Abiturienttien lukuloma on alkanut ja monella tunnelmat saattavat olla sekavat. Kevään -99 abit Reetta ja Pia tarjoilivat Kaupunkiradiossa nostalgianhuuruista vertaistukea ja kirjoituskevään parasta hittimusaa.
Kuva: Pia Viinamäki
Amerikkalaisen jalkapallon vuosittainen Super Bowl -finaali otellaan Allegiant Stadiumilla, Las Vegasissa sunnuntaina 11. helmikuuta. Finaalissa kohtaavat San Francisco 49ers ja Kansas City Chiefs. Nämä joukkueet kohtasivat vuonna 2020 Super Bowlissa, ja tämä tuleva ottelu on historian kahdeksas kerta, kun samat joukkueet kohtaavat uudelleen Super Bowlissa.
Kausi huipentuu tämän lajin osalta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, kun näemme, mikä joukkue voittaa halutun Super Bowl -mestaruuden. Vuonna 2020 mestaruuden voitti Chiefs, mutta se ei todellakaan tullut helpolla. 49ers johti ottelua jopa kymmenellä pisteellä pelin loppumetreille asti, ja näytti siltä, että 49ers ottaa joukkueen historian kuudennen Super Bowl -mestaruuden. Kävi kuitenkin niin, että pelinrakentaja Patrick Mahomes johdatti joukkueensa Chiefsin voittoon lukemin 31-20, vaikka olikin vielä noin seitsemän minuuttia ennen pelin loppua jäljessä useamman pistesuorituksen verran. Tämä voitto Chiefsille oli heidän historiansa toinen Super Bowl ja joukkueen huikean pelinrakentajansa Mahomesin ensimmäinen. He voittivat myös viime vuonna Super Bowlin.
Jatkuuko Chiefsin dominointi?
Tulevaan otteluun lähdetään hieman erilaisista asetelmista, kuin aikaisemmassa Super Bowl -kohtaamisessaan. Useamman vuoden ajan Kansas City Chiefs on tullut tunnetuksi hyökkäyksestään, joka on ollut liigan parhaimmistoa. Tälle kaudelle joukkue on saanut myös puolustuksensa toimimaan, kun taas hyökkäyspeli on ollut aiempaa heikompaa. Tähän osasyynä on ollut Tyreek Hillin kauppaaminen Miami Dolphinsiin. Vaikka Hillin poissaolo vaikuttaa pitkiin heittokuvioihin huomattavasti, löytyy heiltä silti yksi NFL:n parhaista, ellei jopa paras sisempi laitahyökkääjä, Travis Kelce joukkueestaan. Hän on yksi palanen, johon Mahomes voi luottaa kun hyökkäystään orkestroi kentällä.
Chiefsin puolustus on suoriutunut erittäin hyvin tällä kaudella, päästäen koko sarjan toiseksi vähiten jaardeja vastapuolen hyökkäykselle. He ovat pystyneet pitämään Chiefsin peleissä mukana ja voittamaan niitä, vaikka hyökkäys ei tuottaisi hirveästi pisteitä. Konferenssifinaalissa Chiefs kukisti Baltimore Ravensin 17-10, joten päivänselvää oli se, että puolustus hoiti oman tonttinsa juuri niin hyvin kuin voi pyytää.

Toisella puolella kenttää tulee vastaan San Francisco 49ers, joka on ollut yksi vahvimmista joukkueista koko kauden läpi. Ennen kauden alkua jo arvioitiin, että joukkue olisi yksi ennakkosuosikeista voittamaan Super Bowlin. Kokonaisvaltaisesti hyvin kasattu joukkue valmentajista itse pelaajiin kentällä, antavat menestykseen kaikki mahdolliset avaimet.
Pystyykö 49ers murtamaan Kansas Cityn taian?
