Tatuointitaiteilijasta ilma-akrobaatiksi

On myöhäinen keskiviikkoilta. Avaan Taitoliikuntakeskuksen oven, jossa on alkamassa Sirkus Magentan ilma-akrobatiatunti. Innokas harrastajien joukko heittää läppää opettajalleen, jonka hymy ei hyydy rankemmankaan huumorin edessä. Tämän tunnelman on taikonut 40-vuotias helsinkiläistynyt savolainen, Hanne Vartiainen.

Alun perin tämä tatuoija ja kuvataiteilija innostui ilma-akrobatiasta ilmajoogan kautta. Hän halusi oppia lisää temppuilemisesta korkeuksissa, ja näin hän meni ilma-akrobatiakurssille vuonna 2018. Kurssin jälkeen Vartiaisella ei ollut enää paluuta entiseen, ja hän ilmoittautui kaikille mahdollisille kaupungin sirkustunneille.

Ilma-akrobaatti ja lajin opettaja luontaisessa ympäristössään.

Korona-aikana Kuopion kasvatti kehitti taitojaan kaverinsa kera, jonka kanssa he saivat järjestettyä etäopetusta ulkomaisilta sirkusvalmentajilta. Samainen harjoittelukaveri suositteli Vartiaiselle sirkusopettajaksi ryhtymistä ja näin hän aloitti Nuorisosirkusliiton pedagogisen sirkusohjaajan koulutuksen. Kouluttautumisen puolessavälissä Vartiaista vietiin taas. Hän sai unelmiensa työtarjouksen Sirkus Magentalta, jossa hän edelleenkin opettaa ilma-akrobatiaa.

Jemina Johansson etualalla harjoittelee renkaalla.

Vartiainen haluaa jakaa ilma-akrobatian ilosanomaa jokaiselle, jota laji kiinnostaa tai jollakin tavalla puhuttelee. Hän haluaa myös tuoda lajin aivan kaikkien ulottuville ja hän on vakuuttunut, että ilma-akrobatia sopii kenelle tahansa. Hän perustelee ajatustaan lajin monipuolisuudella: ilma-akrobatia venyy jokaisen ihmisen kropan ja taitojen mukaisesti. Vartiaisen ryhmissä käykin monenlaisia ihmisiä: onpa hän ohjannut myös ikäihmisten ilma-akrobatiaa. Häntä viehättää lajissa myös loputtomat mahdollisuudet käyttää luovuutta ja kehittää teknisiä taitoja.

Ilma-akrobatiassa köysillä voi edetä myös pää alaspäin.

Tunti päättyy. Köydet ja renkaat raivautuvat ripeästi. Vielä hetken tyytyväinen puheensorina täyttää salin. Sitten askelet häipyvät tummuneeseen iltaan, täynnä ilma-akrobatian iloeliksiiriä.

Kuvat ja teksti: Satu Karjunen

AJ WASGOOD on pian julkaisemassa dominoivan debyyttijulkaisun

Haastattelussa Antti-Juhani Pelttari (AJ WASGOOD), joka on julkaisemassa ensimmäisen debyyttijulkaisunsa. Kuuntele koko haastattelu:

Haastattelu: Karoliina Kempas
Kuva: Jani Vuorela

Duudsonit tuli taloon -ohjelma palasi pitkän tauon jälkeen – ”Haastamme perheitä enemmän kuin aikaisemmin”

2012 ensi-iltansa saanut Duudsonit tuli taloon -ohjelma palasi Neloselle. Duudsonit vierailevat ohjelmassa tavallisten suomalaisten perheiden luona ratkomassa perheiden haasteita ja ongelmia. Kaupunkikanavan toimitus haastatteli aiheen tiimoilta Duudsoneiden Jarno Laasalaa. Kuuntele juttu alta:

Audio ja kuvat: Topias Korkiakoski

Suomalainen Peluri – Kuolema on elävien ongelma -elokuva kilpailee elokuvajuhlilla Roomassa

Peluri – Kuolema on elävien ongelma saapui elokuvateattereihin 22. syyskuuta 2023. Elokuva on päässyt Rooman elokuvajuhlien Progressive Cinema -kilpasarjaan. Käsikirjoittaja-ohjaaja Teemu Nikki kertoo Kaupunkikanavan toimitukselle elokuvan taustoista ja omista tunnelmistaan projektin tultua päätökseen.

Kuuntele Nikin haastattelu alta.

Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Teemu Nikki. Kuva: It’s Alive Films

Teksti ja audio: Janina Kotavuopio
Kuvat: It’s Alive Films

Gilla FC on raikas tuulahdus suomalaiseen urheilukulttuuriin

Vahvasti brändätty Gilla FC on Suomessa jotain ennennäkemätöntä.

