Suomessa vietetään tänään 27. tammikuuta kansallista lähihoitajapäivää. SuPerin puheenjohtaja korostaa lähihoitajan työn monipuolisuutta ja kritisoi hoitoalalle tehtyjä säästöjä.

Teemapäivällä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer haluaa tuoda lähihoitajan ammattia, koulutusta ja laajaa työnkuvaa tutuksi kaikille.

Hoitotyön työvoimapula on ollut vakioaihe mediassa vuosien ajan. Uusia työntekijöitä on vaikea löytää ja moni alalta lähtenyt työntekijä kokee, että palkkaus on pientä työn vaativuuteen nähden.

Huolestuttavista uutisista huolimatta SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola näkee hoitoalan tulevaisuudessa paljon hyvää.

– No tämä työhän on hieno, mielenkiintoinen ja paljon antava. Suomihan romahtaisi täysin ellei hoitajia olisi. Lähihoitajan koulutus antaa mahdollisuuden työskennellä kymmenillä eri [hoitoalan] paikoilla, joten ei tarvitse heti tietää missä haluaa työskennellä. Lisäksi jos haluaa opiskella eteenpäin, niin tutkinto on jatko-opinto kelpoinen, joten vain taivas on rajana.

Paavola on mielissään myös viime lokakuussa päättyneestä työnantajia edustavan KT:n ja hoitajaliittojen palkkasovusta. Sen mukaan hoitajien palkat nousevat vuoden 2027 loppuun mennessä keskimäärin yli 17 prosenttia.

Työvoimapulan seurauksena vuokratyövoimalla on ollut paljon kysyntää sekä alan ammattilaisten että opiskelijoiden keskuudessa. Vuokratyö nostaa kustannuksia hoitoalan yrityksissä ja julkisella sektorilla. Paavola sanoo kustannuksen olevan 2,6-kertainen vakituiseen työntekijään verrattuna. Hän suositteleekin vuokratyötä lyhyemmällä tähtäimellä.

– Olen aina sanonut, että ajoittain kannattaakin tehdä vuokratyötä, varsinkin nuorempana. Keikkatyön avulla saa kattavan kuvan siitä, että minkälaisia työpaikkoja ja tehtäviä on tarjolla.

Ulkomainen työvoima ei kanna pitkälle

Hoitoalan työvoimapulaa on pyritty lieventämään ulkomailta tulevalla työvoimalla. Lähihoitajista noin kahdeksan prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. 16. tammikuuta ilmestyneen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) raportin mukaan ulkomailta tuleva työvoima voisi kuitenkin ratkaista tulevaisuudessa 46 prosenttia eli lähes puolet lähihoitajien työvoimapulasta.

Raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millä keinoilla ulkomaalaisia tai suomalaisia saataisiin houkuteltua hoitajiksi. Tätä asiaa on määrätty selvittämään sosiaali- ja terveysministeriön alainen erillinen työryhmä.

Paavola sanookin ulkomaalaisen työvoiman työvoiman olevan pelkkä ”hyttysenpurema” työvoimapulan ratkaisussa.

Ulkomailta tulevaa työvoimaa rajoittaa Suomen kankea perheenyhdistämispolitiikka. Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

– Perhe on se ainut syy, jonka takia tänne jäädään pidemmäksi aikaa. Muussa tapauksessa he tekevät sen kolmen vuoden sopimuksen ja lähtevät takaisin.

– Suomessa on kova vaade siitä kun perhe tulee, että paljonko pitää tienata. Täytyy nostaa hirvittävästi palkkaa, Paavola luettelee.

Sekä kotimaisten että ulkomaisen työvoiman lisäämiseksi Paavola haluaa, että hoitajat saisivat keskittyä työpaikallaan siihen tärkeimpään, eli itse hoitotyöhön.

– Tukityöntekijöiden osuus on säästetty kuoliaaksi tarkoittaen osastosihteerejä, laitoshuoltajia, siivoojia, ruoanlaittajia ja pyykinpesijöitä. Nythän on ikään kuin keksitty uudestaan, että näitäkin ammatteja tarvitaan.

Mirka Laukan Apua,Saatana! -podcastissa käsitellään hoitotyön todellisuutta ja ongelmia. Ensimmäisessä jaksossa vieraana helsinkiläinen sairaanhoitaja Tico Svart.