Nuori pelinrakentaja Brock Purdy ei aivan samanlaista mediahuomiota saa kuten kilpakumppaninsa Mahomes, mutta hän myöskin on ottanut erittäin hyvin haltuun joukkueensa hyökkäyksen. Purdy varattiin viimeisenä vuoden 2022 draftissa, ollen 252. varausvuorolla varattava pelaaja. Harvoin voi sanoa, että joukkueesta löytyisi kaksi mahdollista MVP- eli arvoikkain pelaaja -palkinnon ehdokasta, mutta tällä kaudella 49ers on tuon tehnyt todeksi. Palkinnon ehdokkaisiin kuului kaksikin eri pelaajaa heiltä, pelinrakentaja Purdy ja keskushyökkääjä Christian McCaffrey. 49ers on hypännyt aivan uudelle tasolle McCaffreyn tultua joukkueeseen viime kaudella. Hän on yksi niistä, joka on varmasti isossa roolissa tulevassa Super Bowl -ottelussa.
Puolustus on myös liigan ylempää kastia, ollen yksi parhaimmista tuossa osa-alueessa. Viimeisin playoff-peli ei kylläkään anna tuota kuvaa. Detroit Lions näytti pitkään tuossa konferenssifinaalissa siltä, että he matkaavat kohti Super Bowlia, kun taas 49ers näytti normaalilta kuolevaiselta joukkueelta. Puolustus antoi yllättävän isoja pelejä läpi, joten tuo on korjattava jos haluaa Chiefsiä vastaan pärjätä. Joukkue voitti lopulta tuon Lionsia vastaan olevan ottelun niukasti 34-31 lukemin, jossa joutui tulemaan 17 pisteen takaa ohitse voittoon.
Finaalista on odotettavissa melkoinen spektaakkeli
Kuitenkin, jos kaikki osa-alueet pelaavat sillä tasolla, mitä ollaan totuttu näkemään, 49ersin pitäisi olla hyvinkin vahva joukkue taistelemaan voitosta kestomenestyjä Chiefsiä vastaan. Näistä asetelmista tähän tulevaan Super Bowliin on mahtavaa lähteä, eikä varmaa voittajaa voi arvata. Ennakkoon vedonlyöntikertoimetkin kertovat sen, että kyseessä tulee olemaan todella tasaväkinen kamppailu, ja viihdettä varmasti saadaan.
Kyseessä on varmasti yksi historian seuratuimmista Super Bowl -otteluista. Chiefs on tullut tutuksi myös niille, ketkä lajia eivät aikaisemmin ole seuranneet. Syynä tähän on megaluokan artisti Taylor Swift, joka seurustelee nykyisin joukkueen pelaajan Travis Kelcen kanssa. Hänet varmasti saadaan useampaan otteeseen kuviin lähetyksessä. Super Bowlin katsojaennätys Yhdysvalloissa on vuodelta 2014, jolloin se keräsi 114,4 miljoonaa katsojaa.
Näemmekö tänä viikonloppuna tuon ennätyksen menevän uusiksi?
Teksti: Teemu Kotsalo
Kuvat: www.freepik.com
Edelliset kaksi kautta B-liigassa pelannut Suomi pääsee pelaamaan Englantia vastaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001. Kansojen liigassa viime kaudella voitoitta jäänyt Englanti sijoittui A-liigan lohkonsa viimeiseksi, ja tippui siten sarjatasoa alemmas B-liigaan pienempien maiden kiusaksi.
– Kyllähän se oli tiedossa, että B-liigassa on kovia maita. Kovin niistä tuli nyt meidän lohkoomme. Emme ole kohdanneet Englantia pitkään aikaan. Odotan sitä kohtaamista todella innolla, Suomen päävalmentaja Markku Kanerva kommentoi Palloliiton tiedotteessa.
Irlantia ja Kreikkaa vastaan Huuhkajat on pelannut huomattavasti useammin. Kreikan se kohtasi viimeksi vuonna 2019 EM-karsinnoissa, ja Irlannin vuotta myöhemmin Kansojen liigassa.
Huuhkajilla edessä kiinnostava liigakausi
Suomella on kovatasoisesta lohkosta huolimatta hyvät mahdollisuudet sijoittua kahden parhaan joukkoon. Toisella sijalla Huuhkajat varmistaisi paikan uusiin nousukarsintoihin, jotka otetaan käyttöön alkavalle kaudelle. Lohkokolmosena Suomi taas joutuisi putoamiskarsintaan, ja viimeiselle sijalle jääminen johtaisi suoraan putoamiseen. Lohkosijoituksen merkityksen kasvaessa Suomen yksittäisistä otteluista voi tulla huomattavasti jännittävämpiä.
