True crime -podcastit ovat nousseet viime vuosien aikana suureen suosioon. Suomenkielisiä true crime -podcasteja on monia kymmeniä. Useat niistä julkaisevat jaksoja viikoittain, jotkin kuukausittain tai ennalta määrittelemättömänä aikana.

True crime ei ole uusi villitys, sillä ensimmäiset true crime -artikkelit on pystytty jäljittämään 1700-luvun Eurooppaan, jolloin sanomalehtiin alettiin kirjoittamaan rikosaiheisia tekstejä. Huomattiin, että true crime -aiheiset artikkelit kiinnostivat lukutaitoisia ja keskimääräistä rikkaampia ihmisiä. Tällä tarkoitettiin alemmasta keskiluokasta kohti hierarkkian huippua. Yleisesti ensimmäiseksi moderniksi klassikoksi nostetaan Truman Capoten teos Kylmäverisesti, joka on julkaistu 1996. Vuosikymmeniä Suomessakin julkaistu Poliisi-TV on ollut yksi true crimen näkyvä tuote.

Onko true crime suosituin podcast-genre?

Digital Audio Manager Elsa Kalervo Bauer Medialta pohtii sähköpostihaastattelussa, onko true crime podcastit suosituin genre podcast-maailmassa. Kalervo mainitsee, että aluksi täytyy muodostaa käsitys siitä, minkälaisia genrejä on olemassa ja miten ne määritellään. Kuitenkin pienemmistä ja rajatuimmista niche-aihealueista true crime on varmasti suosituin podcast-genre.

– Jos “viihde-podcastit” tai “uutis-podcastit” ovat genrejä, ovat nämä varmasti suurempia kuin true crime, Kalervo tarkentaa.

Kalervo toteaa Bauer Median nettisivujen kirjoituksessaan https://www.bauermedia.fi/lounge/rikos-kannattaa-jos-se-tapahtuu-podcastissa, että makaaberit tapaukset ovat aina kiinnostaneet ihmisiä, ja sen voi myös nähdä true crime -podcastien suosiosta. Pahuus kiehtoo, ja on pohdittu, että true crimen kiinnostuksen pohjalla on evoluutio. Tarinoissa olevat henkilöt ovat vahvoja ja samaistuttavia, yllättävät käännekohdat ja vaikeuksista voittoon kulkevat tarinat saavat ihmiset kiinnostumaan true crimesta. Kalervo nostaa kirjoituksessaan, että true crime -podcastien suosion kasvuun on vaikuttanut korona-aika. Kotikaranteenissa olevat ovat hakeneet perspektiiviä true crime -tarinoista, sillä kuuntelija voi huomata, että joillakin muilla menee vielä kurjemmin kuin itse kuuntelijalla.

Kalervo kertoo, että tyypillinen true crimen kuuntelija on nuorehko nainen. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että yli 60 % true crime -podcastien kuuntelijoista on naisia. Kuitenkin Bauerin podcastien demografia-datasta on huomattu, että joidenkin true crime -podcastien kuuntelijoista yli 80 % on naisia. Kalervo kuitenkin painottaa, että poikkeuksia toki löytyy, ja tietyt true crime -podcastit ovat enemmän mieskohderyhmää kiinnostavia.

Kuukausittain yli miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja.

Millä perustein true crimea kuunnellaan, jos kuunnellaan

Opiskelijoille toteutettiin kysely koskien heidän podcast-tottumuksistaan. Otantaan osallistui 10 henkilöä, joista seitsemän oli naisoletettuja ja kolme miesoletettuja ja kaikki kuuntelivat podcasteja. Naisoletetuista neljä ja miesoletetuista yksi kuunteli true crime -podcasteja. Otannasta voi huomata, että kuuntelijoista naisoletettuja oli huomattavasti enemmän. Myös naisoletetuista yli puolet kuuntelivat true crime -podcasteja. Otannasta voidaan siis huomata yhteneväisyys jo tutkittuun tietoon, että naisoletettuja kuuntelijoita on enemmän.

Kyselyn tarkoituksena oli myös saada vastauksia, millä perustein on alkanut kuuntelemaan true crime -podcasteja. Vastauksista nousi esille, että true crime -podcastien kuuntelu on alkanut kiinnostuksesta kyseistä aihetta kohtaan. Vastaajista osa nosti psykologisen kontekstin, joka varsinkin kiinnostaa true crime -podcastien kuuntelemisessa. Myös mainosten johdosta osa kuuntelijoista oli alkanut kuuntelemaan kyseisiä podcasteja. Yksi kyselyyn vastaajista sen sijaan kertoi kuuntelevansa true crime -podcasteja ja ylipäätään podcasteja muun tekemisen ohessa. Kaksi vastaajista kertoi kuuntelevansa ainoastaan true crime -podcasteja, kun taas monilla muilla oli laaja kirjo, mitä podcasteja kuuntelee.

Podcastien kuuntelijat vastasivat kyselyssä, mitä podcasteja he kuuntelevat. Kuten Kalervo toteaa, podcast-genreä ei suoranaisesti ennen määritystä voida todentaa, mutta otannassa nousivat kuunnelluimmaksi viihde-podcastit.

