Jalkapallopeleissä nähdään joskus palavia soihtuja eli “pyroja”, joita eri kannattajaryhmien jäsenet polttavat katsomoissa. Soihdut tuovat peliin tunnelmaa, mutta ovat myös paloturvallisuusriski.

Suomessakin nähdään ajoittain soihtujen polttamista jalkapallopeleissä. Etenkin “stadin derby”- paikalliskamppailuissa, joita käydään HIFK:n ja HJK:n välillä.

– Veikkaisin, että soihtuja poltetaan sen takia, että se tuo tunnelmaa otteluihin ja sen katsotaan kuuluvan lajiin. Sitä on tehty jo pidempään muissa maissa. Joillekin faneille se tuo varmasti myös jännitystä ja vaaran tuntua. Soihtujen polttaminen on peräisin Etelä-Euroopasta ja siksi tätä ei varmasti nähdä esimerkiksi jääkiekossa niin paljon. Myös ulkostadionit ovat varmasti syynä tähän, koska sisällä se voisi olla isompi rikos, tuumii pitkään varsinkin HIFK:n pelejä katsomassa käynyt kannattaja Samuli Aaltonen.

 Aaltonen ei itse ole ikinä polttanut soihtuja, mutta on ollut samassa katsomossa, jossa soihdut ovat palaneet.

– Soihtujen polttajat ovat yleisesti ottaen nuoria miehiä. Soihtuja hankitaan erinäisiltä jalkapallon kannatuskulttuuriin liittyviltä sivuilta ja myös veneilyyn tarkoitettuja hätäsoihtuja käytetään kyseissä tarkoituksessa, Aaltonen sanoo.

Kuva on kesältä 2022, kun HIFK pelasi Vaasan Palloseuraa vastaan Helsingissä. Ottelussa paloi soihdut.

Pidätyksiä, vaaratilanteita ja myllyjä

– Helsingin poliisilaitoksen kanta soihtujen polttamiseen on sama kuin kaikkien poliisilaitosten Suomessa eli kielteinen. Soihtujen polttamista stadioneiden ulkopuolella voidaan käsitellä sakkotapauksina, mutta stadioneiden sisälle soihtujen viemistä ja polttamista tutkitaan pääsääntöisesti räjähderikoksina. Soihtujen polttamisesta voi koitua muitakin rikosnimikkeitä, esimerkiksi pahoinpitely, jos kanssakannattajille tapahtuu jotain soihdun polttamisen johdosta, kommentoi komisario Ismo Juvonen Helsingin poliisilaitokselta.

Viime kesän stadin derby aiheutti keskustelua järjestyshäiriöiden ja pidätysten takia. Katsomossa paloi muutkin kuin soihdut, nimittäin HJK:n kannattajaryhmän banderolli, jota HIFK fanit polttivat.

Ammattilaisen mielipide

Seinäjoen Jalkapallokerhoa edustava Mehmet Hetemajn mielipide soihduista ja muista pyroista on yksiselitteinen: — Oma mielipiteeni on ehdottomasti se, että pyrot tuovat peliin ehdottomasti tunnelmaa. Ymmärrän kyllä, että pyrojen käytössä on paloturvallisuus vaara, mutta jos esimerkiksi yleisöä on vähemmän se tuo kyllä tunnelmaa peliin lisää. Hyvänä esimerkkinä meidän tämän vuoden kotipeli Lillestrøm SK:ta vastaan ja se näytti jo kunnon jalkapallo-ottelulta. Minun mielestäni pyrot pitäisi ehdottomasti sallia ja keksiä jokin järjestelmä milloin ja miten niitä käytetään ja minne ne heitetään käytön jälkeen. Asiaan pitäisi toisinsanoen siis keksiä jonkinlainen yhteisymmärrys ja säännöt.

Hetemaj on pelannut kattavalla urallaan myös ulkomailla. Kokemusta löytyy niin Kreikan kuin Italiankin kentiltä. Tammikuussa 2008 Hetemaj siirtyi Kreikan liigan Panioniosiin. Kevätkauden 2009 hän pelasi lainalla Thrasivoulosissa. Kaudeksi 2009-2010 hänet lainattiin Italian Serie B:n Albinoleffeen.

— Kyllä pyrojen käyttöä näki paljon enemmän ulkomailla. En itse törmännyt ulkomailla keskusteluun, että kuuluvatko pyrot jalkapalloon vai ei. Kannattajamäärät olivat huomattavasti suurempia niissä seuroissa missä pelasin ulkomailla, kuin Suomessa. Kyllähän se oli käsittämätön tunne kun huutomylläkän päälle oli vielä näitä soihtuja ja pommeja. Varmasti yleisökin viihtyy paremmin, kun pelissä on tälläistä tunnelmaa.

  • Palloliitto tiukkana soihtujen suhteena

Ilta-Sanomat uutisoi 2015 Palloliiton selvityksestä voitaisiinko ilotulitteiden ja soihtujen käyttö sallia valvotusti isoimmissa jalkapallopeleissä kuten stadin derbyssä. Liiton johdon selvityksessä mietittiin voisiko isoimpien otteluiden järjestäjät anoa lupia pyrojen käyttöön niin Palloliitolta kuin Poliisiltakin. Vuonna 2022 Palloliiton edustajalla on kuitenkin tiukka linja pyrojen suhteen.

– Palloliiton kanta on se, että soihdut eivät kuulu jalkapallopeleihin. Ne aiheuttavat paloturvallisuusriskejä ja terveyshaittoja. Monia esimerkkejä tapahtuneista onnettomuuksista on maailmalta, sanoo Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja Pekka Soini.

Palloliiton suhtautuminen on siis muuttunut vähän yli viidessä vuodessa kielteisempään suuntaan. Nähtäväksi jää miten kannattajat, Poliisi ja Palloliitto saa sovittua yhteisistä pelisäännöistä lähivuosina.

Teksti ja jutun kuva: Juhana Heiskanen
Etusivun kuva: Pixabay