Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuore kuntakysely kertoo, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä noin 14 prosentilla on enemmän asiakkaita kuin mitä laissa määritelty enimmäismäärä on. Lain mukaan yksittäisellä sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 asiakasta.
Kysely toteutettiin marraskuussa, jolloin kokoaikaisia sosiaalityöntekijöitä oli 1200. Näin ollen enimmäismäärä ylittyi 176:n työntekijän kohdalla.
Suurimmassa osassa maata enimmäismäärät eivät ylittyneet.
Kyselyn onnistuja oli Etelä-Karjala, jossa yhdellä sosiaalityöntekijällä oli keskimäärin 13 lasta asiakkaana, kun koko maan keskiarvo on 28 lasta. Etelä-Karjalassa lastensuojelusta on vastannut jo useamman vuoden maakuntatasoinen kuntayhtymä, Eksote.
”Eksotessa on pitkäjänteisesti kehitetty sekä perustason sosiaali- ja terveydenhuollon lapsiperhepalveluita että hyvää työkulttuuria. Alueen lapsiperhepalveluissa vaikuttaakin olevan hyvän kierre, joka heijastuu myös muihin lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaaviin tilastoihin”, kertoi THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka.
Synkimmät luvut löytyy Pohjanmaalta: 54 prosentilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä oli enemmän kuin 35 asiakasta. Päijät-Hämeessä luku oli 46 prosenttia. Kolmantena oli Satakunta, jossa 34 prosentilla työntekijöistä oli liikaa asiakkaita.
Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat raportoineet sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeuksista. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtävistä oli avoinna 12 prosenttia.
1.1.2022 asteittain voimaan tulevan lakimuutoksen mukaan vuodesta 2024 alkaen työntekijällä saa olla asiakkaita enintään 30.
Asiattoman Paneelikerhon jäsenet Eeli, Tiia ja Laura eksyivät taas kerran sivuraiteille. Miten ihmeessä Kiinalaisesta uudestavuodesta päästiin punaisiin alushousuihin?
Kolmasosa aikuisväestöstä kärsii unihäiriöistä ja sitä myötä univajeesta. Pitkäkestoinen univaje johtaa terveysriskeihin, kuten verenpaineen nousuun, infektioalttiuteen ja aikuistyypin diabeteksen kohonneeseen riskiin. Riittävä uni suojelee mielialaa myös väsymyksen aiheuttamalta alakuloisuudelta ja ahdistukselta. Väsymyksen yleisin syy on univaje, se, että nukumme liian vähän. Syyt univajeeseen ovat moninaisia ja apua on saatavilla yksilöllisesti kuhunkin tarpeeseen.
Unettomuus saapui Ilona Turtolan elämään kutsumattomana vieraana ja suurena mysteerinä 2000-luvun alussa.
– Opiskelin silloin ja elämä oli peruskiireistä. Elin tavallista, normaalia elämää. Jostain syystä en pystynyt ykskaks nukkumaan, ja siitä minulla lähtivät pahimmat unettomuusvuodet.
Kestävämmän ratkaisun sijaan Ilona Turtola söi unilääkkeitä, joita ilman hän ei vähitellen kyennyt nukkumaan lainkaan.
– Jälkiviisastellen olen ajatellut, että olisi pitänyt painaa jarrua tai jäädä sairauslomalle ja etsiä keinoja unen palauttamiselle. Ajatella, että nukkuminen on maailman tärkeintä, Turtola kertoo.
Ilona Turtola toivoo avoimuutta unesta ja unihäiriöistä puhumiseen. Hän nauttii elämänsä säännöllisyydestä, eikä arjesta puutu spontaaniuuttakaan. Kuva: Ilona Turtolan kotialbumi.
Hektinen arki estää mielen ja kehon rentoutumisen
Yleislääkäri, uniongelmien erikoisosaaja Eevert Partinen Terveystalosta toteaa unihäiriöihin laskettavan kaiken, mikä tekee unesta rikkonaisempaa. Yleisin unihäiriö on unettomuus, jolloin ihminen käy ylikierroksilla tai keho ei pysty rauhoittumaan. Tällöin yön aikana ei saa nukahdettua tai heräilee kesken unien. Uudelleen nukahtaminen voi olla vaikeaa.
– Nykyajan yhteiskunta on hyvinkin hektinen. Meidän arjessamme on paljon stimuloivia tekijöitä, jotka pitävät yllä sitä, etteivät meidän kroppa ja mieli pääse rentoutumaan, Partinen toteaa.
