Mitä jos ei ole varaa osallistua kaverin polttareihin?

Nuoruuteen ja aikuistumiseen kuuluvista juhlista on tullut kaveriporukoiden taloudellisen eriarvoisuuden paljastavia spektaakkeleita.

18-vuotisjuhliksi ei haluta kotibileitä vaan pitkä ilta ravintolassa, jossa alkupalakin maksaa enemmän kuin 6-pack lonkeroa. Polttareita varten matkataan Keski-Eurooppaan, häät venytetään kolmipäiväisiksi amerikkalaistyylisillä harjoitusillallisilla ja seuraavan päivän jatkoilla. 

Perheenlisäyksen voi julistaa ampumalla taivaalle sukupuolistereotypiaan sopivan väristä glitteriä käsikäyttöisellä kanuunalla ja hankkimalla äidille push presentin eli synnytyslahjan.

Kaksi-kolmikymppisyys on itsensä etsimisen aikaa, jolloin yhdet opiskelevat, toiset luovat uraa ja kolmannet vaihtavat alaa. Samalla muutetaan uudelle paikkakunnalle, ollaan suhteissa tai yksin, perustetaan perheitä. 

Näiden elinvoimaisten vuosien merkkipaalut dokumentoidaan sosiaaliseen mediaan, mieluiten näytöstyyliin. Rima on asetettu korkealle ja kierre on valmis. 

Suomessa ei ole tarjoamisen kulttuuria ja rahasta puhuminen koetaan kiusallisena, jopa ystävien kesken. Voi olla vaikeaa myöntää, että itsellä ei ole varaa samanlaisiin kulutusvalintoihin kuin muilla. Toisaalta paremmin toimeen tulevan voi olla vaikea samaistua tilanteeseen, jossa rahaa ei yksinkertaisesti ole kulutettavaksi. Yhtä kaikki, ystävän rahatilanteen uteleminen voi tuntua kiusalliselta, koska ei halua olettaa asioita.

Suomen talous on taantumassa, työttömiä on Euroopan eniten ja ilmastonmuutos sekä maailmalla muskeleitaan vertailevat valtionpäämiehet koettelevat tulevaisuudenuskoa. Juhlia siis todella tarvitaan.

Suuret virstanpylväät ovat toki juhlintansa ansainneet, mutta niihin liittyy myös paineita. Joskus vaikuttaa siltä, että juhlien järjestämisen pointti on saada oma elämä näyttämään kadehdittavalta somessa. Samalla uhkana on, että joku jää juhlan ulkopuolelle taloudellisista syistä.

Mitä jos juhlisimmekin enemmän, mutta arkisemmin, sen sijaan, että annamme muuttuvan elämän myötä kaveriporukoiden eriytyä? Pienimmillään se vaatii jonkun hauskan juoman ostamista taloyhtiön saunavuorolla siemailtavaksi. Ystävä pääsi työhaastatteluun, kahvien paikka! 

Elämässä riittää aihetta juhlaan, kunhan ensin irrottautuu ajatuksesta, että kulutettu rahamäärä on elämyksellisyyden mittari.

Teksti: Ira Pöllänen

Malmin työväen näyttämö juhlii 80-vuotiasta taivaltaan komedianäytelmällä

Malmin työväen näyttämöllä on pitkä historia teatterin tekemisestä. Monet siellä teatteria tekevät ovat harrastaneet sitä useita vuosia, jotkut jopa kymmeniä. Malmin työväen näyttämö juhlii tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan ja on päättänyt sen kunniaksi tehdä Heikki Luoman käsikirjoittaman Yllätysvieraita-komedianäytelmän. Yllätysvieraita saa ensi-iltansa 11. helmikuuta ja esitykset jatkuvat 29.3. saakka Malmin työväentalolla.

Kaupunkikanava pääsi seuraamaan näytelmän harjoituksia ja haastattelemaan näytelmän ohjaajaa Jouko Myllyojaa sekä näyttelijöitä esityksen tekoprosessista. Kysyimme tekijöiltä, miten he kokevat teatterin tekemisen tärkeyden omalla henkilökohtaisella sekä yhteiskunnallisella tasolla tänä päivänä.

