Mitä suomalaiset ajattelevat onnellisuudesta tänä vuonna

Turvallisuusaihe tuli esiin katugallupissa

Kun YK:n vuoden 2024 onnellisuusraportti julkistettiin viime maaliskuussa, Suomi tuli maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemättä kertaa peräkkäin. Elokuussa tehdyssä katugallupissa seitsemän suomalaista kertoo, miksi heidän mielestään Suomi on onnellinen maa. Muun muassa turvallisuus on syy siihen, miksi suomalaiset ajattelevat Suomea onnellisena maana.

Helsingissä yliopistossa opiskelevan Andreaksen mielestä hyvä maanpuolustus tekee hänet onnelliseksi. ”Luen onnelisuuteen oikeuden ruokaan, oikeuden kotiin, oikeuden turvaan. Koen esimerkiksi maanpuolustuksen osana onnellisuutta. Minun ei tarvitse pelätä. Täällä voin elää rauhassa ja melko huoletta Suomessa.”

Samoilla linjoilla on myös eteläkarjalainen Maija. Hän ajattelee, että rauhalliset ja turvalliset olot tekevät hänet onnelliseksi. ”Vaikka asun siellä itärajan läheisyydessä, tällä hetkellä en pelkää ja jännitä. Olen onnellinen, että asun rajan tällä puolella.”

Vietnamilaistaustainen Helsingissä asuva Nhu kertoo, että onnellisuus on se hetki, kun hän menee kotiin jonkun luokse ja tuntee olonsa turvalliseksi ja rauhalliseksi pitkän työpäivän jälkeen. Vaikka hän asuu nyt yksin, hänen mielestänsä Suomessa on hyvä systeemi, joka voi suojella ihmisiä.

Seitsemästä haastatellusta kolme henkilöä mainitsi turvan tärkeäksi osaksi onnellisuuteen. Suomen sosiaaliturva ja kansallinen turvallisuus tekevät heitä onnelliseksi.

Sisäiset tekíjät tekevät myös suomalaiset onnellisiksi

Sisäiset tekijät ovat myös tärkeä osa onnellisuutta. Seuraavat neljä haastateltua henkilöä kertoivat, että avarakatseinen ajattelutapa ja tyytyväisyys epämateriaaleihin asioihin tekevät suomalaiset onnellista.

”Suomalainen mentaliteetti ja perustyytyväisyys asioihin.” Muun muassa näiden vuoksi Suomi on onnellinen maa, kertoo Helsingissä polkupyörän käyttäjä Katja. Tämän lisäksi  läheiset, luonto, oma koira ja Suomessa eläminen tekevät hänet onnelliseksi.

Helsinkiläisen Tiian mielestä suomalaiset ovat onnellisia, koska olemme metsän keskellä. ”Me osataan nauttia pienistä asioista ja ymmärretään, kuinka tärkeä luonto on. Olemme mökeillä paljon.” 

Ranskalaistaustaisen, helsinkiläisen Sebastianin mielestä Suomen alhainen väestö verrattuna Ranskaan tekee Suomea onnellisemmaksi maaksi. “Suomessa ihmiset ovat avarakatseisia ja jokainen paikallaan. Olen onnellinen, kun herään aamulla juomaan hyvää kahvia ja kuuntelemaan suosikkimusiikkiani.”  

Lenkillä ollut helsinkiläinen Anssi kertoo, että vaikka Suomessa on aika paljon huonojia asioita, on hän niin onnellinen, sillä hänen ei tarvitse murehtia mistään.

Kun vuonna 2024 YK:n onnellisuusraportti julkistettiin maaliskuussa, Presidentti Alexander Stubb kommentoi viestipalvelu X:ssä, että hänen kolme syytäan, miksi Suomi on onnellinen maa, ovat luonto, luottamus ja koulutus.

