna kertoo näyttelyn olleen tähän mennessä menestys.

  • Näyttely on ollut todella suosittu. Kävijöitä on ollut arkena noin 500 päivässä, viikonloppuisin jopa 800.  


Kruunuvuorensilta – odotettu hanke

Rakenteilla oleva Kruunuvuorensilta luo kulkuyhteyden meren äärellä sijaitsevan Kruunuvuorenrannan, Korkeasaaren, Laajasalon ja Helsingin keskustan välille. Yli kilometrin mittainen silta tulee olemaan Suomen pisin. Missään muualla maailmassa ei ole näin pitkää siltaa vain joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja kävelijöiden kulkemiseen.

Kruunuvuorenrantaan on viime vuosina rakennettu useita asuinrakennuksia, ja aluetta on kehitetty asukkaita palvelevaksi asuinalueeksi. Laajasaloon vuonna 2018 rakennettu kauppakeskus Saari on mahdollistanut useat päivittäiset palvelut, mutta monella työt vievät keskustaan tai keskustan kautta jatkoyhteyksien päähän muualle.

– En usko asuvani enää viiden vuoden päästä täällä, koska sillan avaamiseen on vielä monta vuotta jäljellä. Tällä hetkellä esimerkiksi työmatka julkisilla kulkuvälineillä on pitkä ja edellyttää vaihtoja eri kulkuvälineiden välillä, Eeva Karinen, pari vuotta Kruunuvuorenrannassa asuneena, miettii työmatkastaan.

Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan väliset käynnissä olevat raitiotietyöt haittaavat jonkin verran asukkaiden päivittäistä liikkumista. 

Siltojen odotetaan aukeavan kokonaisuudessaan liikenteen käyttöön vuonna 2027. KUVA:HEINI HÄNNINEN

– Täältä on suhteellisen pitkä matka, ja silta todellakin lyhentäisi huomattavasti matkaa ja aikaa. Laajat tietyöt, joita esimerkiksi kiskojen rakentaminen aiheuttaa, vaikeuttaa ihan päivittäistä kulkemista tällä hetkellä, Karinen sanoo päivittäisestä liikkumisestaan.

Kruunuvuorensillalle tuleva pyöräily- ja kävelytie sekä raitioliikenne nopeuttavat liikkumista Helsingin keskustan alueelle ja tekevät Kruunuvuorenrannasta viihtyisämmän asuinalueen hyvillä kulkuyhteyksillä. Silta on yksi kolmesta Kruunusillat-kokonaisuuden silloista.

TEKSTI: SANNI KYLLIÄINEN KUVAT:HEINI HÄNNINEN

Harvinainen rokkotauti herää eloon alkusyksystä

Syksy on saapunut ja se näkyy pogostantautitilastoissa. Hyttysten levittämä tauti on monelle tuntematon, vaikka vuonna 2021 sitä havaittiin ennätyksellisen paljon.

Vuosi 2021 oli pogostantaudin osalta epidemia-vuosi, jolloin tautia tavattiin huomattavan paljon. Taudin tutkimukset ovat vuosien saatossa osoittaneet, että epidemiavuoden jälkeen on havaittu normaalia enemmän tartuntoja taudin yleiseen esiintyvyyteen nähden, ja näin uskotaan tapahtuvan myös tänä vuonna.

Pogostan tauti eli nivelrokko on hyttysten levittämä virustauti, jota esiintyy lähinnä syksyisin. Aiemmin tartunnat on paikannettu Itä-Suomeen, mutta vuosien aikana sen on huomattu levinneen muuallekin Suomeen, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Pogostan tauti liittyy usein luonnossa liikkumiseen, esimerkiksi metsästykseen, marjastukseen ja sienestämiseen, jolloin riski tulla itikoiden puremaksi on korkeampi.

Syksy saa ihmiset liikkumaan luonnossa. KUVITUSKUVA.

Hyttyset alkavat levittää tautia loppukesästä- tai alkusyksystä. On epäilty, että taudin esiintyvyys on myös riippuvainen sen hetkisistä metsäkanalintukannoista, sillä metsäkanalintujen uskotaan kantavan Sindbis-virusta, ja virusmäärät kasvavat niissä alkukesästä.