Näyttelijät pohtivat myös, millaisena näkevät Malmin työväen näyttämön tulevaisuuden ja mikä on sen merkitys kulttuurikentällä. Haastattelussa ääneen pääsivät Seppoa näyttelevä Andreas Lang, Eilaa näyttelevä Liisa Matilainen, Aimoa näyttelevä Harri Suokas, Silviaa näyttelevä Maarit Kivivuori, Kundea näyttelevä Mika Syvänen, Tatjanaa näyttelevä Jessica Kullström, Turusta näyttelevä Juhana Heiskanen sekä ohjaaja Jouko Myllyoja.

Teksti, kuvat ja audio: Birgitta Taussi.

Vitutuksen kymmenottelu — Mitkä asiat ottavat eniten päähän?

Miko Köykän ja Väinö Heleniuksen TOP 10 -ohjelmasarja käynnistyy kaupunkikanavan lauantain spesiaalissa ikävin tunnelmin, kun pojat iskevät tiskiin omasta mielestään maailman kymmenen vituttavinta asiaa.

Toimittajat: Miko Köykkä ja Väinö Helenius

Penkkarit, pakkanen ja hyvä tunnelma

Penkinpainajaiset tai paremmin tunnettuna penkkarit järjestettiin jälleen torstaina. Kuorma-autojen sivuista riippuvat maalatut lakanat olivat täynnä hauskia ja kantaanottaviakin kuvia. Aurinko paistoi ja tunnelma oli hyvä.

Abien kuorma-autot matkalla Merisatamanrantaan kokoontumaan.
Useammassa lakanassa esiintyy viime vuoden aikana sosiaalisessa mediassa nuorten keskuudessa noussut trendi: 6–7. Trendin idea on käytännössä toistaa ”six seven” käsiä ylös ja alas liikuttaessa. Kuvan lakanassa six seven on korvattu E ja L arvosanoilla.
Suomenruotsalaisten lukioiden oppilaat olivat pukeutuneet koristeltuihin valkoisiin haalareihin. Pakkasta oli noin 10-15 astetta, joten vaatetta tuli olla paljon päällä. Toivottavasti abit eivät jäätyneet rekan kyydissä.
Kylmästä pakkassäästä huolimatta penkkareita seuraamaan kokoontui jälleen suuri ihmisjoukko. Ihmisillä oli kaikenlaisia menetelmiä karkkien nappaamiseen. Osalla oli mukana jopa lakanoita ja sateenvarjoja, joihin abit pystyivät helposti tähtäämään.
Kuorma-autojen kyljissä olevilla lakanoilla otettiin kantaa myös politiikkaan. Muun muassa hallitus, pääministeri Petteri Orpo sekä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump esiintyivät abien tekemissä lakanoissa.

Kuvat ja teksti: Jenna Kuosa

Hiihdon olympiakatsaus – valinnat puhututtavat, voidaanko odottaa mitalia?

Milano-Cortinan talviolympialaiset ovat alkamaisillaan ja Suomen hiihtomaajoukkueen valinnat ovat herättäneet kohua eri medioissa ja kotikatsomoissa. 


Ensimmäiset valinnat tehtiin jo syyskuun lopulla 2025, kun hiihtojoukkueeseen nimettiin Iivo Niskanen, Lauri Vuorinen, Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski sekä Jasmi Joensuu. Joulukuussa joukkuetta täydennettiin Johanna Matintalolla sekä Arsi Ruuskasella. 

Lopullisia nimiä saatiin kuitenkin odottaa tammikuun loppuun asti, jolloin joukkueet lukittiin. Viimeiset paikat naisissa veivät Jasmin Kähärä, Vilma Nissinen, Vilma Ryytty ja Amanda Saari. Miehissä paikan saivat Niko Anttola, Ristomatti Hakola, Joni Mäki, Emil Liekari sekä Niilo Moilanen.

Pettymys oli kuitenkin iso kahdelle rannalle jääneelle hiihtäjälle. Suomessa hyvää kautta hiihtävä Hilla Niemelä, ja paljon puhuttanut Perttu Hyvärinen, jäivät ulos kisoista. Medioissa ollaan kritisoitu joukkuevalintoja, sillä monen hiihtofanin mielestä Niemelän sekä Hyvärisen olisi pitänyt kuulua joukkueeseen Saaren ja Hakolan tilalle tämän kauden tulosten perusteella. Esimerkiksi tammikuun lopulla hiihdetyssä Suomen Cupissa Tampereella Niemelä voitti kisan ja Saari oli kolmas, 24.7 sekuntia perässä. 

