Lokakuussa Ateneumissa avautunut näyttely Outi Heiskasesta tarjoa katsojilleen yli 300 teosta: grafiikkaa, piirustuksia, maalauksia ja installaatioita sekä performanssien taltiointeja yli viidenkymmenen vuoden ajalta. Heiskanen oli ensimmäisiä ympäristötaitelijoita Suomessa.

Shamaanimainen nainen luonnon keskellä tanssii mustavalkoisessa filmissä katsojat tervetulleeksi. Ateneumiin virtuoosimaista taidegraafikkoa Outi Heiskasta katsomaan tulleet näkevät heti kättelyssä taiteilijan monet puolet.

Outi Heiskanen osallistui ensimmäiseen ympäristötaiteen näyttelyyn Siirrettävä Tuonela vuonna 1983. Näyttely pidettiin Helsingin Meilahdessa. Outi Heiskanen kuvassa keskellä, äärimmäisenä oikealla kuvataitelija, kirjailija Hannu Väisänen.

– Luonto ja ympäristö on näyttelyn kattava teema. Outi Heiskasella luonto näkyi kaikessa tekemisessään; hän eli luonnon kanssa. Hän rakasti majoja, teki lauttoja ja nukkui teltoissa tai itse tehdyissä rakennelmissa, kertoo Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen.
– Näyttelyssä suurin osa teoksista on läheltä katsottavia grafiikan töitä. Halusimme kunnioittaa hänen monia tekniikoitaan ja otimme mukaan elävää kuvaa ja tilataideteoksia.

Yleisötyöpäällikkö Satu Itkosen tiimi vastaa Ateneumissa tapahtumista ja yleisötyöstä kaikkineen, kouluyhteistyöstä, oppaiden koulutuksesta ja pedagogisista hankkeista. He ovat myös mukana tekemässä näyttelyitä alusta alkaen, esimerkiksi miettimässä sitä mitä näyttelyiden seinäteksteissä kerrotaan.

Näyttely läpileikkaus elämäntyöstä

– Näyttely oli tosi monipuolinen. Sen laajuus yllätti, vaikka olen tiennyt Heiskasen taidoista. Performanssit olivat yllättäviä, grafiikassa hänellä on oma tyylinsä, risuviiva, sanoo näyttelyn katsonut Anna-Liisa Weckman.

Anna-Liisa Weckman ei tiennyt entuudestaan sitä, että Outi Heiskanen oli Suomen ensimmäisiä ympäristö- ja maataiteen tekijöitä, edelläkävijä.

Myös näyttelyn kiertänyt Kari Reponen vaikuttui näkemästään, grafiikan valtavasta määrästä ja koko näyttelykokonaisuudesta:

– Näyttely oli erittäin hyvä läpileikkaus koko tuotannosta. Siinä näkyy Heiskasen kehityskaari ja elämäntyö.

– Outi Heiskanen oli taide itsessään, miten hän teki kaikkea oman itsensä kautta, toteaa näyttelynkävijä Kari Reponen.

Molempien, Weckmanin ja Reposen mielestä ympäristö ja luonto näkyvät Outi Heiskasen töissä tiivisti: Ihminen on yhtä luonnon kanssa. Töistä henkii luonto ja maanläheisyys.

Aihevalinnoissa pienikin kelpasi

Näyttelyn seinätekstit perustuvat näyttelyn kuratoinneen Tuula Karjalaisen kirjoittamaan uunituoreeseen elämäkertaan, Outi Heiskanen – Taiteilija kuin shamaani (Siltala 2021). Se ilmestyi näyttelyn avautuessa. Karjalainen on ollut Heiskasen ystävä 40 vuoden ajan.

Näyttelyn kuratoineen FT Tuula Karjalaisen mukaan Outi Heiskanen ei hävennyt mitään. Hän oli pioneeri esiintymisessä, performansseissa. Pidäkkeetön. Täynnä mielikuvitusta.

Toisaalta taitelijana hän aihevalintansa eivät olleet suureellisia:
– Heiskaselle pienikin oli tärkeää. Ei tarvinnut olla mahtipontisia ja rikasta, Satu Itkonen toteaa.

Heiskasen tärkein ilmaisukeino on ollut grafiikka. Hänen jälkensä tunnusomainen piirre on risuviiva, joka on orgaaninen, eläväinen ja herkkä. Risu itsessään on ollut Heiskaselle aina rakas materiaalina.

Itkosen oma suosikkiteos on pieni grafiikan työ Herkkäkuuloinen. Se esittää isokorvaista, hiirimäistä hahmoa. 
– Se on hyvä muistutus siitä, että kaikkia pitää pysähtyä kuuntelemaan, Itkonen hymyilee.

Outi Heiskanen rakasti värejä. Pitkälti mustavalkoisen grafiikan rinnalla hän irrotteli maalaamalla. Hän loi sivupersoonan Immi Piilon, jolle taiteessa oli sallittua kaikki. Immin teokset olivat täynnä vahvoja värejä.

Kuka Outi Heiskanen?

  • Syntynyt Mikkelissa 26. syyskuuta1937, asunut suurimman osan elämästään Helsingissä.
  • Taidegraafikko, performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijä.
  • Valmistui ensin kuvaamataidonopettajaksi vuonna 1959. Toimi siinä ammatissa Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä vuoteen 1974 asti.
  • Opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa graafikko Pentti Kaskipuron opissa vuosina 1966–1973.
  • Lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.
  • Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina vuosina 1992–1994, ja sen jälkeen rehtorina vuoteen 1995 asti.
  • Akateemikon arvonimi vuonna 2004.
  • Asunut vuodes 2015 lopusta lähtien hoivakodissa.

Outi Heiskasen näyttely Ateneumissa 8.10.2021–9.1.2022.

Teksti ja kuvat: Marju Hulttinen

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