Teksti: Nadira Kusaeni

Videon juonto: Senni Kujanpää

Videon suunnittelu, kuvaus, editointi: Nadira Kusaeni

Kolumni: Menestymättömyys olympiatasolla ei ole urheilijoiden syytä

Pariisin olympialaiset tuskin ohittivat kenenkään uutistutkaa loppukesästä otsikoiden huutaessa punaisina pettymystä ja epäonnistumista. Ja olivathan kisat tällä kertaa ainakin historiallisesti tuloksellinen pettymys, kun Suomi ensimmäistä kertaa jäi kokonaan ilman mitalia. Sitä ei käy kiistäminen.

Sosiaalisen median kommenttiosioissa palaute etenkin yksilöurheilijoita kohtaan on ollut ajoittain jopa musertavan kovaa. On kuulemma treenattu liian vähän, ei kestetä isojen kilpailujen paineita ja kannattaisi vain suosiolla jäädä kotiin, kun ei ole annettavaa. Törkeimmissä kommenteissa on arvosteltu jopa urheilijoiden ulkonäköä.

Ennen kommentin jättämistä kannattaisi kuitenkin vetää hetki henkeä ja tarkastella sitä todellisuutta, jossa kansainvälisesti isoja yksilölajeja harjoittavat suomalaisurheilijat elävät.

Kuinka moni meistä olisi valmis valitsemaan päivittäiset treenit sateisella lenkkipolulla, kurinalaisen unirytmin ja tiukan ruokavalion, kun voisi viettää pitkää kesälomaa, juhlia kavereiden kanssa pikkutunneille tai herätä hitaasti viikonloppuaamuna? Aika harva käsi nousee.

Entä jos lisäksi pitäisi sovittaa siviilityöt tai opiskelut tavoitteellisen harjoittelun rinnalle, jotta lajin harjoittaminen ylipäätään olisi taloudellisesti mahdollista? Niinpä.

Ne yksilöurheilijat, jotka Suomessa pystyvät harjoittamaan lajiaan päätoimisesti ja ympärivuotisesti, lasketaan yhden käden sormilla. Kesälajeissa kilpailijoita samoista, neljän vuoden välein jaettavista olympiamitaleista, tulee maailman jokaisesta maasta.

Suomalaisen seiväshyppääjän tai uimarin jäämistä ilman mitalia kesäolympialaisissa ei tätä taustaa vasten voida pitää pettymyksenä, vaan pikemminkin todennäköisimpänä lopputuloksena.

Suomalaisessa huippu-urheilussa on paljon epäkohtia ja resurssien puutetta, ja urheilupomojen päitä on aiheestakin vaadittu vadille mitalittomien olympialaisten jälkeen. Mitalien puute ei kuitenkaan johdu suomalaisten yksilöurheilijoiden laiskuudesta tai heikosta työmoraalista.

KUVA: Pixabay.

Miksi Roosa nauha -keräys on tärkeä?

Vuoden 2024 Roosa nauha -keräyksen teemana on keuhkosyöpä. Vesterinen yhtyeineen on suunnitellut tämän vuoden Roosa nauhan ja tuotot menevät suomalaiseen syöpätutkimukseen.

Kuinka turvallisena Myyrmäkeä pidetään?

Vantaa on tilastojen mukaan Suomen turvattomin kaupunki. Miten asia koetaan Myyrmäessä?

Video: Mika Hallami

Sirkus Finlandia on ajalleen uskollinen tähti

Kiertueellaan viimeisenä Helsinkiin saapunut Sirkus Finlandia yllättää jälleen ja pitää katsojan koukussa koko esityksen ajan. Henkeä salpaava akrobatia sekä perinteinen komedia toimivat täydellisesti myös tämän päivän sirkuksessa.

Sirkus on saanut alkunsa hevosten temppu-showna sekä turvapaikkana massasta poikkeaville ihmisille. Kutkuttava vaaran mahdollisuus tai ennennäkemätön erikoisuus pitivät mielenkiintoa yllä tekemällä siitä viihdettä. Miten Sirkus Finlandia tasapainottelee esiintymistaiteen trapetsilla nykypäivänä?