– Lohko on erittäin mielenkiintoinen. Uskon, että jokaisessa ottelussa tulee olemaan hyvä meininki. Olen varma, että nämä vastustajat houkuttelevat myös kannattajiamme katsomoon, Kanerva jatkoi.
Helsingin olympiastadionilla pelattavat Huuhkajien kotiottelut ovat nousseet Suomen suurimpien urheilutapahtumien joukkoon, ja lohkoarvonnan arpaonni oli varmasti monen futisfanin mieleen.

Huuhkajat pääsee myös tekemään debyyttinsä Englannin maajoukkueen legendaarisella kotikentällä, Lontoon Wembley Stadiumilla. Vuonna 2007 valmistunut “uusi” Wembley on vielä Suomen osalta kokematta, mutta vanhalla Wembleyllä Suomi ehti vierailla vuosina 1976 ja 1984.
Tuleva Kansojen liigan kausi alkaa Suomen osalta 7. syyskuuta Kreikkaa vastaan, mutta tällä hetkellä Huuhkajien katse on tiukasti kevään EM-jatkokarsinnoissa. Niissä Suomi on pakkovoiton edessä, kun se matkustaa Walesiin karsinnan välierään 21. maaliskuuta.
Teksti: Eemil Untamala
Kuvat: Eemil Untamala ja Pixabay
Stubb vai Haavisto? Kävimme Espoon Westendissä ja Helsingin Kalliossa kysymässä kansalaisten mielikuvia presidenttiehdokkaista.
Ylihuomenna käydään presidentinvaalien toinen kierros, jolloin selviää, kummasta ehdokkaasta tulee Suomen uusi tasavallan presidentti. Luvassa on jännittävä taisto, sillä ensimmäisellä kierroksella Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston ääniero oli vain 1,4 prosenttia.
Eniten kannatusta Stubb sai Länsirannikolla keräten Korsnäsissä jopa 60,2 prosenttia äänistä. Haaviston korkeimmat kannatusluvut tulivat Ahvenanmaalta, missä häntä äänesti 50,4 prosenttia asukkaista. Yleisesti Haavistoa äänestettiin eniten kaupungeissa ja hän olikin suosituin ehdokas esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Stubbin suurin kannatus taas keskittyi etenkin taajama-alueille hänen saadessa eniten ääniä esimerkiksi Espoossa, Vantaalla ja Lahdessa.
Pääkaupunkiseudulla Haavistoa äänestettiin eniten Kallion kaupunginosassa Helsingissä ja Stubbia Espoon Westendissä. Kaupunkikanava lähti alueille selvittämään, vaikuttaako asuinalue ihmisten mielikuviin ehdokkaista.


Westendissä merenrannalla siintävät modernit ja avarat talot, joiden pihoilla on parkissa kalliita autoja. Kysyessämme asukkaiden mielikuvia Stubbista, suurin osa otti esiin ulkopoliittisen kokemuksen ja hyvän kielitaidon. Haastateltavat olivat myös sitä mieltä, että Stubb on Haavistoa empaattisempi ja helpommin lähestyttävä. Hänen vahvuuksiksiin lueteltiin taitavat keskustelutaidot ja esiintyminen. Stubbia luonnehdittiin myös urheilulliseksi, energiseksi ja poikamaiseksi persoonaksi, joka ei elä pilvilinnoissa vaan pitää jalat tukevasti maassa.


Haavistossa ihmisiä mietitytti liiallinen rauhallisuus ja varovaisuus, mikä sai osalle mielikuvan siitä, että Haavisto olisi presidenttinä liian “hissukka.” Muutamaa haastateltavaa huolestutti myös hänen seksuaalisen suuntautumisensa ja sen vaikutus ulkomaanvierailuihin. Monet olivat kuitenkin sitä mieltä, että Haaviston pitkä kokemus politiikasta on positiivinen asia.


