Helsingin Kauppatorilla vietetään perinteisiä Stadin Silakkamarkkinoita 2.-8.10.2022. Markkinahumu jatkuu kauppatorilla lauantaihin asti.

Silakkamarkkinat ovat yksi Helsingin vanhimmista yleisötapahtumista, sillä sitä on järjestetty jo vuodesta 1743 asti. Paikan päälle on saapunut yli kolmekymmentä eri myyjää ja ammattikalastajaa. Nykymuotoisessa tapahtumassa tarjonta on laajentunut, ja myynnissä on silakoiden lisäksi muun muassa nahkiaisia ja monenlaisia saaristolaishenkisiä ruokia.

Heti avajaispäivänä silakkaraati palkitsi vuoden parhaimmat silakkatuotteet. Vuoden maustekalapalkinnon voitti Magnus Nyholm Tirmosta. Palkitseminen aiheutti positiivisen ongelman, kun palkitut joutuivat myymään ei oota.
-Ei pitäisi voittaa palkintoja, niin tuotettakin myynnissä olisi pari päivää pidempään, totesi Krister Hellstrom, jonka chilisilakka tuli toiseksi Silakkayllätys-sarjassa.

Tapahtumana Silakkamarkkinat on vastuullinen toimija. Jo pelkästään markkinoiden kalastajat nostavat Itämerestä yli 16 000 kilogrammaa silakkaa myyntiin. Tämä määrä estää Itämeren rehevöitymistä 64 miljoonan leväkilon verran. Myös jo silakan syöminen on itsessään ekoteko. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi lihan.

Teksti: Elias Räikkönen
Kuvat: Sanni Lehto

Hakaniemessä Hakaniemenkadun ja Miina Sillanpään kadun välissä sijaitseva Näkinkuja on suljettuna 3.10.2022–30.6.2023. Katujen sulkeminen liittyy uuden Hakaniemensillan sekä uuden kunnallistekniikan rakentamiseen.

Muutos vaikuttaa myös bussiliikenteeseen. Aiemmin Näkinkujaa pitkin ajaneet bussit kääntyvät Sörnäisten rantatiellä ja palaavat Hakaniemen torikatua pitkin Hakaniemenrantaan. Bussipysäkit pysyvät ennallaan. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille kadun sulkemisesta ei aiheudu muutoksia.

Uuden Hakaniemensillan rakentaminen on osa Kruunusillat-allianssi työtä. Vuonna 1961 valmistunut alkuperäinen silta alkaa olla jo huonokuntoinen, kerrotaan YIT:n tiedotteessa. Uusi silta rakennetaan vanhan sillan itäpuolelle. Silta yhdistää vanhan sillan tavoin Kruununhaan pohjoispuolen ja Sörnäisten rantatien, mutta se on vanhaa siltaa matalampi, mikä mahdollistaa alueelle uudisrakentamista. Uuden sillan ansiosta myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet paranevat.

Teksti: Laura Risto
Kuvat: Noora Saarinen

Laaja näyttely tuo esiin suunnittelijaparin monipuolista esinemuotoilua

Helsingin Taidehallissa Etu-Töölössä on käynnissä muotoilijapariskunta Aino ja Alvar Aallon laaja näyttely. Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin alkoi 10.9. ja jatkuu 23.10. asti. Kyseessä on maailman suurin yksityinen Aalto-kokoelma. Keräilijä Pertti Männistö on kartuttanut  näyttelyssä nähtävää kokoelmaa 1990-luvulta lähtien, joka käsittää yhteensä yli tuhat esinettä. Männistö on tutkinut huonekalujen ja valaisimien yksityiskohtia ja nämä tiedot ovat tehneet hänestä kysytyn Aalto-asiantuntijan. Näyttely sisältää runsaasti prototyyppejä sekä muita harvinaisuuksia.

Sarjatuotannon laajentuminen ja kalusteiden sirompi mittakaava olivat osa 1920-luvulta 1970-luvulle asti kestänyttä yhteiskunnallista ja rakennusteknistä kehitystä, jonka aikana Aallot tekivät tunnetuimmat esineensä kuten Paimion parantolaan tehdyn Paimio-tuolin, maailmankuulun Aalto-maljakon sekä lukuisia valaisimia. 

Aaltojen perustaman Artek Oy:n tehtävänä oli tehdä huonekaluja, jotka toimivat ja joita mahdollisimman moni voisi ostaa. Heti näyttelyn ensimmäisessä huoneessa on iso kokoelma Artekin kolmijalkajakkaroita eri vuosikymmeniltä. Tämän lisäksi näyttelyssä huomiota herättää koko seinän levyinen vitriini täynnä Aaltojen yhdessä muotoilemia lasiesineitä sekä lähes 50 kattovalaisimen kokoelma, jolle on varattu kokonaan oma tila.

Taidehallissa näyttelyvalvojana työskentelevä Anna kertoo näyttelyn olleen tähän mennessä menestys.

• Näyttely on ollut todella suosittu. Kävijöitä on ollut arkena noin 500 päivässä, viikonloppuisin jopa 800.  

Rakenteilla oleva Kruunuvuorensilta luo kulkuyhteyden meren äärellä sijaitsevan Kruunuvuorenrannan, Korkeasaaren, Laajasalon ja Helsingin keskustan välille. Yli kilometrin mittainen silta tulee olemaan Suomen pisin. Missään muualla maailmassa ei ole näin pitkää siltaa vain joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja kävelijöiden kulkemiseen.

Kruunuvuorenrantaan on viime vuosina rakennettu useita asuinrakennuksia, ja aluetta on kehitetty asukkaita palvelevaksi asuinalueeksi. Laajasaloon vuonna 2018 rakennettu kauppakeskus Saari on mahdollistanut useat päivittäiset palvelut, mutta monella työt vievät keskustaan tai keskustan kautta jatkoyhteyksien päähän muualle.

– En usko asuvani enää viiden vuoden päästä täällä, koska sillan avaamiseen on vielä monta vuotta jäljellä. Tällä hetkellä esimerkiksi työmatka julkisilla kulkuvälineillä on pitkä ja edellyttää vaihtoja eri kulkuvälineiden välillä, Eeva Karinen, pari vuotta Kruunuvuorenrannassa asuneena, miettii työmatkastaan.

Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan väliset käynnissä olevat raitiotietyöt haittaavat jonkin verran asukkaiden päivittäistä liikkumista. 

– Täältä on suhteellisen pitkä matka, ja silta todellakin lyhentäisi huomattavasti matkaa ja aikaa. Laajat tietyöt, joita esimerkiksi kiskojen rakentaminen aiheuttaa, vaikeuttaa ihan päivittäistä kulkemista tällä hetkellä, Karinen sanoo päivittäisestä liikkumisestaan.

Kruunuvuorensillalle tuleva pyöräily- ja kävelytie sekä raitioliikenne nopeuttavat liikkumista Helsingin keskustan alueelle ja tekevät Kruunuvuorenrannasta viihtyisämmän asuinalueen hyvillä kulkuyhteyksillä. Silta on yksi kolmesta Kruunusillat-kokonaisuuden silloista.

TEKSTI: SANNI KYLLIÄINEN KUVAT:HEINI HÄNNINEN