Sirkus on aina perustunut jännittävälle performanssitaiteelle. Nykypäivän sirkus on myös inhimillistynyt ja entisaikojen niin sanotun friikkiyden tilalle ovat tulleet uudet jännittävät aspektinsa. Henkeä saa edelleen pidätellä esiintyjien puolesta, voimistelijoiden pudottautuessa nauhojen varassa monien metrien korkeudelta. Erikoisuus näkyy nykysirkuksessa upealla akrobatialla, miekannielennällä ja aina yhtä toistaan kekseliäimmillä ohjelmanumeroilla, perinteisestä jongleerauksesta palloakrobatiaan. 

Miekannielijä Lucky Hell taiteilee upeasti ilmassa nauhojen varassa. KUVA: Senni Kujanpää

Sirkus Finlandian esityksessä esiintyi yksi hevonen, joka laukkasi kiltisti maneesilla taitava akrobaatti selässään. Temppupyöräilijät Extreme BMX Riders pomppivat ketterästi rampeilta ylös ja alas. Pyörät saattavat ajaa hyppelehtivien eläinten paikkaa nykypäivänä. Jostakin lasten piirretyistä on jäänyt mielikuva yksipyöräisellä ajavasta elefantista. On hyvä, että enemmän ihmisiä käytetään tällaiseen temppuiluun tänä päivänä.

Maneesipojat vaihtoivat lavasteet rivakasti ja sillä välin klovni Fransesco viihdytti yleisöä bumerangilla sekä puhaltamalla vessapaperirullan ilmaan valtavalla peukkuföönillä. Mielenkiintoa on pidettävä yllä uudenlaisilla esineillä, ilmapallot eivät yksinään enää riitä.

Mielenkiintoa pidetään yllä tuomalla esitykseen erilaisia esineitä. Duo Kyrioz tasapainottelee suurten pallojen varassa, sekä Lucky Hell nielee miekkoja yläilmoissa vaijerin varassa. Sirkus Finlandia on täynnä henkeäsalpaavia vaaratilanteita ja jopa jotakin puistattavaa. Miekka-akrobaatin ledimiekan loistaessa kurkun läpi, ei voi itse muuta kuin nielaista pari kertaa ja kääntää katse hetkeksi pois.

Kuoleman pyörä kruunasi shown valtavalla kaksijakoisella pyörivällä laitteella, jossa akrobaattipari The Gerlings hyppi hiiren pyörän kaltaisten rinkuloiden sisällä ja niiden ulkopuolella. Ilman turvavaijereita. Hyppynarua hyppiessä mies kompastui, mutta pysyi kyydissä. Yleisö haukkoi henkeään.

Eliana & Juan Carlos The Gerlings, Kuoleman pyörä KUVA: Senni Kujanpää

Ruutuaikakaudellamme on vaikuttavaa nähdä esittävää taidetta paikan päällä liveorkesterin siivittämänä. Sirkus Finlandia on ajatonta viihdettä, mikä pitää katsojan aistit hereillä koko kaksituntisen ajan. Samalla pitäen kuitenkin perinteiset elementit akrobatiasta komediaan, höystettynä oman aikansa tekniikalla.

KUVAT: Senni Kujanpää

Katugallup: Mitä mieltä helsinkiläiset ovat Esplanadin liikennejärjestelyistä?

Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2023 kokeilun, jossa Esplanadi muutettiin yksikaistaiseksi autoliikenteelle. Samalla kadulta vapautui lisätilaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Kysyimme kaupunkilaisilta, mitä mieltä he ovat kokeilusta nyt vuotta myöhemmin.

Toimittaja: Riku Naakka.

Suunnittelu, kuvaus, editointi: Viktor Fagerudd.

Miksei televisiota enää katsota?

Kesä alkaa olla takanapäin, ja tv-kanavat panostavat taas tulevaan syksyyn. Syksyn saapuessa televisiossa esitetään toinen toistaan kiinnostavampia viihdeohjelmia, kuten Tanssii tähtien kanssa, Elämäni biisi, Vain elämää, Selviytyjät sekä viime vuonna startannut Petolliset. Näistä moni olikin Finnpanelin mukaan katsotuimpien viihdeohjelmien listan kärjessä vuonna 2023. 