Helsinkiläinen julkkisten tähdittämä jalkapallojoukkue Gilla FC on luomassa hienoa tarinaa. Vuonna 2022 perustettu seura juhli maanantaina 25. syyskuuta eteläisen kutosen mestaruutta ja takasi tällä paikkansa ensi kaudella vitosdivarissa. Ylivoimaisesti kutosdivarin voittanut Gilla FC on täynnä sometähtiä ja artisteja. Somemaailmasta tuttuja kokoonpanosta löytyy muun muassa Jaakko Parkkali, Joona Puhakka, Roope Rannisto sekä Max Blomfelt. Artisteista mukana ovat Ege Zulu (oikealta nimeltään Eugene Mokulu), Ani (Aniachunamoso Nnebedum), Turisti (Harlova Makungila Vukulu) sekä tietenkin JVG:n Ville Galle ja Jare Brand.

Laitapakkina pelaava Ville Galle näytti varmoja otteita ottelussa. KUVA: Onni Kiema
Pinkeillä nappiksilla viilettänyt Joona Puhakka erottui kentältä. KUVA: Laura Henriksson

On hienoa, kuinka dominoivalla tyylillä Gilla FC voitti oman sarjansa, vaikka joukkue koostuu käytännössä pelkästään julkisuudesta tutuista hahmoista. Jutun juoni piileekin siinä, että nuorille tutut julkkikset pelaavat itse alasarjat läpi, ja saavat tällä tavalla otteluihin hyvin yleisöä paikalle. Gilla FC on saanut ansaitusti paljon huomiota ja seuran ympärille onkin muodostunut jo tämän kauden aikana oma fanikunta. Yksikään alasarjajoukkue ei ole ennen nauttinut vastaavanlaisesta huomiosta Suomessa.

Ani (Aniachunamoso Nnebedum) liikutti palloa pehmeästi laidoilla. KUVA: Mikael Vesala

Julkkisten lisäksi Gilla FC on brändätty hyvin, tämän takana on markkinointivelho Jason Nikkinen. Jo alasarjoissa kasattu fanikunta ja vahva brändäys mahdollistavat voimakkaan tarinan kohti Suomen kärkisarjoja. Vastaavat tuhkimotarinat ovat tutumpia esimerkiksi Englannissa, mutta Suomessa on Gillan juttu poikkeuksellinen. Erottuvan brändin päälle on myös helppo rakentaa ammattilaistason joukkue, kun tulee sen aika. Toki julkkikset tippuvat joukkueesta sitä mukaa, mitä kovemmaksi pelit menevät, mutta tässä vaiheessa uskolliset fanit varmasti pysyvät.

Märkä Simo fanien keskellä. KUVA: Onni Kiema

Maanantain ottelu oli kauden viimeinen, ja sen päätteeksi mestaruutta juhlittiin fanien kanssa pitkän kaavan mukaan. Tunnelma kentällä ja katsomoissa oli pirteä pimeästä syysillasta huolimatta. Voiton kunniaksi oltiin hankittu suuri pokaali. Pokaalin nostelun jälkeen poseerattiin yhteiskuvissa medialle ja jaettiin nimikirjoituksia nuorille faneille.

Tuomas Mönkkönen pokaalin kanssa. KUVA: Laura Henriksson

Yleisön poistuessa kentältä suuntasi Gilla FC pukukoppien kautta jatkoille, limusiineilla tietenkin. Vaikka Gilla FC voitti vasta kutosdivarin, oli juhlinta silti näyttävämpää kuin monilla ylemmän sarjatason mestareilla. Voimme vain kuvitella, miltä juhlat näyttävät, jos joukkue kairaa joskus tiensä Veikkausliigan mestaruuteen.

Joukkueelle varatut kaksi limusiinia. KUVA: Onni Kiema

Etusivun kuva: Onni Kiema
Kuvat: Onni Kiema, Laura Henriksson, Mikael Vesala
Teksti: Mikael Vesala

Opiskelijat odottavat selkeää kannanottoa yliopistolta hallituksen säästöaikeita vastaan

Tiistaina 19. syyskuuta alkanut yliopiston valtaus jatkuu edelleen. Oppilaat valtasivat Helsingin yliopiston mielenosoituksena hallituksen kaavailemia leikkauksia vastaan. 

Osana hallituksen säästötoimia opiskelijoilta aiotaan leikata asumistuesta sekä tukien indeksikorotukset ollaan jäädyttämässä. Myös kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin ollaan tekemässä korotuksia.

Yliopiston valtaus koettiin tehokkaana keinona osoittaa mieltä hallituksen leikkauksia vastaan. Säästötoimet koetaan epäoikeudenmukaisena, sillä ne vaikuttavat kohtuuttomasti opiskelijoiden toimeentuloon. 

Kuvat, teksti ja video: Miia Kilpiö

Emilia Itävalo lopetti uransa suomenmestaruuteen – ”Olen aina ollut tietoinen siitä, että haluan lopettaa huipulla”

Pesäpallokausi 2023 saatiin viime lauantaina 23. syyskuuta päätökseen, kun naisten finaalisarjan viides ja ratkaiseva ottelu pelattiin Manse PP:n ja Porin pesäkarhujen välillä Tampereen Kaupissa. Ottelu päättyi supervuoroparissa porilaisten voittoon. Samalla päättyi myös yksi menestyksekäs pesäpalloura, kun pesäkarhujen Emilia Itävalo päätti uransa tähän kauteen. Kaupunkikanavan toimitus haastatteli Itävaloa hänen tuntemuksistaan ennen uran viimeistä ottelua.