Kalliota pidetään rentona ja boheemina nuorten aikuisten ja opiskelijoiden asuttamana kaupunginosana, jossa vintagekaupat kukoistavat. Alueella haastattelemiemme kansalaisten mielikuvat ehdokkaista olivatkin varsin erilaisia kuin Westendissä. Monien mielikuva Stubbista ei ollut lainkaan yhtä positiivinen ja puheissa toistui erityisesti ehdokkaan porvarillisuus ja ylemmän keskiluokan asioiden ajaminen. Stubbia kuvailtiin myös elitistiseksi ja omahyväiseksi urapoliitikoksi, jota ei tavallisten ihmisten asiat kiinnosta. Hän sai toisaalta myös positiivista palautetta luontevasta ulosannistaan.

Toisin kuin Westendissä, Kalliossa kohtaamamme ihmiset pitivät Haavistoa ehdokkaista sympaattisempana ja empaattisempana. Haaviston koettiin myös olevan Stubbia enemmän kiinnostunut koko kansan edusta. Monet haastateltavat mainitsivat Haavistolla olevan vakuuttavampi ura niiden arvojen parissa, joita he itse pitävät tärkeinä. Nimettyjä arvoja olivat esimerkiksi ympäristö, ihmisoikeudet ja rauhan edistäminen. Ehdokkaista kumpaakin kuvailtiin Kalliossa päättäväisiksi.

Kysyimme vielä Jodel-viestipalvelussa ihmisten mielikuvia ehdokkaista anonyymisti. Arvatenkin vastaukset olivat suorasanaisempia kuin mitä kuulimme kansalaisilta kasvotusten. Jodelissa Stubbia kuvailtiin esimerkiksi lipeväksi liittymäkauppiaaksi, joka kielitaidollaan ja hymyllään onnistuu helposti tekemään kaupat. Hänestä tuli vastaajille mieleen myös koulukiusaaja ja internetissä laajalle levinnyt juustohöylä-meemi. Haavistosta mielikuvia herätti erityisesti hänen homoseksuaalisuutensa ja menneisyydessä tehdyt virheet. Hänen myös uskottiin esimerkiksi kuuntelevan aina iltaisin iskelmää.


Kuvat ja teksti: Iida Laaksonen ja Kiira Kemppainen
Sabotage kertoo, että idea UMK:uun osallistumisesta syntyi puoliksi sattumalta muutaman ystävyksen illanistujaisissa. Kuori mua oli beatina Sabotagen koneella, ja hän laittoi sen sieltä soimaan. Artistin ystävä Wilma alkoi hyräillä kappaletta, jolloin tuli mieleen, pitäisikö osallistua UMK:uun. Myös Sonny-ystävä oli mukana tuuppimassa Sabotagea kohti kisalavaa. Ihan suorilta jaloilta esiintyjä ei kuitenkaan ollut valmis, vaan tarvittiin harkinta-aikaa. Pari viikkoa ennen haun päättymistä hän päätti osallistua, sillä hän arveli, että osallistumattomuus kaduttaisi myöhemmin rankasti.
Idea kilpailukappaleen sanoitukseen tuli niin ikään aiemmin mainituilta ystäviltä samoissa illanistujaisissa. Heidän mukaansa Sabotagessa on niin paljon eri puolia, että häneen sopii ajatus kerroksittain kuorimisesta. Laulaja itse sanoo, ettei välttämättä olisi edes tullut ajatelleeksi kerroksellisuuttaan, mutta ystävien puheista hän sen ymmärsi, ja palaset biisin suhteen alkoivat loksahdella paikoilleen vähän kuin itsestään.
Faniensa onneksi päätyi siihen tulokseen, että kilpailuun on osallistuttava. Ennen päätöstä hän oli näet miettinyt, haluaako enää edes jatkaa musiikin tekemistä, mutta UMK toi hänelle uutta virtaa koneistoon. UMK houkutti, koska siinä saa yhdistää musiikin ja visuaalisuuden, mikä taas tavallisista biisijulkaisuista yleensä puuttuu. Yhtenä osallistumisen ratkaisevana asiana siis oli shown tekeminen.
