Kansallismuseossa seikkailee syyslomalla puuhakas joukko pieniä salapoliiseja. Lastenkierros on vauhdikas puolituntinen, joka tarjoaa aikuisellekin paljon tietoa napakassa paketissa. 

Syyslomalaisten iloksi kansallismuseo on järjestänyt monenlaista erikoisohjelmaa. Suurin hitti oli käynti museon tornissa. Katso, millaiset näköalat tornista avautuvat videosta tekstin alta. 

Opas, konstaapeli Tanja pyytää pieniä etsiviä siirtymään joukon eteen. Hän muistuttaa myös, että salapoliisien pitää pysyä salassa. Sen takia salapoliisien pitää pysyä hiljaa! 

Mutta tietävätkö salapoliisit, mikä on museo? 

“No siellä on vanhoja esineitä”, tietää joku. 

Etsivillä onkin nyt kimurantti ongelma, sillä vanhojen tavaroiden joukosta pitäisi löytyä vihje tulevaisuudesta. 

Salapoliisien reitti kulkee museossa lapsia kiinnostaviin paikkoihin. Uutta asiaa tulee myös aikuisille. Sulkahuoneessa selvisi minullekin, että linnut olivat entisaikojen ihmisille salaperäisiä olentoja, joiden uskottiin pystyvän välittämään viestejä tuonpuoleisesta. 

Välillä joku salapoliisi kipaisee antamassa ison halauksen isälle.

Metsästävä kuningatar oli aikansa kapinallinen

Karhujen ja karttojen jälkeen rosvojen etsintä etenee muotokuvahuoneeseen. 

Siellä etsivien pitäisi ratkaista kuva-arvoitus. Kuka seinän maalauksista oli henkilö, joka osasi miekkailla ja ratsastaa? Kaiken kukkuraksi hän pukeutui housuihin, vaikka ne olivat aikanaan naisilta kiellettyjä pukineita. Konstaapeli Tanja paljastaa, että muotokuvan henkilö on kuningatar Kristiina, joka kruunattiin kuningattareksi 6-vuotiaana. Mahtaako salapoliisien joukossa olla kuusivuotiaita?

Pari kättä nousee. Ajatella, he olisivat kuningattaria, jos olisivat Kristiinan paikalla. 

Presidenttihuoneessa salaisuus paljastuu

Muotokuvahuoneesta salapoliisit hiippailevat tsaarin valtaistuimen kautta presidenttihuoneeseen. 

“Kuninkaaksi tai kuningattareksi pitää syntyä, mutta teistä kuka vaan voi tulla presidentiksi. ”, kertoo Tanja. 

“Tulevaisuus olette te! Ehkä sitten kun olette vaikka 80-vuotiaita, joku teidän oma esine voi olla esillä museossa, koska olette olleet Suomen presidentti”, Tanja lupailee. 

Onneksi olkoon, salapoliisit ovat löytäneet tulevaisuuden. 

“Kivaa oli”, kommentoi 10-vuotias Aada kierrosta. “Tykkäsin siitä, että me oltiin itse se tulevaisuuden juttu”. 

Aadan isä Antti Ruotsalainen kertoo, että idea Kansallismuseossa käyntiin tuli Tatu ja Patu -kirjasta. 

“Itsellä on tosi kivat muistot Kansallismuseosta omilta lapsuusajoilta”, Antti sanoo. “Kierros oli hieno. Ainahan se on eri asia, kun joku toinen kertoo esineistä”.

Samaa mieltä lienevät myös muutkin kävijät. Vieressämme kiemurtelee jono tulevaisuuden presidenttejä, jotka odottavat vuoroaan kuvauttaa itsensä. Pian oma kuva välähtää presidenttien kuvien joukossa.

Katso video Kansallismuseon Salapoliisipäivästä:

Teksti: Sari Korolainen
Valokuvaus: Marju Hulttinen
Video: Lauri Iivanainen

Asunnottomien yön etkoilla eri toimijat jalkautuivat Harjutorille erityisesti niitä ihmisiä varten, jotka eivät itse pysty apua hakemaan. Tapahtuma järjestettiin perjantaina 15. lokakuuta.

Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Tapahtuman järjestää Vailla Vakinaista Asuntoa ry yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

Ruohonjuuritasolla toimivat järjestöt ja vapaaehtoiset ovat kaupungin sosiaalityön tärkeitä yhteistyökumppaneita. Näin ollen oli luontevaa, että Asunnottomien yön etkot olivat myös kaupungin eri tahojen ja järjestöjen yhteinen ponnistus.

Asunnottomuuden mukana muut ongelmat kertautuvat

”Asunnottomille jokainen yö on asunnottomien yö”, kiteyttää yhdyskuntatyöntekijä Annamari Aalto Helsingin kaupungilta.

Aalto kertoo, että sosiaalitoimelta pyydetään usein asuntoja, vaikka sosiaalityöntekijät eivät niitä suoraan pysty kenellekään järjestämään.

Kaupungin sosiaalitoimen ongelma on, että eniten apua tarvitsevat ihmiset eivät jaksa tai osaa hakeutua palvelujen äärelle. Kaupungin työntekijät päättivät tehdä Asunnottomien yön tiimoilta pienen kokeilun.

”Löytäisivätkö apua tarvitsevat ihmiset Harjutorille meidän juttusille”, Aalto kertoo.

Toiveena on tavoittaa ihmisiä, jotka eivät ehkä vielä ole sosiaalitoimen asiakkaita ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Toritapahtumaan on helppo pysähtyä juttelemaan ja kysymään, millaista apua voisi saada.

Vuokra maksetaan ensin, huikka sitten

Värikkäät katokset keräävät mukavasti kulkijoita ja tunnelma on kuin leppoisalla kylätorilla markkinapäivänä. Apuriksi esittäytyvä mies tulee ja sanoo, että häntä voi haastatella.

Apurin mielestä Asunnottomien yö on hyvä asia, ja ihmisten toimeentuloa pitäisi parantaa.

”Eläkkeet saisivat olla suurempia. Parempi toimeentulo olisi paikallaan, jos ihminen ei ole töissä”.

Apuri mainitsee erityisesti niiden ihmisten kohtalon, jotka eivät pysty töihin. Heidän pitäisi päästä eläkkeelle.

Poikakodin kasvatti Apuri sanoo itse saaneensa kaupungin vuokra-asunnon kahden itsemurhayrityksen jälkeen. Sen jälkeen hän on pitänyt asunnosta hyvää huolta.

”Maksan vuokran ja sähköt. Ostan ensin myös ruokaa, sitten voi ottaa huikkaa, jos jotain jää.”

Vaasanaukion erityispiirre on vielä se, että useat auttavat järjestöt ovat keskittäneet toimintansa sinne. Siellä toimivat muun muassa Mielenterveyden keskusliiton Klubitalo ja vankilasta vapautuneiden tukijärjestö Kris.