Tauti aiheuttaa rokkotaudeille tyypillisiä oireita: punaisia pilkkuja, kuumeilua ja nivelkipuja. Nivelkivut voivat vaivata tartunnan saanutta jopa kuukausia, mutta pilkut ja kuume häviävät yleensä viikon sisällä oireiden alkamisesta. Itse tautiin ei ole täsmälääkettä, mutta tauti antaa sairastuneelle suojan loppuelämäksi, ja siksi tautia ei voi sairastaa kuin yhden kerran.

Taudin nimi juontaa juurensa Ilomantsin Pogostan kylään, josta virus löydettiin ensimmäisen kerran Suomessa 1970-luvulla. Maailmalla virus havaittiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla Egyptin Sindbiksen kylässä, josta se on saanut nimensä.

TEKSTI: ARTTU KETTUNEN
KUVAT: REETTA KORTMAN

Vaara vaanii voihkijaa! Sukupuolitautien kummajainen mycoplasma genitalium on antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri

Uudenlainen antibiooteille resistentti ”superseksitauti” on rantautunut maailmalta Suomeen. Asiantuntijoiden mukaan ei ole syytä paniikkiin, mutta ehkäisyvalistusta on tehostettava erityisesti nuorten keskuudessa. 

Maailmalla jo jonkin aikaa jyllännyttä poikkeuksellisen vastustuskykyistä seksitautia mycoplasma genitaliumia, lyhennettynä MG, on nyt tavattu myös Suomessa. Moni tartunnan saanut on tuonut kyseisen erikoisuuden ulkomailta.

Sukupuolitautiklinikalla ovi käy tiuhaan tahtiin. Kuva: Samuli Tuominen

Tauti on siitä kavala, että se on resistanssi monille antibiooteille. Useasti potilaalle joudutaan määräämään monia eri kuureja ennen kuin oikeanlainen antibiootti löydetään ja tauti saadaan pysäytettyä. Mycoplasma genitalium on erityisen hankala tauti siksi, että se ei välttämättä oireile mitenkään. Tavallisissa sukupuolitautitesteissä MG ei näy, vaan potilas joutuu käymään monesti testeissä ja lääkärin vastaanotolla, ennen kuin hänet vihdoin määrätään mycoplasma genitalium -testeihin. 

Oireet ja ehkäisy

MG tarttuu suojaamattomassa seksissä, ja oireilee yleensä samalla tavalla kuin klamydia. Muutkin oireet, kuten päänsärky, virtsaputkentulehdukset, alapään verenvuodot, kuumeilu ja erilaiset mahakivut saattavat kertoa taudista. Asiantuntijat ovat huolissaan taudin yleistymisestä Suomessa. Tärkein neuvo on, että nuoret olisivat huolellisempia ja käyttäisivät ehkäisyvälineitä aina kun ovat tuntemattoman kumppanin kanssa suojaamattomassa seksissä. Kondomi on paras tapa ehkäistä mycoplasma genitalium -tartunta. 

Kondomi on paras tapa suojautua Mycoplasma Genitalium -seksitaudilta. Kuva: Samuli Tuominen

Juttua on korjattu 4.10.2022 klo. 15:02: viittaukset henkilöön Seppo Tuhnu on poistettu, koska kyseessä ei ole todellinen henkilö.


Merihaan kehittämisprosessi etenee – nyt asukkaat voivat osallistua päätöksiin

Merihaassa vapautuu tilaa uudisrakentamiselle Kruunusillat-pikaraitiotien valmistuessa. Hankkeen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2028.

Muutostöitä ovat toivoneet myös kiinteistön- ja tontinomistajat. Asukkaat puolestaan haluaisivat lisää viheralueita ja oleskelupaikkoja. 

Kuvaa Merihaasta / Kuva: Mia Åhlvik

Helsingin kaupunki järjesti 12. – 14. Syyskuuta Merihaassa pop-up-pisteen, jossa oli mahdollista tutustua Merihaan kehityssuunnitelmiin ja antaa niistä palautetta. Kaupunkikanava haastatteli Helsingin kaupungin asemakaavoituksesta vastaavaa arkkitehtia Irene Siljamaa sekä Merihaan asukkaita. 

