Maaliskuinen tuivertava tuuli ja kevään ensimmäiset valonsäteet leikittelevät merihakalaisen toimistorakennuksen ulkopuolella. Kohta tapaan ensimmäisen kolmesta pääsiäisen tekijästä, joista kullakin on erilainen rooli oman kirkkonsa pääsiäisessä.
Sisällä talon yläkerroksessa minua odottaa ortodoksisen pääsiäisyön palveluksen striimitiimin vetäjä Petrus Palola, joka viettää kirkkonsa suurinta juhlaa tänäkin vuonna Uspenskin katedraalin kryptakappelissa yhdessä tuotantoryhmänsä kanssa. Omassa pääsiäisessään Palolalle tärkeintä onkin nimenomaan yhteisö.
– Kirkkohan ei sanana tarkoita vain rakennusta tai instanssia, vaan myös sitä yhteisöä. Se yhteisö on mulle kaikista tärkein. On hieno yhteenkuuluvuuden tunne, että pääsee osallistumaan tähän juhlaan sisältä käsin. Tuntee kuuluvansa siihen joukkoon ja pääsee sitten tapaamaan niitä ihmisiä ja tyyppejä, joita ei välttämättä niin paljon näe. Riippumatta iästä ja sukupuolesta tai mistä vaan, niin kaikki juhlivat yhdessä. Minusta on hienoa nähdä se yhteisön voima.
Aivan Meilahden sairaalan ja julkisen liikenteen kiireen tuntumassa sijaitsee katolinen Pyhän Marian seurakunnan kirkko. Ulkona vallitsevasta vilinästä ja hälinästä ei ole tietoakaan rauhallisessa kirkkorakennuksessa, jossa tiimiämme vastassa on katolisen kirkon aktiivijäsen Juho Kyntäjä. Hänelle pääsiäinen merkitsee kristillisen uskon ydinasiaa.
– Kristuksen ylösnousemus on merkityksellistä. Suurin liturginen vietto on lauantai-iltana ja pääsiäisyön messusta alkaa pääsiäisen juhlinta.
Huopalahden evankelisluterilaisen kirkon pihaan on parkkeerattu monet lastenvaunut. Sisällä seurakuntatalolla kuuluu aikuisten puheensorina, pienten lasten leikkien äänet ja kanttorin pianoharjoittelu. Alakerrassa tapaan Haagan seurakunnan pääsuntion Antti Lindellin. Hiljentyminen, asioiden pohtiminen ja pääsiäisyön juhlamessu ovat Lindellille merkittävimpiä asioita pääsiäisessä.
– Hiljainen viikko on hyvä aika ajatella ja olla rauhassa ja miettiä asioita ja elämäänsä. Itse haluan luoda ja tuoda kirkon työssä esille, että oikeasti hiljennyttäisiin ja sitten juhlittaisiin vasta, kun pääsiäinen on. Pääsiäisyön messu eli ylösnousemuksen juhla on tärkeä, josta lähtee pääsiäinen.
Jos pahiten voi mennä, niin steariinia kaatuu vähän kaikkien päälle ja ehtoollisvälineet pyörii pitkin kirkon lattioita.
Pääsiäiseen valmistautuminen on erityisiä tehtäviä, tekniikkaa ja paastoamista
Pääsiäiseen valmistautuminen tarkoittaa Lindellin työssä myös pääsiäisen aikaan liittyviä erityisiä tehtäviä. Hän kertoo, että kiirastorstain jumalanpalveluksissa alttari riisutaan ja peitetään. Tämä tarkoittaa, että alttarista poistetaan tavalliset tekstiilit ja alttari puetaan mustaan pitkäperjantaita varten. Pitkänä perjantaina pidetään niin kutsuttuja sanapalveluksia, joille tyypillistä on hiljainen ja tumma tunnelma. Pääsiäisyön juhlamessuun tunnelma vaihdetaan, kun juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta.
Lindellin mukaan juuri kiirastorstain alttarin riisumiset ja peittämiset saattavat olla suntioille myös alttiita kommelluksille, vaikka palveluksia harjoitellaan paljon vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa.
– Jos pahiten voi mennä, niin steariinia kaatuu vähän kaikkien päälle ja ehtoollisvälineet pyörii pitkin kirkon lattioita. Sillä hetkellä se on yleensä draamaa kaikille ja varsinkin sille, jolta tippuu nämä asiat, mutta varsinkin jälkikäteen voidaan hymistellä, ettei mennyt ihan kuin strömsössä tämä asia, Lindell toteaa pieni hymynkare huulillaan.
