Monia kiinnostaa sosiaalisen median vaikuttajan työnkuva ja kysymys siitä, kuinka paljon tavaroita ja tuotteita saa ilmaiseksi. Vaikuttajan työstä maksetaan kuitenkin veroja samalla tavalla kuin muustakin työstä, ja Verohallinto on linjannut sivuillaan tuloihin rinnastettavat rajat ja ohjeet veroilmoituksen teosta.

Sosiaalinen media ja sen alustat ovat jatkuvassa kasvussa, ja niiden kautta tehtävä työ on kerännyt suosiota lähivuosien varrella. Koulutuksia sosiaalisen median osaamiseen ja oman brändin kasvattamiseen löytyy netistä, kouluista ja työpaikoilta. Moni nuori haaveilee jo lapsena somevaikuttajan urasta, mutta mielikuva vaikuttajan työstä voi olla virheellinen.

Tuotelahjat, joita vaikuttajat saavat, ovat veronalaista tuloa, mikäli niiden arvo ylittää yli viidenkymmenen euron. Tuotelahjat täytyy myös ilmoittaa verotukseen, mikäli ne eivät ole mainoslahjoja.

Johtava veroasiantuntija Kirsi Tuunala Verohallinnosta täsmentää mainoslahjojen ja tuotelahjojen eroa.

-Jotkut saaduista tuotteista voivat olla niin sanottuja tavanomaisia mainoslahjoja, ja nämä tavanomaiset mainoslahjat ovat esimerkiksi laajemmalle joukolle kohdistuvia näytelähetyksiä. Esimerkiksi mainoslahjat eivät ole veronalaista tuloa, ja meidän ohjeistuksen mukaan tuote on tavanomainen mainoslahja silloin, kun sen arvonlisäverollinen myyntihinta on enintään 50 euroa ja siinä on esimerkiksi mainostajan logo, joten sitä ei näin ollen voi myydä eteenpäin. Kuitenkin jos tuote on saatu vastikkeeksi esimerkiksi somenäkyvyydestä, silloin se on aina veronalaista tuloa, kertoo Tuunala

Tuunala kehottaa vaikuttajia ottamaan selvää veroasioista Verohallinnon sivuilta, jonne Verohallinto on julkaissut asiakasohjeen. Sieltä löytää tiedot verotuksesta, jos tulot tulevat vlogista, blogista ja somekanavista. Siellä on henkilöasiakkaille sekä osakeyhtiöille oma ohjeensa.

Mikrovaikuttaja, nanovaikuttaja vai perinteinen vaikuttaja?

Influensseri 1, joka avaa työnkuvaansa Instagramin kautta saadussa haastattelussa, kertoo tekevänsä vaikuttajan työtä sivutoimisesti. Hänellä on neljä vuotta työkokemusta ja Instagramissa 6 000 seuraajaa, Tiktokissa 25 800.

-Työhön kuuluu olennaisimpana osana yhteistyökumppaneiden hakeminen. Työhön kuuluu myös brändiin tutustuminen, yhteistyön suunnittelu, toteutus ja viimeistely. Taidot, mitä pitää sisällöntuottajana olla on verkkosisällön kirjoittaminen, kuvien ja videoiden editointitaidot. Yhteen yhteistyöhön kaikkinensa menee 2–3 tuntia aikaa, hän kertoo.

Influensseri 2, joka on antanut haastattelun Jodelin kautta, näkee itsensä markkinointialan yrittäjänä. Hänellä on Instagramissa 25 000 seuraajaa, ja hän käyttää yhteistöihin 2,5 tuntia, jos kyseessä on tekstipostaus ja Instagram storyjen tekeminen, 5–14 tuntia kuvapainotteiseen postaamiseen ja videon tekemiseen 8-16 tuntia. Tunteihin ei ole laskettu aikaa, jonka hän käyttää myymiseen, konseptin hiomiseen asiakkaan kanssa ja materiaalien tarkistuttamiseen. Vaikuttaja tekee sosiaalista mediaa pääsääntöisenä työnään ja kuvailee sometyön olevan muutakin kuin viesteihin vastaamista ja kuvien julkaisemista.

-Lisäksi järjestän seuraajille tapaamisia. Eli käytännössä teen niitä somepostauksia, valokuvaan, videokuvaan, käsikirjoitan, editoin, mietin konsepteja, kirjoitan tekstejä, mietin visuaalisuutta jne. Myyn mun palveluita asiakkaille, käyn asiakaspalavereissa, hoidan kirjanpitoa, laskutan jne. yrittäjän hommaa. Lisäksi teen jatkuvaa tiedonhankintaa sekä omaan nicheen että yleisesti some- ja markkinointialan juttuihin. Käyn myös puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa, podcasteissä ja haastatteluissa, hän avaa.