Kymmeniä tunteja putkeen valvoneena Ilona Turtola eli rajoittunutta arkea. Hän oli huonovointinen, ajatus ei kulkenut ja sosiaalinen elämä oli unettomuuden hallitsemaa. Kaikki toiminta piti ajatella ja ajoittaa tulevia yöunia ajatellen. Päivällä tuli ajateltua, miten seuraava yö tulisi nukuttua.
- Minulla se meni hyvin nopeasti siihen, että unettomuudesta alkoi tulla itseään ylläpitävä kierre, Turtola toteaa.
Tulevat tapahtumat, kuten vaikkapa hauskat juhlat aiheuttivat stressiä, kun Turtola mietti ja murehti etukäteen, kuinka ilta menisi pilalle ja juhliminen vaikuttaisi tulevaan yöuneen. Lääkehoito ei tuntunut Turtolasta kestävältä ratkaisulta.
- Ajattelin, ettei lääkärilläkään voi koko ajan rampata pyytämässä uutta reseptiä. Viikonloppuisin jätin lääkkeet pois, mutta elimistö oli siinä vaiheessa jo sekaisin, että saatoin valvoa koko viikonlopun, Turtola muistelee.
Työkalut unettomuuteen löytyvät yksilöllisesti
Lääkäri Eevert Partinen toteaa unettomuuden hoidossa pyrittävän haitallisten toimintamallien korjaamiseen. Nykyään unettomuuden hoito perustuu Partisen mukaan kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan.
– Unettomuuden lääkkeetön hoito on jopa parempaa ja vaikuttavampaa pitkällä aikajänteellä kuin lääkehoito. Lyhytkestoisesti lääkehoito helpottaa tilannetta nopeasti, mutta ongelmaksi voivat tulla haittavaikutukset tai muut ongelmat, kuten toleranssi lääkkeiden käyttöön. Se taas voi aiheuttaa kierrettä, että lääkkeiden annospitoisuudet voivat kasvaa.
Kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä tarkoitetaan terapioita, joissa tutkitaan potilaan mielen toimintamallien ja niistä johtuvan toimintatavan vaikutusta unettomuuteen. Terapiassa poimitaan yksilöllisesti potilaalle sopivia apukeinoja unihäiriöiden korjaamiseksi.
– Kognitiivis-behavioraalinen terapia pitää sisällään rungon, jota käydään läpi ja poimitaan elementtejä, mitkä sopivat kellekin parhaiten. Jos myöhemmin unettomuuden aktivoitumista tulee uudestaan, voi apukeinoja ottaa omasta työkalupakista, selvittää Eevert Partinen.
Rentoutusharjoitteita löytyy nykyään erilaisissa sovelluksissa, jotka ohjaavat video-audiomuodossa potilasta parempaan uneen. Myös hypnoosihoitoa unettomuuteen on selvitetty, mutta se vaatii lisää tutkimusta, Eevert Partinen valottaa.
– Paljon on tällä hetkellä selvityksessä erityyppisiä rentouttavia ääniä, mikä olisi kaikkein rentouttavin ääni. Kaikkein villeimpänä tutkitaan sähköhoitoja, joissa yritetään muokata ja stimuloida meidän aivoaaltojamme, jotta me nukkuisimme entistä paremmin ja tehokkaammin. Tätä tutkitaan pääsääntöisesti ulkomailla.
Lääkkeettömät hoitomuodot ovat siis unettomuuden ensisijainen hoitotapa. Lääkärit arvioivat tapauskohtaisesti, milloin lääkehoito olisi hyödyllinen apu unihäiriön hoidossa. Uusia lääkehoitomuotoja arvioidaan, ja tehokkaampia, parempia ja turvallisempia lääkkeitä etsitään jatkuvasti. Lääketieteessä on näyttöä, milloin melatoniinista on hyötyä ja milloin pieniannoksiset masennuslääkkeet antavat turvallisen avun.
Yleislääkäri Eevert Partinen kannustaa ihmisiä keräämään monenlaisia apukeinoja unihäiriöiden selättämisen työkalupakkiin. Kuva: Terveystalo.