Lineaarisen tv:n katselu on kuitenkin laskenut rajusti viime vuosina, ja esimerkiksi vuonna 2023 vuorokaudessa käytetty aika tv:n katsomiseen (kaikki yli 4-vuotiaat) vähentyi yli 6 % verrattuna edellisen vuoden lukemiin, kun taas vuosien 2021 ja 2022 välinen katselun erotus oli vain hieman yli 3 % (Finnpanel). Itse olen myös huomannut ilmiön, sillä lähipiirissänikin on useita henkilöitä, jotka eivät ole katsoneet lineaarista televisiota pitkiin aikoihin. 

Itse kyllä viihdyn hyvin tv:n viihdeohjelmien parissa, mutta pakko tunnustaa, etten itsekään ole juuri katsonut lineaarista tv:tä viime aikoina. Pariisin olympialaiset kyllä katsoin silmä kovana aamusta iltaan. Viimeaikainen trendi onkin ollut, että ohjelmat katsotaan silloin kuin ehditään tv-kanavien omista suoratoistopalveluista, kuten Yle Areenasta, MTV:stä ja Ruudusta. 

Vaikka tv:n katselu on yleisesti laskussa, voidaan poikkeuksena pitää kansallisesti tärkeitä suoria lähetyksiä kuten Linnan juhlat, erinäiset uutislähetykset, sekä urheilu- ja musiikkikilpailut, kuten jääkiekon MM-kilpailut tai Euroviisut. Näiden ohjelmien suosio on pysynyt melkein samana tai jopa lisääntynyt vuosien varrella. Tämä kertoo katsojista sen, että tv:tä kyllä katsotaan, kun ei haluta menettää suoran lähetyksen h-hetkiä, kuten kuka kävelee missäkin tantussa Presidentinlinnaan, tuovatko Leijonat pojan kotiin, tai kuinka Suomea saa taas hävetä Euroviisuissa. Tämä kielii siitä, että ihmiset kaipaavat kiireiseen ja rutiininomaiseen arkeensa jotain jännitystä, jota suorat tv-lähetykset antavat ennalta kuvatun tai vahvasti käsikirjoitetun materiaalin sijaan.

Onko todella niin, että olemme yhteiskuntana niin kiireisiä, ettemme ehdi arjessamme istua alas tv:n ääreen muutoin kuin merkkipäivinä, tai silloin kun tv:stä tulee kansallisesti merkittävä suora lähetys kuten Linnan juhlat tai jääkiekon MM-kilpailut?

Tänä päivänä työuupumuksesta ja mielenterveysongelmista johtuvia sairaslomia myönnetään yhä enemmän, mikä taas kielii kansakuntamme olevan juuri näitä kiireisiä suorittajia, eikä aikaa rentoutumiselle ja esimerkiksi tv:n katselulle juuri enää ole. Viime aikoina myös ruuan ja asumisen hinnat ovat nousseet rajusti, mikä pakottaa ihmisiä tekemään enemmän töitä, mikä taas vähentää työssäkäyvien omaa aikaa. Jos tv:n katselu on viime vuosina vähentynyt, niin radion kuuntelu taas on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa vuodesta toiseen. Ja missäs sitä radiota eniten kuunnellaan? — No tietenkin töissä, autossa tai eläkkeellä. Voimmeko siis syyttää vähentyneestä tv:n katselusta huonoa ohjelmatarjontaa vai kenties nykyistä hallitustamme? Mielestäni molemmat ovat varteenotettavia vaihtoehtoja.

Tekti: Jari Hakola

Kuva: Pixabay

Tyttöjen päivä 11.10.2024

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Päivän tavoitteena on edistää tasa-arvoa tyttöjen ja poikien välillä, jotta kaikilla lapsilla olisi samanlaiset mahdollisuudet elämään. Lastenoikeusjärjestö Plan International jakoi tänä vuonna ensimmäistä kertaa tyttöpalkinnon, jonka voittajaksi valittiin Mimmit koodaa -ohjelma.

Suunnittelu, kuvaus ja editointi: Iida Hintsala

Uusi Juttu taistelee merkittävämmän journalismin puolesta

Uusi Juttu on viiden journalistin startup projekti, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi journalistinen media. Projekti pyrkii rakentamaan mediaa, joka raportoi yhteiskunnallisista asioista omien sanojensa mukaan itsenäisesti ja pelkäämättä. 