Mikrovaikuttajaksi luetaan sosiaalisessa mediassa oleva aktiivinen henkilö, jolla on perinteiseen vaikuttajaan nähden vähemmän seuraajia (Suomessa 1 000–5 000 seuraajaa) ja nanovaikuttajaksi luetaan henkilö, jolla on alle 1 000 seuraajaa, mutta toimii aktiivisesti somessa. Yritykset ovat kiinnostuneita mikro- ja nanovaikuttajista, sillä seuraajat voivat olla aktiivisempia sekä sitoutuneempia kuin perinteisellä vaikuttajalla.

Yhteistöihin ja sometyöhön käytetty aika ei ole kuitenkaan välttämättä sidonnainen siihen, onko vaikuttaja mikro-, nano- vai perinteinen vaikuttaja. Työnkuva vaikuttajana toimimisena on kuitenkin laaja, ja paljon riippuu siitä, millä alustalla vaikuttaja työnsä tekee.

Ilmaista tavaraa tulee ovista ja ikkunoista?

Vääränlainen käsitys sometyötä tekevästä henkilöstä on se, että ilmaista tavaraa ja tuotteita saisi päivittäin eikä niistä tarvitsisi maksaa. Jotkut vaikuttajat kokevat tuoteverotuksen olevan myös vaikeasti ymmärrettävä tai epäkäytännöllinen.

Vaikuttajan 1 käsitys tuotelahjoista:

-Brändit ottavat tietoisen riskin lähettäessä ilmaisen tuotteen vaikuttajalle, koska tällöin kyseessä ei ole sopimus, joten ei ole postaamispakkoa. Tosin vaikuttajalla on tällöin pieni paine postata lähetetystä tuotteesta. Minusta on kiva kokeilla uusia tuotteita ja jakaa niistä rehellisen mielipiteeni seuraajilleni, joten koen sen olevan täysin ok, kertoo vaikuttaja.

Vaikuttaja 2 käsitys tuotelahjoista:

-Tuotelahjoista pitää ilmoittaa aina etukäteen. Mulle ei onneksi ole tullut ilmoittamatta. Mutta sellaisia ”me lähetetään sulle tää, niin voitko postaa siitä?” ehdotuksia tulee toisinaan, ja niille sanon ei, koska mähän en hyödy siitä mitään. Ehkä jos kyseessä olisi jokin kalliimpi ja pitkään haluamani tarpeellinen tuote tai palvelu, niin sit hyväksyisin tollasen, influensseri, 25 000 seuraajaa.

”Myös tuotelahjat ovat verotettavaa tuloa, paitsi jos tuote on tavanomainen mainoslahja. Verotukseen ei vaikuta se, oletko sopinut tuotelahjan lähettämisestä etukäteen lähettäjän kanssa.” (Tulot blogista, vlogista ja somekanavista – henkilöasiakkaat. Verohallinto. 2022)

Jos yritys lähettää influensserille ei halutun tuotelahjan, joka on yli 50 euron arvoinen, eikä influensseri halua maksaa sen takia veroja, voi tuotelahjan lähettää takaisin yritykselle.

-Käytännössä sillä ei ole merkitystä, tulevatko tuotelahjat ulkomailta. Eli samojen edellytysten nojalla ne ovat veronalaisia tai tavanomaisia mainoslahjoja, kertoo johtava veroasiantuntija Kirsi Tuunala.

Teksti: Alexina Kallio
Kuvat: Pexels

Lähteet: Sometulot – vero.fi

Suomen pimeä syksy, juhlapyhät ja niistä erityisesti joulu ovat rankkoja yksinäisyyttä tuntevalle. Suomen Punainen Risti ja seurakunnat järjestävät toimintaa ja apua yksinäisille ja yksinäisyyttä kokeville, mutta myös kaupalliset tahot ovat lähteneet mukaan yksinäisyyttä ehkäisevään toimintaan.

Vuonna 2019 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yksinäisyydestä kärsii joka kolmas suomalainen. Luku kasvoi korona-aikana merkittävästi. 

Yksinäisyyteen voi johtaa moni asia. Joka neljäs suomalainen aikuinen asuu yksin, ja muuttuvat elämäntilanteet voivat vaikuttavat asiaan. Esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai uudelle paikkakunnalle muuttaminen voi aiheuttaa yksinäisyyttä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli 40 % avioliitoista päättyy eroon, ja monet eronneet vanhemmat viettävät lastensa kanssa esimerkiksi vain joka toisen viikon. Tilastokeskuksen tutkimuksessa ei ole laskettu avoliittoja, jotka ovat päätyneet eroon, joten luku eronneista pariskunnista on luultavasti paljon isompi. Jos lapseton viikko osuu juhlapyhälle, voivat vanhemmat tuntea yksinäisyyttä ja kaivata vertaistukea.