Säännöllinen hyötyliikunta käänteentekijänä
Ilona Turtolan pelastusrenkaaksi osoittautuivat joogaminen ja sen myötä syntyneet rutiinit. Turtola aloitti heti aamuvarhaisella joogan tyhjällä vatsalla. Unilääkkeet oli syytä jättää syömättä, jottei pää olisi pöpperöinen.
Säännöllisestä elämästä, nukkumaanmenosta ja heräämisestä sekä liikunnasta syntynyt hyvä olo herätti Turtolan noudattamaan rutiineja. Neurologin vinkki kävelystä osoittautui Turtolalle käänteentekeväksi. Ulkoilma ja sopivan rasittava liikunta auttoi unen saamisessa. Turtola suosittelee unihäiriöihin liikuntaa, itselle sopivaa liikuntamuotoa.
- Olen maailman suurin hyötyliikunnan kannattaja, kävelen joka päivä ja paljon, Ilona Turtola toteaa.
Lääkäri Eevert Partinen toteaa talven loskakelien vähentävän liikuntaa ja siten lisäävän unihäiriöitä.
– Unen laatu tulee huonommaksi, jos me emme liiku ja ole aktiivisia. Sen seurauksena kun unen laatu heikkenee, tunnemme itsemme väsyneeksi, vaikka olisimme nukkuneet saman verran.
Unessa käymme läpi päivän tapahtumia
Uni on biologinen välttämättömyys. Unessa mieli ja ruumis lepäävät, aivot uudistuvat, muistijäljet vahvistuvat ja oppiminen tehostuu. Uni ole vain yksilön käsissä. Olemme erilaisia nukkujia persoonallisten tekijöiden vuoksi, mutta uneen vaikuttavat myös monet yhteiskunnalliset päätökset, kuten talvi- ja kesäajan vaihtelu.
Yön aikana käsittelemme uudestaan päivän tapahtumia. Lääkäri Eevert Partinen muistuttaa, että viimeisten vuosien ajan olemme eläneet kriisistä kriisiin.
– Me jokainen koemme eri tavalla asioita. Osalle nämä voivat vaikuttaa voimakkaammin myös siihen, miten nukkuu ja miten yön aikana käsittelee asioita. Uni on paljon sitä, miten keho palautuu mutta myös käsittelee päivän aikana asioita. Unesta voi tulla siksi levottomampaa.
Stressi on merkittävä unenlaadun heikentäjä. Stressaantuneena elimistö tuottaa hormoneja, jotka pitävät vireystasoa yllä. Huoliaan ei pidä käsitellä juuri ennen nukkumaanmenoa. Unitutkija, neurologian dosentti Markku Partinen suosittelee huolten kirjaamista kynän ja paperin kanssa päiväsaikaan.
Unihygieniasta on syytä huolehtia
Apteekkari Hans Fock Sipoon 1. apteekista kertoo unihäiriöiden olevan erittäin yleisiä ja ne näkyvät hänen työssään päivittäin. Reseptilääkkeiden lisäksi paremman unen saavuttamiseksi ostetaan apuvälineitä, kuten korvatulppia, silmäsuojuksia ja purentakiskoja. Melatoniinivalmisteita on tullut Fockin mukaan markkinoille melkoinen määrä, ja valmisteiden mainonnan lisääntyessä ihmisten tietoisuus tuotteista näkyy. Apteekissa on oma unituotteiden hylly.
Hans Fock korostaa unen laadun parantamiseksi unihygieniaa.
- Osalle ihmisistä pimeähormoni melatoniini toimii. Puhutaan myös unihygieniasta. Se tarkoittaa, että se huone, jossa nukutaan, pimennetään huolellisesti. Toiseksi on hyvä, että huoneessa on vähän viileämpää ja rauhallisempaa kuin muissa huonetiloissa. Kolmanneksi opetellaan tiettyyn säännönmukaisuuteen eli pyritään menemään samoihin aikoihin nukkumaan, myös viikonloppuna. Kun alkaa tuntua, että voisi nukahtaa, ei kannata venyttää nukahtamisaikaa, ettei se mene ohitse.
Apteekkari Hans Fock kertoo ihmisten tietoisuuden lisääntyneen laadukkaan unen saavuttamiseksi. Kuva: Anu Aro.
Omat tarpeet pantava etusijalle
Ilona Turtolan elämä on nykyisin säännöllistä. Unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa hän korostaa itsekkyyttä: tulee tehdä itselle sopivia asioita. Rutiinit ja säännöllisyys ovat tuoneet Turtolalle helpotusta.