Mikä sitten sai Sabotagen miettimään mahdollista lopettamista? Keikkailun lisäksi hän on tehnyt omaa podcastia ja osallistunut tv-realityihin Sometähtien sinkkuelämää ja Olen Julkkis… Päästäkää Minut Pois! Kaikki palaute, niin negatiivinen kuin positiivinenkin, sai Sabotagen miettimään, kuka hän on ja mitä hän yleisölle tarjoaa. Koronakeväänä -20 julkaistiin hänen uusi levynsä, mutta keikat piti perua, eikä tukia tullut mistään. Kaikki tämä oli johtaa siihen, että musiikin tekeminen hänen osaltaan loppuisi.
Yleisöltä tuli paljon positiivista palautetta, kun se sai tutustua Sabotagen herkempään puoleen tv:ssa ja podcastissa. Tämä sai hänet ymmärtämään, että me kaikki olemme vain ihmisiä, eikä tarvitse olla kova ja cool ollakseen uskottava artisti. Osin myös Käärijän innoittamana Sabotage uskaltaa nyt osallistua UMK:uun, koska hän huomasi, että myös suomenkielinen musiikki ja vieläpä rap voi menestyä Euroviisuissa. Erilaisuus onkin etu!
Teksti: Joaniina Ketomäki
Haastattelu: Jasmin Mikkilä
Kuva: Yle / Nelli Kenttä
Kauteen lähdettäessä helsinkiläisseuraa kohtaan odotukset olivat korkealla, mutta kausi on tällä hetkellä menossa pahasti väärään suuntaan. Joukkue on ajautunut tuloksellisesti isoon alamäkeen kauden tärkeimmällä hetkellä ja jopa suora pudotuspelipaikka on uhattuna.
Helsingin IFK aloitti kauden vahvasti ja näytti pitkään, että helsinkiläiset taistelevat runkosarjan kärkisijoista. Joulukuun aikana kuitenkin HIFK:n tuloksellinen kunto heikkeni huomattavasti ja joukkue alkoi tasaisesti tippumaan kauemmas kärkipäästä. Viime viikot ovat olleet vieläkin vaikeampia, kun HIFK on voittanut viimeisestä yhdeksästä ottelusta vain kolme.
Kokoonpanoa helsinkiläisten haastavasta tilanteesta on vaikea syyttää, sillä urheilutoimenjohtaja Tobias Salmelaisella on ollut käytössä koko sarjan isoin pelaajabudjetti. Tälle kaudelle hän sai naarattua joukkueeseen useita kovia nimiä, kuten Jori Lehterän, Luke Martinin ja Leo Komarovin. Salmelainen on myös kesken kauden vahvistanut joukkuetta ja ei tulisi yllätyksenä, jos ennen siirtorajaa Helsinkiin tulisi vieläkin lisää vahvistuksia.
Paljon kritiikkiä osakseen on saanut HIFK-legenda Ville Peltonen, joka ei ole päävalmentajana saanut tarpeeksi irti nimekkäästä ryhmästään. Keskiviikkona 7. helmikuuta pelatussa JYP-ottelussa HIFK:n fanipääty protestoi joukkueen nykyistä tilaa ja he olivat hiljaa ensimmäiset viisi minuuttia avauserästä. Peltonen itse ottelun jälkeisessä haastattelussa totesi ymmärtävänsä fanien turhautumisen ja kertoi, että intohimot kuuluvat tähän lajiin.
Salmelaisen ja Peltosen puolustukseksi on kuitenkin nostettava esiin älytön loukkaantumissuma, joka on vaikeuttanut pelaamista lähes koko kauden. Varsinkin puolustuspäässä poissaoloja on ollut todella paljon ja Salmelainen on joutunut lainaamaan pelaajia aina Mestiksestä asti. Paikoittain puolustajana on joutunut pelaamaan myös hyökkääjistä Iiro Pakarinen.

Joulukuun vaikeina aikoina helsinkiläiset saivat myös positiivisia uutisia, kun luottopakki Kasper Kotkansalo palasi kokoonpanoon. Puolustaja uskoo loukkaantumisten vaikeuttaneen joukkueen pelaamista pitkällä tähtäimellä:
“Loukkaantumiset eivät ole mikään tekosyy, mutta varmasti vaikeuttaa, kun varsinkaan pakit eivät ole päässeet pelaamaan saman pakkiparin kanssa pitkään.”