Millä perustein podcasteja kuunnellaan

Kyselyyn vastanneet kertoivat, millä perustein he kuuntelevat podcasteja. Esille nousi, että monet ovat aloittaneet podcastien kuuntelun mainostuksen pohjalta. Ystävien suositukset olivat myös yksi syy sille, millä perustein henkilö aloittaa podcastin kuuntelun.

Myös podcast-juontajalla oli suuri merkitys sille, alkaako ja jaksaako kuuntelija kuunnella podcasteja. Podcast-juontajalta toivottiin, että hän on hauska ja mielenkiintoinen persoona. Myös podcast-juontajan puhetyyliä ja ääntä pidettiin tärkeänä osana podcastia. Podcastin tekninen toteutus nousi myös yhdeksi perusteeksi, että haluaa kuunnella podcasteja. Podcasteja on tällä hetkellä satojatuhansia, ja tämän myötä tekninen toteutus on tärkeässä osassa podcastin suosiota.

Selviytymistarinat kiinnostavat kuulijoita

Sini Koivunen on Minä vastaan kuolema -podcastin juontaja. Koivusta haastateltiin sähköpostitse, minkä takia hän uskoo, että true crime -podcastit ovat hyvin suosittuja. Hän vastaa, että ihmisiä kiinnostaa, miksi jotkut ihmiset ajautuvat tekemään hirvittäviä tekoja. Minä vastaan kuolema painottuu selviytymistarinoihin, ja näin ollen kuuntelijat pyrkivät välttämään samanlaisia tilanteita, mihin uhrit ovat joutuneet.

Koivunen sai idean true crime -podcastien toteuttamisesta, sillä häntä kiinnostavat tarinat, jotka painottuvat selviytymistarinoihin.

– Pidän tarinoista, joissa on (edes jonkinlainen) onnellinen loppu, Koivunen toteaa.

Koivusen ajatus siitä, miten hän erottuu muista true crime podcasteista, kohdistuu juuri siihen, että hänen kertomansa tarinat ovat selviytymistarinoita.

– Podcastin jaksoissa on jokaisella kerralla joku, joka on selvinnyt, Koivunen mainitsee.

True crime -podcastien taustatyöhön kuluu huomattavasti aikaa.

Historialliset rikostarinat vaativat paljon tutkimustyötä ennen jakson julkaisua

Murha mielessä -podcastin juontaja on pysynyt nimeltään anonyyminä, mutta hänestä käytetään nimeä Mumi. Mumia haastateltiin sähköpostitse, ja hän kertoo, mikä on true crime -podcastien suosion perusta. Hänen mielestään true crime -podcastien suosio perustuu historiaan. Ennen aikaan true crime -tarinat ovat välittyneet suullisesti, sitten radio- ja TV-uutisointien kautta ja tämän jälkeen TV-ohjelmina julkaistuina tarinoina.

– Podcast on erityisesti 2010-luvulla (Suomessa 2020-luvulla) läpilyönyt media, eikä ole yllätys, että true crime on menestynyt siinäkin formaatissa, Mumi toteaa.

Mumi mainitsee, että true crimen kuluttajat voivat oppia paljon tarinoiden kautta. Tarinoiden kautta kuuntelija voi pohtia mielessään laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä koskien esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa, rasismia ja mielenterveysongelmia. Mumi painottaa, että varsinkin nykyään true crime -podcastit tuovat painotetusti näkyviin uhrin näkökulman. Kuuntelijat yleisesti peilaavat omaa elämäänsä uhrin tarinaan ja tällä tavalla kokevat samaistumispintaa uhriin.

– Podcastia kuunnellessa voi myös käydä läpi jännittäviä ja vaarallisia tilanteita turvallisessa ympäristössä, Mumi kertoo.

Mumille tuli ajatus podcastin aloittamisesta vuonna 2018. Hän huomasi, että suomenkielisiä true crime -podcasteja ei ole juuri lainkaan, ja hän halusi kertoa tarinoita omalla tarinankerronnan tavallaan.

Mumin näkemys, miten hänen true crime -podcastinsa erottuu muista, pohjautuu vankkaan ja laajaan taustatyöhön ennen jokaista jaksoa. Murha mielessä -podcastissa syvennytään jaksoissa käsiteltäviin ajanjaksoihin ja sen yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kyseisessä podcastissa käsitellään vain eurooppalaisia tapauksia. Murha mielessä -podcastissa käsitellään myös entiseen Neuvostoliittoon perustuvia tapauksia ja myös muita historiallisia tapauksia. Mumi korostaa, että näiden jaksojen tekemiseen vaaditaan varsin vaativaa tiedon keruuta.

– Olen aina ollut historianörtti ja tunnen Euroopan ja erityisesti Itä-Euroopan historian ja yhteiskunnat erittäin hyvin ajalta jo ennen podcastia, Mumi mainitsee.

Teksti: Mika Nuutinen
Kuvat: Pexels