Lehmä synnyttää yöllä on Pajtim Statovcin uusin kirja, joka julkaistiin vuoden 2024 syksyllä. Samana vuonna teos voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Vaikka kirja sijoittuu Kosovoon ja keskittyy kosovolaisiin, tietyt narratiivit ovat samankaltaisia kuin sodan jälkeisessä Suomessa.
Tämä kirja, kuten muukin Statovcin tuotanto, keskittyy entiseen Jugoslaviaan. Kirjassa sodan raakuutta kuvataan lyhyesti ja vain erään isoisän näkökulmasta. Kuitenkin sodan jälkiä ihmismielissä ja heidän tapojaan toimia on kuvattu tarkkanäköisesti ja hyvin analyyttisesti.
Kirjassa on monta päällekkäistä tarinaa, joissa seurataan eri tasoja: yksi tarina kertoo, kuinka perhe on Suomesta kyläilemässä isoisän luona Kosovossa eräänä kesänä päähenkilön ollessa 8-vuotias. Toinen taso kertoo seuraavasta syksystä, kun perhe tulee takaisin Suomeen Kosovon-matkan jälkeen. Kolmas taso sijoittuu tähän päivään, jossa päähenkilö on jo aikuinen. Eri tasoissa käsitellään miten sisäistetty rasismi, itsetuhoisuus, seksuaalisuuden piilottelu, häpeä ja perheen ulkopuolelle sulkeminen ovat seurauksia toisistaan. Kirjassa on muutenkin paljon raakoja teemoja, kuten eläinten oikeudet, sota, insesti ja koulukiusaaminen.
Statovci on kuvannut erittäin tarkasti mielen koukeroita, ja osuu painamaan pelon nappuloita lukijassa. Ajatukset tuntuvat lukijasta tutuilta, mutta kuitenkin uskomattomilta. Kirja venyttää todellisuuden ja mielikuvituksen rajoja. Tarina vaikuttaa ensi alkuun autofiktiolta, mutta pian tarinaan ilmestyy asioita, jotka saavat epäilemään, mahtavatko asiat olla niin kuin sanotaan. Kun pieni lapsi esimerkiksi alkaa kuvitella näkevänsä kimeerin, sen voi ymmärtää olevan joko mielikuvitusta tai vaihtoehtoisesti metafora jollekin toiselle asialle. Kirja kuitenkin pitää koko ajan lukijan skarppina siitä, onko kertomus totta vai kuviteltua.
Raakaa realismia vai dystooppista kuvailua
Kirjan tarkat kuvaukset raakuuksista muistuttavat enemmän dekkareiden rikoksia kuin klassista proosaa. Teot eivät tavallaan ole kaukaa haettuja, mutta ne ovat kuitenkin brutaaleja. Sodan kauhuihin ja pakolaistarinaan tulee syvyyttä: millaista elämä on sotatantereella ja millaisia raakoja asioita näkee. Myös kouluun ja koulukiusaamiseen liittyvät teot tuntuvat epätodellisen raaoilta, mutta jättävät pohtimaan, voisivatko ne kuitenkin olla totta?
Kirjassa oli monia kohtia, joista se jää lukijan mieleen pitkäksi ajaksi, koska motiivit tuntuvat niin samaistuttavilta. Asioita, joita voi heijastella tai peilata itseensä, tai ottaa itselleen elämänohjeeksi. Kirja nostaa monia asioita esiin, jotka tarvitsisivat muuttamista sekä henkilökohtaisella, että yhteiskunnallisella tasolla. Läpikulkeva ajatus on, että kirjan hahmojen maailmankuva on synkkä, mutta siinä on todella helposti samaistuttavia ajatuksia nykyajasta ja menneiltä vuosikymmeniltä.
Inhimillisyyden rajat
Päähenkilö on ristiriitainen. Samaan aikaan hän vaikuttaa tunnolliselta saavutettuaan monia asioita elämässään, mutta on kuitenkin miellyttäjä, joka taipuu muiden tahtoon. Vasta kirjan lopussa selviää, miksi päähenkilö toimii näin, mutta monessa kohdassa lukija tuskailee, miksi päähenkilö ei kerrassaan voi toimia toisin.
Kun päähenkilö antaa pakkoajatusten voittaa, eli tekee juuri sen minkä me kaikki haluaisimme tehdä, tilanteessa on voimakasta voitonriemua. Hän ottaa vallan omiin käsiin, haukkuu kaikki yhteistyökumppaninsa, läheisensä, sekä pääministerin. Vaikka tämä ja muut samankaltaiset tilanteet ovat hulluja ja yliampuva, lukija voi tuntea voimaantumista juuri tällaisista ristiriitaisista ja voimakkaista kohtauksista.
Kirja oli helppolukuinen, sillä Statovci onnistuu kuvailemaan tilanteet ja tunteet proosallisesti, mutta kuitenkin modernilla kielelllä. Statovci käyttää kieltä taidokkaasti, ilmaisu on kaunista ja sanavarasto on laaja. Kirjaa oli miellyttävää lukea raskaista aiheista huolimatta Statovcin mestarillisen sanakikkailun ansiosta.
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä (Otava, 2024)
Teksti: Krista Äyräväinen
Kuvat: Otavan mediapankki