Julkaisemisen on määrä alkaa tammikuussa 2025. Tällöin Uusi Juttu tulee julkaisemaan joka arkipäivä aamun uutiskoosteen, iltapäivän uutispodcastin ja kaksi syventävää juttua. Päätoimittaja Olli Seurin mukaan tällä mallilla pyritään palvelemaan ihmisten tarpeita pysyä kärryillä siitä mitä maailmassa tapahtuu.

Vantaa syttyi Mustajärvestä

Mustajärvi saapui bändinsä kanssa Vantaalle ”Pelkkää Patee” -kiertueen tiimoilta, tämä oli kiertueen kahdestoista keikka. Kiertuetta on jäljellä tämän Vantaan keikan jälkeen kahdeksan esitystä. Keikoilla kuullaan monipuolisesti Mustajärven soolotuontoa, niin uran alkupään N.Y.T levylta kuin viimeisimmältä pitkäsoitolta Pelkkää Patee. Konserttikiertue on kattaus laajasta Mustajärven soolotuotannosta.

Esitys alkoi ”Koskipuiston kuu” -kappaleella, joka tuo hienosti esiin erilaisen puolen Mustajärvestä verrattuna aikaan kun hän oli Popedan nokkamiehenä. Keikan toinen biisi ”Nahkurin orret” todisti, että Mustajärvi pystyy edelleen tarvittaessa vetämään kovaa ja puhdasta rokkia. Tarjolla oli niin tosifaneille harvemmin kuultua settiä, kuin tuttua ja turvallista sointukiertoa. Itseäni sävähdytti setissä ollut ”Balladi kadonneesta”, missä oli hienosti sovitettu taustalaulaja Caprin tulkinta. Se henki kappaleen lämmintä tunnelmaa ja korosti Mustajärven ja Caprin välistä kemiaa lavalla. Bändi hitsautui ilmiömäisesti yhteen ja jokainen tiesi tarkalleen hommansa. Rumpali Aleksi Ylimäki soitti tarvittaessa lempeästi ja kauniisti, mutta antoi sopivalla hetkellä oikeanlaista potkua rock-kappaleisiin.


Toisessa setissä yleisö vapautui enemmän musiikin rytmeihin. Setti sisälsi Mustajärven legendaarisia ikivihreitä, jotka täydensivät kokonaisuutta uusien kappaleiden seassa. Konsertti sai lopulta yleisön tanssimaan ja laulamaan kappaleiden mukana, mikä osoittaa Mustajärven lavakarisman toimivan edelleen yli neljänkymmenen vuoden soolouraa jälkeen. Maailma on muuttunut, mutta laulut elävät.


Yleisön taputtaessa yhtyettä encore-osuuteen Pate Mustajärvi todisti, että hän pystyy muuntautumaan musikillisesti uusille tasoille. Viimeisten kappaleiden joukossa oli omistuskappale hänen vaimolleen, jolloin pystyi aistimaan, että vanhassa jermussa ja rokkikukossa löytyy herkkyyttä.

Keikat jatkuvat tällä viikolla torstaina Raumalla Rauma-salissa, perjantaina ja lauantaina vuorossa onkin Mustajärven kotikeikat Tampereen Tavara-asemalla. Perjantain keikka on perinteinen klubikeikka ja lauantaina vuorossa on konsertti, josta jengi voi nauttia myös istuen. Kiertue jatkuu Rauman ja Tampereen keikkojen jälkeen Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen keikoilla. Helsingin Savoy-teatterin keikka on 30.10.Kiertue päättyy Hämeenlinnan Verkatehtaalle 31.10.

Bändissä soittavat
laulu Pate Mustajärvi
Rummut Aleksi Ylimäki
Taustalaulu/Laulu Capri selo
Koskettimet/Akustinen kitara Jari latomaa
Piano/Haitari Mikko Kangasjärvi
Basso Milla Heinonen
Sähkökitara Santeri Kotamäki

Kuvat: Iiro Laaksonen ja Marko Heulamaa-Forss

Teksti: Marko Heulamaa-Forss