Helsingin IFK on seuraavan kerran askissa tänään perjantaina 9. helmikuuta, kun se kohtaa Hämeenlinnassa HPK:n. Runkosarjaa helsinkiläisillä on jäljellä vielä kaksitoista ottelua ja jokainen sarjapiste on todella arvokas. HIFK on tällä hetkellä sarjassa sijalla kuusi ja takana paine kasvaa kokoajan. Peltosen on saatava joukkueeseen iso ryhtiliike tulevina viikkoina tai kaudesta on muodostumassa iso pettymys. On täysin selvää, että HIFK:lle kelpaa tällä kaudella vain mestaruus ja jos sitä ei saavuteta, niin on seurajohdolla edessä iso mietinnän paikka.
Kirjoittaja: Elias Jolanki
Kuvat: Teemu Kotsalo
Markus Luukkonen on tarinankertoja ja tuottaja. Yhteiskunnan byrokratian rakenteiden kanssa toimiminen sekä tilaisuuksien järjestäminen, joissa ihmiset voivat kohdata toisia ihmisiä ja jakaa tarinoitaan, ovat osa hänen työtään. Työn sydän on kuitenkin henkilökohtainen mahdollisuus syventyä arjen ilmiöihin mytologisten maailmojen kautta ja sen pohjalta luoda esityksellistä tarinankerrontaa.
Kipinä tarinankerrontaan syttyi kansansaduista ja faabeleista, joita Luukkonen kävi aikanaan kertomassa kirjastoissa. Myöhempiä tarinankerrontaesityksiä ovat inspiroineet Itämeren suomalainen mytologia, Kalevala sekä loitsut. Tarinat itsessään ovat olleet Luukkoselle looginen tapa ymmärtää itseä ja maailmaa, ja ne ovat toimineet väylänä kommunikaatioon myös ihmisten kanssa. Tarinankerronnan keskiössä on hänen mukaansa ihmisten kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuus. Suullisen tarinankerronnan voiman Luukkonen käsittää perustuvan kuulijan oman mielikuvituksen, luovuuden ja inspiraation heräämiseen.
Maailmankuva avartuu
Miltei 20 vuotta sitten, kun Luukkonen teki päätöksen ryhtyä tarinankertojaksi, löytyi Suomesta vain vähän tarinatapahtumia. Näin tuottajuus tuli osaksi työnkuvaa. Tänä päivänä hän työskentelee muun muassa osana Story Sharing Universum -työryhmää, joka järjestää tarinakahviloita ja työpajoja ympäri Suomen sekä Meri-Rastilassa toimivassa Kulttuuritila Merirastissa. Tuottajan työhön kuuluu myös paljon Excelin ja erilaisten Google Drive -kansioiden pyörittämistä, mistä Luukkonen kertoo hyväntuulisena ihan tykkäävänsä.
Iso osa Luukkosen työtä on edelleen esityksellisen tarinankerronnan tekeminen, jota hän pääsee toteuttamaan eri puolilla Eurooppaa järjestettävillä tarinankerrontafestivaaleilla ja klubeilla. Hän on kiertänyt erilaisissa tapahtumissa kahden tarinankerrontaryhmän suomalaisena jäsenenä, joista toinen on 3Troubadours. Kyseisen ryhmän esityksissä Luukkosen henkilökohtaiset tarinat kohtaavat pohjoismaisen mytologian sekä suomalaisen ja kalevalaisen kulttuuriin. Ruotsalaisen Mikael Öbergin kanssa toteutettuihin monikielisiin esityksiin on haettu innoitusta Kansallisarkiston vanhoista tallenteista, folkloristisista teksteistä ja akateemisista tutkimuksista.
Matkustamisen lisäksi Luukkonen kokee antoisana, että on päässyt työskentelemään monien eri ihmisryhmien kanssa. Hirundon hätämajoituksessa hän ja työparinsa Max Bremer pääsivät työstämään Romanian romanien kanssa heidän tarinoitaan. Luukkosen omaa maailmankuvaa ovat avanneet myös vastaanottokeskusten kanssa toteutetut projektit.
