Lumen Taju -musikaalin maailman ensi-ilta Linnanmäellä tammikuussa 2023

Taideyliopiston Talvimusikaali “Lumen Taju” saa ensi-iltansa Linnanmäen Peacock-näyttämöllä 21.1.2023. Musikaali perustuu Peter Høegin samannimiseen romaaniin ja kyseessä on maailman ensi-ilta teoksesta musikaalina. Ohjaajana toimii Sanna Paula Mäkelä ja säveltäjänä Väinö Wallenius. Musikaalin tuottaja Liisa Pylkkänen kertoi Kaupunkiradiolle teoksesta ja maailman ensi-illan tuottamisesta.

Kuuntele haastattelu:


Toimitus: Kaisu Koivisto
Kuva: Taideyliopiston Talvimusikaali ry / Stiina Viitajylhä

Marraskuinen Suomenlinna on täynnä tunnelmaa

Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo Helsingille on merkittävä ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinna on myös oma kaupunginosansa, jossa asuu noin 800 asukasta. Asukkaat viihtyvät hyvin Suomenlinnassa, mutta linnoitus on muillekin vierailun arvoinen paikka kaikkina vuodenaikoina.
Talviaikaan lauttaa voi joutua odottelemaan jopa tunnin.
Vaaleanpunaiseksi rapattu Rantakasarmi on linnoituksen venäläisellä kaudella rakennettu pääportti. Suomenlinnan rakennustyöt alkoivat Ruotsin toimesta vuonna 1748, ja se on ollut myös Venäjän vallan alla ennen siirtymistä Suomelle.
Kulkuväyliä remontoidaan Suomenlinnassa talven aikana.
Dorit Salutskij on asunut Suomenlinnassa yli 10 vuotta, eikä voisi kuvitella tällä hetkellä asuvansa muualla. Manda-koirakin viihtyy.
Tyhjä Kustaanmiekka on loistava ulkoilumaasto Suomenlinnan koira-asukkaille. Dorit kertoo käyvänsä päivittäin pitkän lenkin Mandan kanssa Kustaanmiekan ympäri.
Cafe Silo on paikallisten kohtaamispaikka. Suomenlinnassa huokuu kylähenki.
Olli Horttana on asunut Suomenlinnassa noin kolme vuotta. Suomenlinnassa asumisessa parasta on oma rauha ja se, että meri on lähellä.
Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon. Suomenlinnaan pääsee ympäri vuoden.
Suomenlinnan kirkko sijaitsee Isossa Mustasaaressa. Kirkon tornissa on majakka, joka välkyttää neljää lyhyttä välkähdystä. Se on Morse-aakkosina kirjain H, kuten Helsinki.
Lauttalaiturin vieressä on kauppa. Muitakin palveluita asukkaille löytyy, kuten ala-aste, päiväkoti, kirjasto, apteekki ja erilaista kerhotoimintaa. Nopein tapa liikkua saarella on polkupyörä.
Nykyisin saarten ainoa sotilaallinen laitos on Pikku Mustasaaressa sijaitseva Merisotakoulu, jossa opiskelee vuosittain noin 250 oppilasta.
Lauttalaiturissa on oma portti asukkaille. Asukkaat ylläpitävät myös omaa sovellusta jossa näkyy lautta-aikataulu.

Kuva ja tekstit: Nico Niskanen

Katja Ståhl kertoo urastaan media-alalla

Laajasalon opisto täytti viime viikolla 115 vuotta, ja opistossa pidettiin syntymäpäivien ohella myös alumnijuhla perjantaina 11.11.2022. Kaupunkiradion toimittaja Jenni Määttä kävi haastattelemassa radiotoimittajalinjan alumnia, Katja Ståhlia. Millaisia muistoja Ståhlilla on opistovuodelta? Entä millainen on hänen unelmiensa produktio?

Kuuntele koko haastattelu:

Toimittajat: Jenni Määttä, Reetta Paananen

Kontulassa on ”hyvä asua ja aitoja ihmisiä”

Helsingin kaupunginosa Kontula on rakennettu pääasiassa 60 – 70 luvulla. Kontulalla on ollut huono maine jo pitkään.
Evi Turtiaisen mielestä Kontulassa on rauhallista asua ja alue on kaunis varsinkin kesäisin.
Luu Van Thinh on pyörittänyt ravintolaa jo kuusi vuotta Kontulassa.
Myös pulut saavat paljon ruokaa ihmisiltä.
Kontulan ostarin keskellä sijaitseva vaatteiden myyntipiste on ollut samassa paikassa jo 15 vuotta.
Tuija Karkula kertoo, että Helsingin paras uimahalli löytyy Kontulasta. Myös kirjasto on todella kattava ja sinne saa ottaa koiran mukaan.
”Kontulan yössä välillä käy ylilyöntejä” sanoo läheinen ravintolan omistaja.
Paul Kinnari on asunut Kontulassa vuodesta 1965.
Jouko Manninen ei itse pidä Kontulasta. Omien sanojensa mukaan hän käy ostarilla vain hoitamassa pakolliset asiat.
Kontulaan muuttaa jatkuvasti lisää ihmisiä ja nyt ostarin viereen rakennetaan kovaa vauhtia uusia kerrostaloja.