Hyvärisen kohtalo

Perttu Hyvärinen ulosjäänti nousi otsikoihin. Hän kommentoi Ylelle, että “rannalle jääminen on ottanut erityisen koville”. Hyvärisen piti osallistua Gomsin maailmancupiin, mutta sairastumisen vuoksi hän lensi kotiin ennen kuin kisat ehtivät alkaa. Hyvärinen kuvasi asiaa näin:

“Sanotaan, että oireet olivat Kuopioon palatessani kadonneet aivan kokonaan.”

Tästä voinee päätellä, että Hyvärinen ei oikeasti ollut sairaana. Hänelle oli vain todella kova paikka, kun hän jäi valintojen ulkopuolelle. Samalla Hyvärinen ilmoitti, että ensi vuoden Falunin MM-kisoja hän seuraa katsomon puolelta. 

“Kyllä se on näin. Viimeisiä lumia mennään tämän hiihtouran tiimoilta.”

Moni hiihtofani on ollut harmissaan Hyvärisen lopettamisesta tämän kauden jälkeen, sillä hänestä on pidetty Suomen hiihtopiireissä. 

Hilla Niemelä on ollut harmissaan siitä, että hän ei tullut valituksi ja kommentoi asiaa julkisesti omalla Instagram-tilillä näin:

“Ei tuu mun olympiaunelma toteutumaan tänä vuonna, mutta sekään pettymys ei poista sitä faktaa, että maastohiihto on edelleen mun ensteks lempi etenemismuoto. Ja keltainen väri on aina ollut mun mieleen. Kiitos kaikille jotka tukee, uskoo, auttaa, tsemppaa ja lohduttaa.”

Mitaliodotukset: pieniä pilkahduksia vaikean kauden keskellä

Mennyt kausi on ollut suomalaisten silmin heikko, eikä menestystä ole tullut niin paljon kuin odotettiin olympiavuodelle. Ennen Tour de ski:tä ei suomalaisia nähty palkintopallilla kertaakaan. Onneksi tilanne saatiin kääntymään ja palkintopalli sijoituksia nähtiin.

  • Jasmi Joensuu otti sprinttivoiton Val Di Fiemmessä tulevilla olympialaduilla
  • Johanna Matintalon 20 km perinteisen voitto Gomsissa
  • Iivo Niskasen toinen sijan 10 km perinteisellä Oberhofissa

Näillä näytöillä sanoisin, että mitalitoivo elää ja jopa kultaa voidaan odottaa. Se kuitenkin vaati täysosuman jokaiselta osa-alueelta. Esimerkiksi joukkueviesti sekä parisprintti ovat matkoja, joilla Suomi on usein pärjännyt, ja niiltä voidaan odottaa hyvää tulosta. 

Niskasten sisarusten harteille asetetaan menestyspaineita, mutta hyvää kuntoa väläytelleet Matintalo, Joensuu ja Ruuskanen voivat kaiken onnistuttua yltää hyville sijoille omilla paraatimatkoillaan.

Viimeistä kautta hiihtävä Krista Pärmäkoski, joka on suuntaamassa jo viidensiin olympialaisiinsa, on ollut alkukauden isoissa ongelmissa, eikä hän ole saanut kuntoa kohdilleen. Sairastelu Davosin aikaan ei ainakaan ole helpottanut kuntoon pääsemistä. Saa nähdä onko Pärmäkoski pystynyt nostamaan osakkeitaan viimeistelyviikoilla. Muuten voi olla, että tuttua joukkueviestihiihtäjää ei nähdä tämän vuoden olympiaviestijoukkueessa.   

Ensimmäisen kisaviikonlopun hiihtotärpit

Hiihdon osalta olympialaiset alkavat lauantaina 7.2. naisten Skiathlonilla, mikä tarkoittaa 10km perinteisellä hiihtotavalla, jonka jälkeen vaihdetaan vapaan suksiin ja hiihdetään vielä 10km. 