Merihaan suunnitelmia voi kommentoida vielä tämän viikon

Netissä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä 30.9 asti. Suunnitelmat ovat alustavia visioita siitä, miten aluetta voitaisiin kehittää. Open Cities Plannerissa on nähtävillä kolme eri vaihtoehtoa, joissa esitetään erilaisia suunnitelmia laajuuden ja sijainnin suhteen. Palautteet käsitellään yhdessä verkkokyselyssä saatujen vastausten kanssa.

Artikkelikuva: Mia Åhlvik

Sörnäisten suuri taloremontti edistyy

Sörnäisten Kurvissa, osoitteessa Hämeentie 62, asukkaat saivat viime viikolla päivänvaloa asuntoihinsa ensi kertaa sitten viime kevään.

Lähellä Hämeentien ja Mäkelänkadun risteystä sijaitseva kerrostalo käy läpi muodonmuutosta. Vuonna 1936 rakennettuun taloon tehdään julkisivuremontti, minkä lisäksi taloa korotetaan kolmella kerroksella. Urakoitsijan tiedotteessa kerrotaan projektin edistyvän aikataulussaan.

Osoitteessa Hämeentie 62 sijaitsevaa taloa korotetaan kolmella kerroksella.

Tiedotteen mukaan julkisivuhanke on edistynyt sellaiseen vaiheeseen, että asukkaiden ikkunoiden edestä on voitu poistaa ikkunoita suojaavat pressut. Ihan vielä asunnoista ei pysty näkemään kadulle, sillä edessä ovat vielä rakennustelineet.

Remontin on määrä valmistua kokonaisuudessaan loppuvuoteen 2022 mennessä. Valmistuttuaan kolmella kerroksella korotettava talo tuo merkittävän muutoksen Kurvin siluettiin, etenkin saavuttaessa Mäkelänkadun ja Teollisuuskadun suunnasta.

TEKSTI JA KUVAT: Lassi Taipale

Miten ihmiset huomioivat kestävät valinnat arjessaan?

Me kaikki teemme päivittäin lukemattomia valintoja, joista jokaisella on vaikutus ympäristöön. Työmatkat voi taittaa autoilun sijasta pyörällä tai kävellen, ja ruokaillessa voi valita lihan sijasta kasvisvaihtoehdon. Kaupunkikanava kysyi helsinkiläisiltä, miten he pyrkivät tekemään kestäviä valintoja arjessaan.

Katso koko gallup alta:

Toimitus: Jenni Määttä ja Reetta Winsten
Kuvaus ja editointi: Jenni Määttä

Mitä suomalaiset ajattelevat fossiilisista polttoaineista?

Mitä Suomen kansa on mieltä fossiilisten polttoaineiden tulevaisuudesta? Me kävimme selvittämässä!

TOIMITUS: Teemu Kujala, Mikael Keto
KUVAUS JA EDITOINTI: Mikael Keto

SUORA LÄHETYS KLO 13.00

Suorassa lähetyksessä tänään vieraina Tommi Läntinen, Asko Kallonen ja Jani Jääskeläinen.


Siirry suoraan lähetykseen käynnistämällä video.

Pienlehti Sävy pureutuu kaupungin kontrasteihin

Uunituore Kaupunkikanavan zine, pienlehti Sävy, on julkaistu 25. toukokuuta. Lehden teemassa pohditaan Helsingin kontrastisuutta.

Miten betonilähiöt ja muu rakennettu ympäristö kohtaavat luontoarvot? Entä miten Helsingissä elelevät eri ikäiset ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset? Kaupunkikanavan pienlehdessä Sävyssä pääsemme tutustumaan tarkemmin Pasilaan, Töölönlahden alueeseen sekä Vartiokylään, jonka lämmin yhteisöllisyys tuo hymyn huulille. Lasten riemua pääsemme seuraamaan Annantalon taideneuvolaan. Vanhuksien unohtaminen ja yksinäisyys sekä uudehko ilmiö, rappiostriimaus vie lukijat hiukan syvempiin vesiin. Kontrastit ja kompromissit luovat sävyjä.

Lue ja nauti Sävystä!