Kuvat ja teksti: Rasmus Vavuli

Jokapoika-paitoja ja Pehtoori-pannuja

Helsingin Designmuseossa avautui lokakuun lopussa merkittävä päänäyttely yhden Suomen tunnetuimman suunnittelijapariskunnan teoksista vuosikymmenten varrelta. Antti + Vuokko Nurmesniemi -näyttely avaa kattavasti pariskunnan elämäntyötä niin kansainvälisen kuin kotimaisenkin muotoilun parissa. Näyttely on avoinna 9.4.2023 asti, joten paikan päälle ehtii hyvin tutustumaan Nurmesniemien kädenjälkiin.
Antti ja Vuokko Nurmesniemen töitä on esillä museon toisessa kerroksessa useassa eri näyttelytilassa.
Näyttelyn toinen kuraattori Harry Kivilinna kertoi taiteilijapariskunnan yhteisen taipaleen alkaneen opiskeluaikoina, kun Antti oli kutsunut Vuokon kotiinsa Laajasaloon. 

Klassikoksi nousseet, emaloidut Pehtoori-kahvipannut Antti Nurmesniemi suunnitteli vuonna 1957.

Ranskalainen Elise Demontrond ihasteli tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemen suunnittelemia värikkäitä mekkoja.
Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi ja teollinen muotoilija Börje Rajalin suunnittelivat yhdessä Helsingin metrovaunujen muotokielen. Vuonna 1982 liikennöinnin aloittaneen metron ikoniset oranssit penkit ovat säilyttäneet värinsä nykypäivään asti, vaikka keskustelua väristä ollaan käyty vuosien varrella.

Museossa vieraillut Minna Matikainen kommentoi näyttelyä jopa liikuttavaksi ja tykkäsi kovasti näkemästään. Tiistai-illan suomenkielinen yleisöopastus museon päänäyttelyyn keräsi paljon aiheesta kiinnostuneita paikan päälle.

Kuvat ja teksti: Emilia Pitkänen

Stockmannin jouluikkuna avautui jälleen

Stockmann-tavaratalon kuuluisa jouluikkuna avattiin jälleen yleisölle lauantaina 5. marraskuuta klo. 16.00. Ikkunan teemana on Joulun valo, joka juhlistaa 160-vuotiasta tavarataloa. 
Joulupukki oli paikalla viihdyttämässä yleisöä ja ottamassa yhteiskuvia. 
Ennen ikkunan paljastusta yleisö sai kuunnella kauniita joululauluja Värttinä-yhtyeen esittämänä. Värttinä on suomalainen nykykansanmusiikkiyhtye, jonka on kokoonpano muutoksista huolimatta ollut aktiivisena jo vuodesta 1983 asti. Yhtyeen juuret ovat karjalaisessa perinteessä.
Koroke helpotti jouluikkunan tarkastelua.
Tämän vuoden jouluikkuna juhlistaa 160-vuotiasta Stockmannia. Jouluikkuna on ilahduttanut ihmisiä jo vuodesta 1949.
Joululaulut jatkuivat ikkunan paljastuksen jälkeen.
Ihmisiä tungeksi ottamaan kuvia ja ihailemaan jouluikkunaa.
Avajaisissa oli lämmin ja jouluinen tunnelma, vaikka ulkona olikin hieman viileä.

Kuvat ja teksti: Elina Castrén

Alumnispecial: Haastattelussa Julianna Jokela

Laajasalon opisto juhlii 115-vuotissyntymäpäiviään ja alumnijuhlaa tänään perjantaina 11. marraskuuta. Haastattelussa on Laajasalon opistosta valmistunut Julianna Jokela, joka toimii NRJ Aamun radiojuontajana yhdessä Niko Saarisen kanssa.

Kuuntele koko haastattelu:

Toimitus: Essi Lampi
Artikkelikuva: NRJ

Alumnispecial – Haastattelussa Jere Pehkonen

115-vuotias Laajasalon opisto juhlii. Toimittaja haastatteli koulun entistä opiskelijaa Jere Pehkosta YleX:ltä.
Toimitus: Alexina Kallio
Kuva: Nelli Kenttä

Harmaa syyspäivä Munkkiniemessä

Helsingin kantakaupungin länsipuolella sijaitsevasta Munkkiniemestä löytyy mielenkiintoista arkkitehtuuria ja laajoja viheralueita yhdistettynä arjen peruspalveluihin. Tältä näyttää ”Munkassa” harmaana ja sateisena syyspäivänä. 
Munkkiniemessä sijaitsee Helsingin vanhin lippakioski. Eero Urpolan suunnittelema kioski aloitti toimintansa vuonna 1939.
Eliel Saarisen suunnitelemat englantilaistyyppiset townhouset Hollantilaisentiellä. Talot valmistuivat vuonna 1915.
Harmaa näkymä Kasinopuiston uimarannalta.
Kerrostaloryhmä osoitteessa Riihitie 14 on Alvar Aallon vähiten tunnetuinta tuotantoa.
Asunnot olivat alun perin suunniteltu Kansaneläkelaitoksen työntekijöille.
Ravintola Ukko-Munkin yhteydessä oleva Ugari Pub on ollut tällä paikalla jo yli 60 vuotta. Pubin asiakas Ilmari Piik tupakalla etuovella.
Ravintola Ukko-Munkissa on tunnelmallinen sisustus.
Kannattaa valita olut.
Daniel Gåpå on työskennellyt Ugarissa vuoden verran. Hänen äitinsä osti ravintolan vuonna 2005.
Hyllyllä on varaa mistä valita.
Munkkiniemen puistotie kulkee hissiyhtiö Kone Oy:n vanhan pääkonttorin alta. Konttori muutettiin asunnoiksi vuonna 2019.

Kuvat ja teksti: Iisakki Kuronen

Malliksi 34-vuotiaana päätynyt Dina Simonen

Millainen Dina Simosen oli casting-prosessi ja matka malliksi? Rebecca Murtosalo haastatteli Simosta ja kuuli hänen ajatuksiaan mallikulttuurista.

Toimitus: Rebecca Murtosalo
Kuva: Dina Simonen