Tänään 25.11. vietettävät Black Friday ja Älä osta mitään -päivä ovat tulleet jo monen maan tietoisuuteen. Black Friday eli joulusesongin avauspäivä on monille kaupoille merkityksellinen päivä, sillä tällöin kaupat myyvät erilaisia tuotteita alennettuun hintaan. Älä osta mitään -päivä on puolestaan kansainvälinen kulutuskriittinen teemapäivä, jonka ideana on viettää vuorokausi ilman tavaroiden ostamista ja rahan tuhlausta. Päivän tarkoituksena on miettiä omia ostotapoja sekä pyrkiä kohti ekologista tavaroiden ja palveluiden käyttöä.

Marraskuun viimeisenä perjantaina vietettävät Black Friday ja Älä osta mitään -päivä ovat herättäneet paljon keskustelua. Yhdysvalloista lähtöisin olevaa Black Fridayta vietetään kiitospäivän jälkeisenä perjantaina. Päivä on tullut Pohjoismaiden kautta Suomeen 2010-luvun alkupuolella.

Kaupan liiton ekonomisti Heidi Lauttamäki kertoo Black Fridayn olevan merkittävä tapahtuma kaupoille. 2010-luvun alkupuolelta lähtien joulukuun merkitys joulumyynnissä on hieman laskenut ja marraskuun myynti on puolestaan lähtenyt nousemaan. 

– Black Friday on yksi sellainen tekijä, joka vaikuttaa marraskuun myynnin kasvuun. 

On myös käynyt ilmi, että etenkin lapsiperheiden osuuden kasvu Black Fridayn asiakasmäärissä vuodesta 2017 tähän vuoteen asti on ollut melko suuri. Vuonna 2017 lapsiperheistä 19 prosenttia seurasi sekä ulkomaisissa verkkokaupoissa että kotimaisissa kaupoissa kampanjoita, ja nyt lukema on noussut jopa 31 prosenttiin. 

Vaikuttavatko korkeat hinnat ihmisten ostokäyttäytymiseen?

Lauttamäen mukaan nykyajan korkeat hinnat voivat vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen. Vaikka Black Friday on suuri ostopäivä ja hintoja poljetaan alaspäin, voi inflaatio vaikuttaa hyvinkin yllättävästi myyntiin.

– Ihmiset haluavat ostaa halvalla ja tarjouksesta, mikäli siihen on mahdollisuus. Osa on jo saattanut siirtää joululahjaostoksetkin marraskuulle. Etenkin lapsiperheiden kulutus on siirtynyt enemmän marraskuulle, joka näkyy hyvin myynneissä, Lauttamäki summaa.

Toisen vanha on toisen uusi

Nykyään yhä useampi suosii käytettyjä tavaroita ja vaatteita. Perusteena kierrätetyn tavaran suosiolle on monella halvat hinnat, mutta myös ekologisuus. Monet ovat kiinnostuneita siitä, mistä tavarat ja  vaatteet saavat alkunsa, ja miten ne on tuotettu.

Opiskelija Reetta Paananen kertoo pääsääntöisesti ostavansa käytettynä lähes kaiken, mutta tietyt asiat ovat sellasia, joita ei käytettynä saa. Tästä syystä hän kokee Älä osta mitään -päivän itselleen tärkeämpänä kuin Black Fridayn.

– Mielestäni Black Friday on negatiivinen, ja näen sen vain yhtenä kapitalistisena keinona kuluttaa enemmän ja luoda ihmisille sellaisia tarpeita, joita meillä ei oikeasti ole. Kuitenkin pienituloisille ihmisille, kuten minulle, se on hyväksi, sillä se voi olla mahdollisuus ostaa jotakin, mitä oikeasti tarvitsee edullisemmalla hinnalla, Paananen toteaa.

Vastapainona Älä osta mitään -päivä

Älä osta mitään -päivä on Luonto-liiton kampanjapäivä, jota vietetään Black Fridayn tapaan marraskuun viimeisenä perjantaina. Kampanjan tarkoituksena on saada ihmiset miettimään omaan kuluttamiseen liittyviä asioita sekä oman toiminnan vaikutusta luontoon ja ympäristöön.

Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta kertoo, että ihmisillä on vaikutusvaltaa siihen, mitä omilla valinnoilla voi saada aikaan. Ostokäyttäytymiseen voi vaikuttaa luonto- ja ympäristökysymysten tai eläin- ja ihmisoikeuksiin liittyvien asioiden edistämisen tärkeys.

Opiskelija Reetta Paananen viettää mieluummin Älä osta mitään -päivää kuin Black Fridayta.

– Black Friday ei ole arvojeni mukaista, enkä halua tukea kapitalistista ylikulutusjuhlaa.

Kuluttamiseen liittyviin haasteisiin on haettu ratkaisuja käytettynä ostamisen rinnalla myös jakamistaloudesta. Jakamistaloudessa erilaisia hyödykkeitä lainataan tai vuokrataan ostamisen sijaan. Tämä edistää tavaroiden käyttöastetta ja kestävää kehitystä, mutta myös kuluttajien välistä yhdenvertaisuutta. Jakamistalouden ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi autojen, tilojen, harrastus- ja työvälineiden yhteiskäyttö.

Kaupunki TV selvitti elokuussa 2022, miten jakamistalous näkyy kuluttajien arjessa. Katso video alta:

Teksti: Mia Åhlvik
Video: Kaisu Koivisto
Kuva: Pixabay