Suomessa asuu myös ulkomaalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä, joille saattaa olla haastavaa löytää uusia ystäviä ja tukiverkostoa. Sosiaalinen media voi olla yksi apukeino, mutta joskus se voi lisätä yksinäisyyden tunnetta, sillä siitä puuttuu fyysinen kontakti. Yksinäisyydestä saattaa olla vaikea puhua; se voi tuntua pelottavalta ja aiheuttaa häpeää.

Sosiaalinen media apuna

Yksinäisyys voi olla väliaikaista ja johtua elämäntilanteen muutoksesta. 

Applikaatio Kaverisovellus on tuonut apua monen yksinäisen aikuisen arkeen. Kaverisovelluksen perustaja Arla Joensuu korostaa, että on OK etsiä kavereita aikuisena tämän palvelun avulla. 

-Olemme madaltaneet kynnystä niin, että kohtalotoverit löytyisi helpommin. Lisäsimme appiin hashtageja, joilla voi etsiä vertaistukea ja samassa elämäntilanteessa olevia. Esimerkiksi ”vuorovanhemmuus” tai ”eronnut”, Joensuu kertoo.

Sovelluksella on noin 50 latausta päivässä ja noin 15 000 käyttäjää ympäri Suomen. Käyttäjistä noin 65 % on naisia. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat Kaverisovelluksen mukaan työssäkäyvät, korkeakoulutetut naiset.

-Joudutaan tekemään opetustyötä tässä samalla, että se on normaalia, se on tämän päivän juttu etsiä kaveria, ihan sama mikä elämäntilanteesi on, Joensuu lisää.

Sovellukseen on myös tulossa ensi vuoden puolella päivitys, joka tarjoaa mahdollisuuden käyttää applikaatiota myös englanniksi ja viittomakielellä. 

Joensuu painottaa kieliversion tärkeyttä, jotta saadaan Suomeen muuttava työvoima integroitua ja voimaan hyvin uusissa työyhteisöissä.

Vanhusten yksinäisyys

Yksinäisyys on yleistynyt etenkin yli 65-vuotiailla vanhuksilla. Yksinäisyyden haittavaikutuksia on tutkittu ja on todistettu, että se altistaa masennukselle, sairauksille ja mielenterveyden häiriöille.

Gubbe on vanhuspalvelu, joka tarjoaa yksinäisille vanhuksille seuraa.

Gubben perustaja Meri-Tuuli Laaksonen korostaa vanhusten ja nuorten välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä.

-Kun ikäihminen vanhenee, nuorten ja vanhusten kanssakäyminen vähenee radikaalisti, mikä on mielettömän sääli, hän toteaa.

-Yksinäisyys on yksi syy, miksi me tehdään tätä. Sehän on vaarallisempaa kuin ylipaino tai tupakointi. Se on yksi iso syy, joka nostaa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannuksia. Ihmiset käy terveyskeskuksissa yksinäisyyden takia, koska se voi aiheuttaa ihan fyysisiä oireita, Laaksonen jatkaa.

Laaksosen mukaan tuntemusten jakaminen antaa jo suuren avun.

-Useasti yksinäisyys on syy, miksi ei haluta tilata palveluita, mutta myös syy siihen miksi palvelun tilaamista jatketaan, Laaksonen jatkaa.

Gubben toiminta jatkuu joulun yli normaalisti. Monet työntekijät ovat tulleet ikäihmisten kanssa niin läheisiksi, että jouluna käydään kylässä, tai saatetaan jopa viettää joulua yhdessä.

Ketään ei jätetä yksin

Espoon seurakunnat järjestää jouluaattona joulujuhlat Hvittorpin leirikeskuksessa. Joulujuhla on tarkoitettu joulua yksin viettäville ihmisille ikään katsomatta.

Diakonissa Eeva Einola muistuttaa, että seurakunnan diakoniatyöntekijöille voi varata ajan missä vain elämäntilanteessa, jossa kaipaa keskusteluapua.

Seurakunnat ja Punainen Risti ovat monipuolisesti mukana yksinäisyyttä ehkäisevässä työssä ja rohkaisevat kaikkia olemaan mukana vapaaehtoistoiminnassa. 

Tärkein keino kuitenkin ehkäistä yksinäisyyttä on pitää yhteyttä lähimmäisiin. Punainen Risti kehottaa miettimään, kuka ympärilläsi saattaisi kaivata juttuseuraa ja muistamaan, että pienilläkin teoilla on suuri merkitys.

Toimitus: Katariina Tamminen
Kuvituskuvat: Pixabay