Työn merkitys ja arvostus
Tarinankertojan työn merkityksellisyys on muuttunut ajan myötä. Nykyään Luukkoselle on tärkeää, että hän saa työstään palkkaa ja pystyy maksamaan tarinankerronnalla elämisensä. Merkityksellistä on myös ihmisten kohtaaminen, ja tarinakahviloissa tapahtuva ihmisten välinen kommunikaatio, jakaminen, nauru ja liikuttuminen. Työ on Luukkoselle luova prosessi ja hän toivookin, että pystyisi pitämään yllä liekkiä, joka mahdollistaa asioiden uudistumisen myös jatkossa.
Tarinankerronnan arvostuksesta kertoo Luukkosen mukaan muun muassa kiitos ja tunnustus Helsingin kaupungin taholta, joka on nähnyt tarinakahviloissa tehdyn työn merkityksen eriarvoistuvassa ja lokeroituvassa yhteiskunnassa. Tarinankerronta itsessään tunnistetaan hänen mielestään hyvin suomalaisessa yhteiskunnassa runonlaulajien kautta, ja se on tälläkin hetkellä yhteiskuntaa läpäisevä trendi, jota käytetään apuna identiteetin rakentamisessa, markkinoinnissa ja johtamisessa.
Tarinankertojan työ on mahdollistanut Luukkoselle tuottajan työn ja toisin päin. Ilman yhtä ei ole toista. Myös kohtaamiseen tarvitaan vähintään kaksi ihmistä.
Videolla tarinankertoja, Markus Luukkonen, kertoo itse omasta työstään:
Teksti, kuva ja video: Irene Karlstedt
Toimittaja: Perttu Kuru
Kuvaus: Niko Rehnstrand
Editointi: Elias Jolanki
Monet euroviisufanit ovat imeneet viisuhuuman jo äidinmaidossa, tai viimeistään ensimmäiseen juotuun drinkkiin on tuikattu jotain, mikä saa pään pyörälle tammi- ja toukokuussa. Tai ehkä se onkin vain jokin ylimääräinen kromosomi, joka saa kaukosäädinsormen kramppaamaan vimmatusti aina, kun jokin haiskahtaakin Euroviisuilta.
Kauan sitten, noin kivikaudella, Euroviisut oli miltei ainoa tapa päästä nauttimaan muun Euroopan musiikista täällä jumalanhylkäämällä takahikiällä. Siis siihen aikaan, kun isoisän kuulolaite oli niin suuri, ettei vaari voinut olla varma, katsooko pimentynyttä televisiota vai onko joku siirtänyt hänen varakorvansa kaulalta pöydälle. Joka tapauksessa pömpeli äänteli, ja pappa kera koko muun perheen kuuli kaukaisia sulosäveliä vaikkapa Ranskasta, Italiasta tai Sveitsistä. Ei tarvinnut päästä ulkomaille, kun kuuli sieltä edes musiikkia.
Entisajan ylevä, miltei harras tunnelma iltapukuineen ja frakkeineen on vaihtunut mitä mielikuvituksellisimpiin lavaspektaakkeleihin, ja joku katsookin kisoja nykyään lähinnä shown vuoksi. Arvi-isosetä tosin paheksuu riekkumista ja kaipaa vanhaa hyvää aikaa, kun laulajat vielä osasivat laulaa siitä, kun rakkaus kerran voittaa. Häntä ei miellytä, kun esiintymisasut ovat niukempia kuin naikkosten pukimet 60-luvun Jalluissa. Eipä sillä, että Arvi niitä ikinä olisi lukenut, kaverilta vain on kuullut.
Nykyisin tosifanin katselukokemukseen kuuluu tietysti asianmukainen rekvisiitta: siniristiliput pienois- tai vähän isommassa koossa, serpentiinit, mahdolliset soittimet mukana musisointiin ja tietysti kivikovat karkit. Viimeksi mainittujen vuoksi on hyvä olla varalla myös päivystävän hammaslääkärin puhelinnumero, sillä koskaan ei tiedä, milloin lohkeaa. Hammas siis, täsmennettäköön.
Myös Yrmy-Kustaa ja Kritiikki-Kreetta saattavat hankkiutua euroviisulähetyksen ääreen.
”Suomeksiko ne taas laulaa? Olisi pitänyt olla englanniksi, ei kai kukaan meitä äänestä, kun mölistään kuin merisairas mursu oksentaisi jäisiä sillejä sukellusveneen kylkeen.”