Naisten kisassa on monta vahvaa hiihtäjää, mutta viimeisten tulosten perusteella katseet kannattaa suunnata Ruotsin Ebba Anderssoniin. Norjan Heidi Weng sekä Yhdysvaltojen Jessie Diggins lähtevät myös ennakkosuosikkeina kisaan. 

Miehissä sama matka hiihdetään sunnuntaina 8.2. ja katseet kohdistuvat vähemmän yllättäen Norjaan. Harald Ostberg Amundsen, Emil Iversen sekä ylivoimaisesti tämän hetken paras ja monipuolisin hiihtäjä Johannes Höstflott Kläbo lähtevät ennakkosuosikkeina kisaan. 

Avajaiset

Olympialaisten viralliset avajaiset järjestetään tänään 6. helmikuuta kello 21.00 Yle TV2:lla. Suomen lipunkantajina nähdään Krista Pärmäkoski sekä jääkiekkoilija Mikko Lehtonen. 

Pärmäkoski kertoi olevansa otettu kunniatehtävästä ja sanoo unelmoineensa siitä jo pienestä asti. Hän on Suomen kokenein urheilija olympiaedustuksilla mitattuna. 

”Vastausta ei siis tarvinnut kauaa pohtia, kun tätä minulta kysyttiin. Ylpeydellä lähden kantamaan Suomen lippua. Nämä ovat urani viimeiset arvokisat, ja on kiitollinen olo, että minulle suotiin tämä kunnia, Pärmäkoski kommentoi Ylelle.”

Lehtonen taas on Suomen miesten joukkueen ainoa Euroopasta valittu pelaaja. Ja hän oli mukana voittamassa Leijonien historian ensimmäistä olympiakultaa Pekingissä.

”Riittää kun katsoo nimiä, ketkä ovat saaneet kantaa Suomen lippua aiemmissa kisoissa, niin ymmärtää, miten hieno juttu tämä on. Iso kunnia päästä kantamaan lippua, olen ylpeä saadessani edustaa Suomea olympialaisissa. Toivotaan menestystä koko joukkueelle, Lehtonen kommentoi Ylelle.”

Teksti: Nea Kankkunen

Analyysi: Teini-ikäisten ottelun katsojamäärä yllätti – Yksittäinen sattuma vai lupaava enne tulevasta?

Mikä saa ihmiset paikalle katsomaan teinipoikia helmikuun alussa jäätävään säähän, ennemmin kuin edustusjoukkueita jalkapallokaudella keskellä kesää?

Keskiviikkona Helsingin illassa pelattiin UEFA Youth Leaguen ottelu HJK:n ja Manchester Cityn välillä. Paikan päällä Töölössä Bolt Arenalla oli 9121 katsojaa tiukassa -12 celciusasteen pakkasessa. 

Manchester City on suurseura, mutta joukkueen U19-ikäluokassa ei pelaa yhtään Suomessa laajasti tunnettua pelaajaa. Harva paikan päällä ollut tuskin pystyi ennen ottelua nimeämään kentältä useaa pelaajaa, eli lippuja ei myyty yksittäisten tähtien voimalla. 

Liput oletetusti myytiin kiinnostuksesta jalkapalloon, Man Cityyn ja historiallisen ottelun takia. Mikään suomalainen seura ei ole aiemmin päässyt Youth Leaguessa 32 parhaan joukkoon. 

Jää nähtäväksi, onko Tammelan stadion täynnä 19. helmikuuta, kun KuPs pelaa historian ensimmäisenä suomalaisseurana Konferenssiliigan jatkopelejä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen seura on edennyt jatkoon alkulohkosta tai alkusarjasta Euroopan suurissa kilpailuissa. Tammelan maksimikapasiteetti on hieman päälle 8000, eli KuPsin ottelu tulee jäämään toiseksi Klubin junnuille, vaikka se myytäisiin loppuun.

Katsojamäärä keskiviikon Manchester City ottelussa erottuu myös, koska HJK:n aikaisemmissa UEFA Youth Leaguen kotiotteluissa on ollut maksimissaan vain hieman yli tuhat katsojaa tämän kauden aikana. 

On uskomattoman hienoa, että historiallinen teini-ikäisten ottelu pystyy Suomessa keräämään näin ison yleisömäärän. Toivottavasti jatkossa samanlainen olisi mahdollista.