Palolan työ pääsiäisyön palveluksen tv- ja radiotuotantoa varten alkaa monta kuukautta ennen H-hetkeä, jolloin hänen tuotantoyhtiönsä Digital Palola oy allekirjoittaa tuotantosopimuksen Ylen kanssa. Tuotantosopimuksen allekirjoitettuaan Palola alkaa suunnitella tuotannon teknistä kattausta. Aiemmista tuotannoista säästyneet varat käytetään lähes kokonaisuudessaan uuden laitteiston hankintaan. Tänäkin vuonna tulossa on ainakin uusia kameroita, verkkokytkimiä ja äänilaitteistoa. Uusien välineiden toimivuutta testataan viikoittaisissa ortodoksisten jumalanpalvelusten Youtube-striimeissä.
Välineiden testauksen jälkeen vuorossa on kokous Ylen tuotantohenkilöstön kanssa pääsiäisyön palveluksessa huomioitavista asioista. Vasta tästä alkaa varsinainen lähetyksen tekninen suunnittelu ja rakentaminen. Uspenskin katedraalin tavallisissa striimeissä käytettävää kalustoa Palolan tuotantotiimi täydentää lisäkameroilla, mikeillä ja kaapeleilla. Myös ulos asennetaan kameroita kuvaamaan kirkon kiertävää ristisaattoa. Tätä varten on tarpeen suunnitella tuotantoryhmän roolituksia sekä reittejä ja riittävyyksiä kaapeleille. Loppuvaiheessa vielä muutaman teknisen toteutuksen jälkeen lähetys on valmis siirrettäväksi Uspenskin järjestelmistä kotikatsomoihin.
Mä olen vain tosi helpottunut, kun se livelähetys saadaan pakettiin. Se on ihan tarpeeksi iloo.
Juho Kyntäjälle katoliseen pääsiäiseen valmistautuminen merkitsee paastonaikaa, joka kestää seitsemän sunnuntain ajan ennen pääsiäisyön messua. Tämä tarkoittaa luopumista joistakin hyvistä asioista elämässä. Kyntäjän perheessä tämä näkyy yksinkertaisempana ruokana. Hänen mukaansa monet katoliset käyvät usein myös ripittäytymässä paastonaikaan.
Mignon-munat, pestävät varpaat ja kamerat ikoneissa tekevät pääsiäisen
Katoliseen pääsiäiseen kuuluu myös paljon erilaisia palveluksia ja niihin liittyviä yksityiskohtia. Videolla Kyntäjä kertoo aiheesta.
Myös Etelä-Haagan evankelisluterilaisessa seurakunnassa pääsiäisaika koostuu monista tapahtumista. Kiirastorstain päivä- ja iltamessu, pitkäperjantain sanamessu ja pääsiäisyön messu ovat tärkeimmät palvelukset. Lindellin mukaan lyhyessä pääsiäisyön messussa erikoisuutena on, että seurakuntalaisille jaetaan ylösnousemusta ja uutta elämää kuvastavia Mignon-suklaamunia. Seurakunta järjestää myös pääsiäistapahtuman toisena pääsiäispäivänä.
Palolalle on tärkeää, että striimissä näkyy aidon ortodoksisen pääsiäisyönpalveluksen tunnelma. Videolla hän kertoo tuotantoryhmästään ja tärkeistä asioista lähetyksen tekemisessä.
Pääsiäisen juhla on messua, ruokia ja helpotusta
Monelle ortodoksille pääsiäisyön palveluksen jälkeen suuri kohokohta on päästä nauttimaan lampaasta ja muista herkuista pitkän paaston jälkeen. Palola itse on kuitenkin kasvissyöjä, eikä pääsiäisruoka muutenkaan merkitse hänelle niin paljoa.
– Mä olen vain tosi helpottunut, kun se livelähetys saadaan pakettiin ja lopputekstit vierähtää pois alta. Mulle se riittää. Mä en tarvitse sitä lammasta. Se on ihan tarpeeksi iloo.
Kyntäjän perheessä sunnuntaiaamun juhlallinen pääsiäismessu on tärkeä osa pääsiäisen juhlintaa. Pääsiäismessu edellisenä iltana jää heiltä ja monelta muulta lapsiperheeltä väliin myöhäisen ajankohdan vuoksi. Kyntäjän vaimo on puolalainen ja hänen perheessään kaksi eri kulttuuria näkyykin juhlapöydän leivonnaisissa ja ruoissa. Monet puolalaiset pitävät myös tärkeänä ruokien siunaamista kirkossa. Tätä perinnettä Kyntäjät toteuttavat kuitenkin harvoin.
Lindellien pääsiäisen juhlintaan vaikuttavat sukupolvelta toiselle siirtyneet perinteet, joista hän kertoo videolla.
Teksti: Satu Karjunen
Etusivun kuva: Satu Karjunen ja Laura Karlin
Kuvaus: Satu Karjunen ja Toni Lintunen
Videoiden editointi: Satu Karjunen