– Elämä on nykyään ihanaa ja helppoa, unettomuus oli niin kauheaa. Olen jo elänyt kauan rutiinielämää. Nykyään voin vain lähteä matkalle, elämä on spontaanimpaa. Tietynlainen itsekkyys on hyvä. Täytyy miettiä, mikä minulle toimii. Itse syön juuri ennen kuin menen nukkumaan, vaikka suositellaan, ettei syödä raskaasti kello 18 jälkeen.
Syvimpien unettomuusaikojen fyysiset vaikutukset ovat myös helpottaneet. Kun Turtola ei nukkunut ollenkaan, olo oli ällöttävä eikä ruoka maistunut hyvältä. Nykyään aamukahvikin maistuu ihanalta.
Ilona Turtola toivoo, että unihäiriöistä puhumisesta tulisi hyväksyttävämpää ja avoimempaa. Unettomuudesta kertomisen ei pitäisi aiheuttaa ympäristössä ihmettelyä tai vähättelyä. Mielenterveydestä ja terapiassa käymisestä ja kaikesta hyvästä mitä se on tuonut, uskalletaan kertoa jo avoimesti. Tätä samaa Turtola toivoo unettomuuden käsittelyyn.
Näin pidät huolihetken
Varaa huolihetkelle aikaa 15-60 minuuttia päivällä tai varhain illalla.
Ota paperia ja kynä. Anna ajatuksesi tulla ja kirjaa kaikki mieleen tulevat huolet paperin vasempaan reunaan.
Kirjaa sen jälkeen oikeaan reunaan jokaisen huolen kohdalle vastaukset näihin kysymyksiin: Miksi tämä huoli on minulle tärkeä? Mitä merkitsee, jos huoli toteutuu? Mitä ongelman ratkaiseminen vaatii? Milloin asialle voi tehdä jotain? Voiko tälle tehdä jotakin?
Kiitä itseäsi: annoit itsellesi aikaa ja kävit läpi asioita, jotka voivat olla vaikeita käsitellä.
Jos sinulle tulee illan tai yön aikana uusia huolia tai ajatuksia, laita ne paperille ja käsittele seuraavana päivänä huolihetken aikana.
Lähde: Terveystalo, Unen pioneeri Markku Partinen: Näin ikääntyminen vaikuttaa uneen
Kiinalainen uusivuosi on perhejuhla ja kiinalaisille vuoden tärkein tapahtuma. Lin perhe Espoossa viettää uuden vuoden aaton perinteisesti eli yhdessä perheen kanssa syöden hyvin ja valvoen myöhään. Helsingissä kiinalaista uutta vuotta vietetään Keskuskadulla ja kulttuuritaloilla lauantaina 21. tammikuuta jääveistoksin sekä lohikäärme- ja leijonatanssein.
Yanan Lin kotona valmistaudutaan uuden vuoden viettoon kolmen sukupolven voimin. Koti on siivottu ja punaisia koristeita on laitettu ympäri taloa. Myös Lin kolme lasta on puettu punaisiin perinnevaatteisiin kuvauksia varten. Kiinalaisen ystävyysseura Ry:n puheenjohtaja Yanan Li ja varapuheenjohtaja Rebekka Mikkola kertovat kiinalaisista uuden vuoden perinteistä samalla kun Yanan lapset sovittavat värikkäitä jänis-teemaisia pantoja ja perheen isä ja isoäiti hyörivät keittiössä. Ilmoilla on juhlan tuntua.
Yang Xu, Shun Shun, Le Le, Yutang Yang, Yanan ja Titi viettävät Kiinalaista uutta vuotta kolmessa sukupolvessa. KUVA: Iisakki Kuronen
Ympyrä symboloi perhettä
Uuteen vuoteen liittyy paljon symboliikkaa ja erilaisia perinteitä, joiden uskotaan tuovan hyvää onnea, suojelusta ja vaurautta. Dumblingsit, eli taikina nyytit joiden sisällä on erilaisia täytteitä, ovat vanhojen kiinalaisten rahojen mallisia, ja niiden ajatellaan tuovan vaurautta. Nyyttien valmistaminen yhdessä on tärkeä osa aaton viettoa. Yhteen nyyteistä piilotetaan kolikko, ja sen saajan uskotaan saavan terveyttä ja vaurautta. Viime uutena vuonna kolikon saanut perheen keskimmäinen tytär Le Le onkin pysynyt koko vuoden terveenä.