Olisi myös toivottavaa, että Helsingissä edustusjoukkuejalkapallo kykenisi myymään Bolt Areenan täyteen edes kerran kaudessa. Tämä ei toteutunut edes toistaiseksi viimeisessä HJK:n ja HIFK:n paikallisottelussa. Senkin ottelun katsojaluku jäi toiseksi HJK:n ja Man Cityn Youth League ottelulle.

HJK:n viime vuoden korkein katsojamäärä saavutettiin 31.5., kun Bolt Areenalla vieraili KuPs Veikkausliigassa. Paikalle saapui tuolloin 8133 katsojaa, ja tämä oli myös koko Veikkausliigakauden korkein katsojamäärä yksittäisessä ottelussa vuonna 2025. 

Tämä nuorison ottelu osoittaa sen, kuinka paljon jalkapallo parhaimmillaan voi kiinnostaa suomalaisia. Ottelussa annettiin HJK:lle todella pienet mahdollisuudet voittaa, ja vaikka näin lopulta kävi, tuskin kukaan odotti tätä lippuja ostaessa.

On omituista, kuinka ihmiset ovat valmiita menemään katsomaan alle kymmenen asteen pakkaseen tuntemattomia junioreita, mutta eivät samoissa määrin otteluita, joissa ratkaistaan Suomen mestaruuksia.

Ongelma urheilun katsojamäärissä Suomessa ei piile pelkästään Helsingissä tai jalkapallossa. Viime kauden SM-Liigan playoffeissa puolivälierässä kohtasivat paikallissarjassa Tampereen Ilves ja Tappara. Yksikään sarjan otteluista ei ollut loppuunmyyty. 

On jopa sensaatiomaista, miten paljon Töölössä oli katsojia paikalla 4.2. Suomalaisen urheilun kannalta on toivottavaa, että tämä oli merkki tulevasta.

Teksti: Pietu Enne

Gallup: Pakkanen piristi pipolätkätapahtumassa, mutta oliko jo liian kylmä?

Save Pond Hockey on vuosittain järjestettävä hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja kannustaa ihmisiä toimimaan sitä vastaan. Tänä vuonna tapahtumassa kerättiin 15 000 euroa luonnonsuojelun hyväksi.

Ilmastonmuutos näkyy myös kelivaihteluina. Viime vuonna tapahtuman jää oli järjestäjien ponnisteluista huolimatta niin sohjoista ja pehmeää, että jääkiekon pelaaminen oli hankalaa. Tänä vuonna tilanne oli päinvastainen: aamulla pakkasta oli yli 20 astetta, eikä kylmyys juuri hellittänyt päivän aikana. Aurinko sentään paistoi koko tapahtuman ajan.

Oliko tapahtumassa sitten liian kylmä? Mitä mieltä olivat järjestäjät ja osallistujat? Tätä selvitti KaupunkiTV gallupissaan Brahenkentällä. Katso video alta!

Teksti ja video: Taru-Tuuli Joki

Gallup: Mitä kiipeilyharrastajat ajattelevat hengenvaarallisista tempauksista?

Alex Honnold kiipesi Taiwanissa Taipei 101 pilvenpiirtäjän katolle ulkosivua pitkin ilman valjaita suorassa Netflix-lähetyksessä. Kaupunkikanava kävi kysymässä alan harrastajien mietteitä asian tiimoilta. Kuinka moni harrastaja yrittäisi vastaavaa temppua rahasta?

Teksti ja video: Teemu Lammi

Ruutuaika-gallup: Pitääkö huolestua?

Ruutuaika kertoo, kuinka monta tuntia käytät puhelinta päivässä. Nykyään ruutuaika on suurempi kuin koskaan. Suuri vaikutus tähän on vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia, jolloin ihmiset alkoivat istua ruudun äärellä yhä enemmän. Vaikuttaako mielestäsi ruutuaika sinun keskittymiskykyysi tai hyvinvointiisi?

Toimittaja: Arttu Nylund

Tältä kaupunki näyttää pyörätuolilla liikkuvan silmin

Sampo Keskikalliolta löytyy elämänmittainen kokemus pyörätuolilla liikkumisesta. Hän käyttää pyörätuolia päivittäin CP-vammansa takia. Katso videolta, mitkä vammattomille arkiset asiat ovat liikuntavammaisille haastavia.

Teksti ja video: Venla Mykkänen