Teksti ja audio: Veera Kasila
Kuvat: Julia Johanna Saarinen

Jokerit toi Helsingin jäähalliin historiallisen suuren yleisömäärän

Helsingin Jokerit palasi Helsingin jäähalliin 26 vuoden tauon jälkeen, kun he kohtasivat viime kevään finaalijoukkueen Imatran ketterän tämän viikon tiistaina 19. syyskuuta. Ottelua oli seuraamassa 6577 katsojaa, joka on Mestis-historian toiseksi suurin yleisömäärä.

Jokereiden maskotti Otto viihdytti katsojia läpi ottelun.

Ottelu sai räväkän startin, sillä molemmat joukkueet onnistuivat maalinteossa kahden ensimmäisen peliminuutin aikana. Ottelu päättyi lopulta varsinaisella peliajalla Jokereiden 4-2 voittoon. Helsingin jäähallissa, tuttavallisemmin Nordiksella oli läpi ottelun loistava tunnelma, jota nostatti pelikatkojuonnot, kilpailut sekä musiikki.

Jokerit pelaavat Helsingin jäähallissa kaikki runkosarjaottelut retroasuissa, jotka muistuttavat 1990-luvun menestysvuosista.
Jokerikannattajat pitivät hyvin meteliä koko ottelun ajan.

Kuvat ja teksti: Topias Korkiakoski

Mitä Jokerit merkitsee? – Kaupunkikanava haastatteli joukkueen pelaajaa ja pitkäaikaista kannattajaa

Jokerit on palannut Suomen kiekkokartalle. Kaupunkikanava lähti selvittämään mitä Jokerit merkitsee niin pelaajalle kuin pitkäaikaiselle kannattajalle.

Suunnittelu, ohjaus ja editointi: Petri Kiviniemi
Kuvaus: Sasu Wallenius

Aikuisten taitoluistelussa pääsee nauttimaan vauhdin hurmasta

Taitoluistelulla on maine elitistisenä jääprinsessojen lajina, mutta harrastuksena se sopii aivan kaikille.

Myllypuron jäähallissa soi kaunis klassinen musiikki ja luistelijat liitävät pitkin kenttää. Pian kuitenkin siirrytään valmentajan johdolla harjoittelemaan erilaisia luisteluliikkeitä, kukin oman tasonsa mukaan. Ollaan aamuvarhaisella aikuisten taitoluistelijoiden harjoituksissa.

Heli Nikulan pieni tytär halusi aloittaa taitoluisteluharrastuksen ja sen myötä hän itsekin rohkaistui menemään tunneille. Heli kertoo harrastuksestaan myös somessa nimellä Taitoluistelua ja viulunsoittoa K-40. ”Se nimi on oikeastaan vitsi. Esimerkiksi Japanissa juuri nämä harrastukset usein valitaan lapsille, jotta heistä tulisi jotain”, Heli naurahtaa.

Taitoluistelu on erinomaista kuntoliikuntaa, sanoo Heli Nikula.

Heli käy luisteluharjoituksissa noin kerran viikossa ja kertoo huomanneensa, että siinäkin tahdissa kunto kasvaa ja taidot karttuvat. Toki on mahdollista käydä useammankin kerran viikossa, jos niin haluaa, sillä seuroilla on paljon erilaisia ryhmiä.

Ehdottomasti parasta lajissa on Helin mielestä vauhti. ”Inhoan juoksua ja kävelyä, koska niissä joutuu tekemään kauheasti töitä, että pääsee lujaa. Luistimilla taas ihan tavallisen kuntoinenkin ihminen saa nauttia vauhdin hurmasta”, Heli kertoo.

Hyviin taitoluistimiin kannattaa satsata, sillä markettien halvat kaunoluistimet eivät tue nilkkaa riittävästi.

Maineestaan huolimatta taitoluistelu ei ole erityisen kallis harrastus. Aikuisten luistelukoulun hinta Helsingin Luistelijoissa on noin pari sataa euroa puolivuosittaiselta kaudelta. Heli kertoo, että tärkein varuste ovat hyvät luistimet, jotka tukevat nilkkaa kunnolla. Halvoilla luistimilla kun saattaa teloa jalkansa. Vaatteiksi sopivat tavalliset, riittävän lämpimät liikuntavarusteet. ”Täällä ei liihotella missään ihonmyötäisissä paljettipuvuissa”, Heli toteaa.

Harrastuksena taitoluistelu sopii ihan jokaiselle. ”Ei tarvitse olla nuori, hoikka ja sulavaliikkeinen. Tämä laji on hyvää kuntoliikuntaa ihan tavallisille ihmisille – niin miehille kuin naisille”, sanoo Heli ja rohkaisee kaikkia lajista kiinnostuneita kokeilemaan.

Taitoluistelu sopii harrastuksena aivan kaikille ja lajin parista saa myös uusia kavereita.

Kuvat ja teksti: Pia Viinamäki