Yutang Yang ja hänen poikansa Yang Xu valmistamassa nyyttejä eli dumblingseja. Yutang Yang on Kiinassa ammattikokki. KUVA: Iisakki Kuronen
Monet juhlapöydän ruoat ovat pyöreitä sillä niillä symboloidaan perheen tärkeyttä. ”Kiinassa on sanonta: ”Oli minulla rahaa tai ei niin minun on mentävä kotiin uudeksi vuodeksi”. On mentävä takaisin kotiin ja tehtävä ympyrä täydeksi.” Mikkola kertoo juhlan perhekeskeisyydestä. ”Kiinassa yleensä käytämme pyöreää pöytää, se tarkoittaa yhteen tulemista” Li jatkaa.
Uusi vuosi erilaisine juhlineen jatkuu yhteensä 15 päivää päättyen lyhtyjuhlaan. Sitä vietetään tänä vuonna sunnuntaina 5. helmikuuta.
Yanan Li perheineen ei ole käynyt Kiinassa neljään vuoteen. Tavallisesti he matkustavat sinne uudeksi vuodeksi ja viettävät siellä 2-3 kuukautta. KUVA: Iisakki Kuronen
Keskuskadulla Helsingissä vuosi vaihtuu klo 18:00
”Suomessa asuu suuri kiinalainen yhteisö, ja heille uusivuosi on merkityksellinen tapahtuma”, kertoo Anna Mäkelä Helsingin Tapahtumasäätiöstä. Helsingissä kiinalaista uutta vuotta on vietetty vuodesta 2007 lähtien ja monille helsinkiläisille se kuuluu jo vuoden tapahtumakiertoon. Mäkelän mukaan osallistujia ennen koronaa on ollut jopa 20 000, ja Pekingistä tulevaa videotallennetta katsoo vuosittain noin 4000-5000 katselijaa.
”Jääveistokset tulivat Helsingin Kiinalaiseen uuteenvuoteen mukaan tapahtuman alkuaikoina. Useimpina vuosina veistäjä on tullut Kiinasta esiintyjäryhmän mukana, mutta tänä vuonna tämä ei ollut mahdollista”, kertoo Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen. Helsingin Tapahtumasäätiö ja Suomi-Kiina seura järjestävät tapahtuman yhdessä Kulttuurikeskus Caisan kanssa.
Vuotalon pihalla Vuosaaressa on nähtävillä jäänveistäjä Anssi Kuosan veistämä jänis. Veistos on valaistu altapäin. KUVA: Iisakki Kuronen
Jäänveistäjä Anssi Kuosa Ice Macig Oy:sta on ollut veistämässä jääpatsaita useampana vuonna. ”Tekniikassa ei ollut eroa, mutta kiinalainen tyyli on aivan erilainen” kertoo parikin kertaa kiinassa kilpailemassa ollut Kuosa. Hän kertoo, että veistoksissa tärkein asia on kirkas jää. Tänä vuonna jää veistoksia varten on tuotu Kittilästä.
Tänä vuonna Kuosan yrityksen viisi työntekijää tekevät jänis-aiheisia jääveistoksia Helsingin kulttuurikeskusten pihoilla. Jäänveistoa on mahdollista päästä seuraamaan Keskuskadulla ja kulttuurikeskuksissa perjantaina ja lauantaina klo 10-15. Vuotalon ja Stoan lisäksi patsaita veistetään Caisassa Kalliossa, Kannetalolla Kannelmäessä sekä Maunula-talolla Maunulassa.
Jänis on rauhan ja hyvän onnen symboli. KUVA: Iisakki Kuronen
Tanssiesityksiä on Keskuskadulla lauantaina klo 16:00-19:30 ja jääpatsaat on nähtävillä valaistuina 25. tammikuuta saakka.
Päivittyneet ohjelmatiedot ja lisätietoja löytyy kiinalainenuusivuosi.fi-sivustolta.
Nuori polvi ei aina tiedä perinteiden alkuperäistä merkitystä
Kiinalaisessa horoskooppiperinteessä ajatellaan symbolien tuovan erilaisia vuosia. Nyt alkavasta jäniksen vuodesta odotetaan rauhanomaista ja hyvän onnen vuotta. Tosin jos on syntynyt jäniksen vuonna niin silloin suositellaan käytettävän jotakin punaista suojelukseksi koko vuoden ajan. Perinteitä riittää siis joka lähtöön!