”Eipäs olisi, kuka nyt arvostaa kimiräikkösmäistä rälli-inglishiä? Kunnon perkelöinti se laulajan lavalla pitää! Toisaalta, pessimistinkin mielestä häviäminen voi olla taidetta, ja voihan yhteinen huonommuuden kokemus olla myös yhdistävä tekijä. Mikä muu maa on yhtä tyylillä harrastanut häviämistä kuin Suomi?”
Sitten olemme vielä me, jotka katsomme kisoja sen takia, että olisimme kartalla työpaikan kahvitunnilla. Väitän, että meitäkin on aika paljon. Emme ehkä muista kovin monta suomalaista saati ulkomaista osallistujaa, muutamia voittajia voimme ehkä nimetä, ainakin nyt Käärijän ja Lordin. Siltikään ei vuosittaista katsojakokemusta tee huonommaksi, jos emme satu muistamaan, kuka pärjäsi hyvin vuonna 1998. Kuka ja mistä maasta se muuten oli? Minulla ei ole siitä aavistustakaan.
Teksti: Joaniina Ketomäki
Tämän vuoden UMK-finaalissa esiintyy artisteja ja kappaleita laajalla skaalalla. Jesse Markin tuo lavalle hiphopia, housea ja afrobiittejä kappaleellaan Glow. Sini Sabotagen Kuori mua avaa artistin monet puolet pianosooloista räpin kautta klubimusaan. Cyan Kicksin Dancing with demonsilta on lupa odottaa raivokasta rockshowta popvivahteilla. Windows95man vie meidät eurodancen kultakaudelle biisillään No Rules! Sara Siipolan Paskana on popballadi elämän synkemmistä vesistä. Sexmanen Mania on rock-hiphopkappale mielenterveyden haasteista. Rockia, räppiä ja teknoa tihkuva Vox populi on Mikael Gabrielin ja Nublun UMK-ehdokas. Kaupunkikanavan Niina Kruus, Linda Ojalainen ja Olivia Autio kävivät kyselemässä helsinkiläisten UMK-suosikeista tänä keväänä.
Kaupunki-tv:n Viisustelijat livessä perjantaina 2. helmikuuta vierailivat menneiden vuosien UMK-artistit Sandhja Kuivalainen ja Petri Kiviniemi, jotka muistelevat kilpailukokemuksiaan lämmöllä. Vuonna 2016 UMK:n voittaneen Kuivalaisen mielestä parasta kilpailussa oli esiintyminen, yhteisöllisyys ja upeat tyypit ympärillä. Vuonna 2013 bändinsä Great Wide North kanssa UMK:ssa kilpailleelle Kiviniemelle myös yhteisöllisyys ja lisäksi fanien tuki ovat jääneet merkityksellisimpinä asioina mieleen.
Viisustelijat live -lähetyksessä keskusteltiin tietenkin myös Euroviisuista. Vieraana olleen euroviisufanin Minea Tiitisen mukaan Euroviisut ovat pysyneet melko samanlaisina hänen vuosikymmenen mittaisen fanituskautensa aikana. Hän on kuitenkin pannut merkille UMK:n huiman kehityksen viime vuosina. Euroviisufani Joel Lapintulen mukaan UMK:n ja Euroviisujen maine on kokenut nousukiidon, jonka myötä kaikenlaiset artistit haluavat mukaan kilpailemaan.
Kaupunkikanavan Netta Rauneen ja Toni Lintusen tekemässä euroviisugallupissa pääsette näkemään myös, mitä mieltä helsinkiläiset ovat Euroviisuista nykypäivänä, hyvien euroviisuesitysten aineksista ja politiikasta Euroviisuissa. Lisäksi Nea Franck kävi haastattelemassa Mr. Lordia, joka kertoo täydellisen euroviisukappaleen reseptin.
Päästäksesi täydelliseen viisufiilikseen, käy ihmeessä nauttimassa koko Viisustelijat live -lähetys täynnä jännittäviä viisupelejä ja mielenkiintoisia keskusteluja. Ohjelman juontavat upeat Karoliina Kempas ja Olivia Autio. Studion tunnelmamusiikista vastaa kosketinvelho Tarmo Anttila.