Lin perheen lapset Shun Shun, Ti Ti ja Le Le saivat isoäidiltään Yutang Yangilta punaiset kirjekuoret, joiden sisällä on rahaa. Punaisia kirjekuoria antaa Pohjois-Kiinalaisen perinteen mukaan vanhemmat lapsilleen, ja kuoret voivat sisältää joskus suuriakin rahasummia. Kirjekuorten antamisen ajatellaan tuovan hyvää onnea. KUVA: Iisakki Kuronen.
Siksipä, kun toimittaja unohti lähtiessä muistivihkonsa Lin perheen kotiin, tokaisi sen palauttanut Yanan ja Rebekka ovenraosta sen tarkoittavan sitä, että vieras haluaa tulla takaisin. Tässä tapauksessa uskomus todellakin osui oikeaan.
Viidentenä päivänä uuden vuoden jälkeen toivotetaan rahan jumala tervetulleeksi takaisin. KUVA: Iisakki Kuronen
Lahti on aikaisemmin tunnettu Suomen Chicagona, mutta nyt Lahti on saanut uuden vertauskohteen, kun mainoskampanjassa Lahden mainostetaan olevan Suomen Florida – tuo Päijät-Hämeen maakuntakeskus ja ylpeys. Tällä viikolla alkanut kampanja näkyy erityisesti Helsingissä raitiovaunu- ja bussipysäkeillä, mediassa sekä raitiovaunujen sisätiloissa. Kaupunkikanavan toimittaja Antti Kurhinen haastatatteli Annamari Jukkoa, joka keksi tämän idean ja rahoitti koko tämän kymmenien tuhansien mainoskampanjan täysin itse, ilman ulkoista rahoittajaa.
Kuva: Annamari Jukon kotialbumi
56-vuotias Jukko on rikastunut lahtelaisen perheyrityksen Peikko Groupin kautta. 2000-luvun alussa Jukko sai lisää varallisuutta myös yrityskaupassa, jossa suuromistajat myivät osuutensa kännykänkuoria valmistavasta Eimosta Taiwaniin.
Onko Lahden kaupunki oikeasti kiinnostunut saamaan vain lisää ikäihmisiä kaupunkiin ja tuoko vanhempi väki verotuloja sinne? Vastauksen tähän ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kysymykseen saat kuuntelemalla koko haastattelun:
Toimitus: Antti Kurhinen Etusivun kuva: Wikimedia Commons
Pääkaupunkiseudun kirjastoverkosto Helmet on julkaissut tietoja vuoden 2022 suosituimmista kirjoista.
Helmet-kirjaston lainatuin aikuisten kirja oli Meri Valkaman Sinun, Margot. Kirjaa lainattiin 5 775 kertaa. Kärkikolmikon muodosti Valkaman lisäksi Delia Owensin Suon villi laulu (3 865 kertaa) ja Pirkko Saision Passio (3 834 kertaa). Luvuissa on mukana sekä ensilainaukset että lainojen uusinnat. Kymmenestä suosituimmasta aikuisten kirjasta kahdeksan oli naiskirjailijoiden kirjoittamia.
Tietokirjoista suosituin oli ranskalaiskirjailija Annie Ernaux’n muistelmateos Vuodet. Listalta löytyi myös mm. Anna Kontulan, Mikko Hyppösen ja Rutger Bregmanin kirjat. Lastenkirjoissa lainatuimpia olivat Jeff Kinneyn Neropatti-sarja sekä Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-hirviö.
Vuonna 2021 lainauksia tehtiin Helmet-kirjastoissa yli 13 miljoonaa, joista kirjoja 11,7 miljoonaa. Kirjastojen vuoden 2022 tarkemmat tilastot julkaistaan 3.4.2023.
Lainaustoiminta on vähentynyt huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Lainaajien määrä väestöstä on pudonnut 2020-luvulle tultaessa puolesta kolmannekseen. Erityisesti nuoret ikäryhmät käyttävät kirjastopalveluja yhä vähemmän. Asia ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön(OKM) viime torstaina julkaistusta Sivistyskatsauksesta.
Kuka ei pese käsiä vessassa käytyään? Kenen kakat juuttui pönttöön? Entä mikä on Kouvolan slogani? Nämä kaikki selviää kuuntelemalla Kaupunkiradio Beatin aamupäivän Asiattoman Paneelikerhon parhaat palat.
