Kuinka turvallisena Myyrmäkeä pidetään?
Vantaa on tilastojen mukaan Suomen turvattomin kaupunki. Miten asia koetaan Myyrmäessä?
Video: Mika Hallami
Sirkus Finlandia on ajalleen uskollinen tähti
Kiertueellaan viimeisenä Helsinkiin saapunut Sirkus Finlandia yllättää jälleen ja pitää katsojan koukussa koko esityksen ajan. Henkeä salpaava akrobatia sekä perinteinen komedia toimivat täydellisesti myös tämän päivän sirkuksessa.
Sirkus on saanut alkunsa hevosten temppu-showna sekä turvapaikkana massasta poikkeaville ihmisille. Kutkuttava vaaran mahdollisuus tai ennennäkemätön erikoisuus pitivät mielenkiintoa yllä tekemällä siitä viihdettä. Miten Sirkus Finlandia tasapainottelee esiintymistaiteen trapetsilla nykypäivänä?
Sirkus on aina perustunut jännittävälle performanssitaiteelle. Nykypäivän sirkus on myös inhimillistynyt ja entisaikojen niin sanotun friikkiyden tilalle ovat tulleet uudet jännittävät aspektinsa. Henkeä saa edelleen pidätellä esiintyjien puolesta, voimistelijoiden pudottautuessa nauhojen varassa monien metrien korkeudelta. Erikoisuus näkyy nykysirkuksessa upealla akrobatialla, miekannielennällä ja aina yhtä toistaan kekseliäimmillä ohjelmanumeroilla, perinteisestä jongleerauksesta palloakrobatiaan.

Sirkus Finlandian esityksessä esiintyi yksi hevonen, joka laukkasi kiltisti maneesilla taitava akrobaatti selässään. Temppupyöräilijät Extreme BMX Riders pomppivat ketterästi rampeilta ylös ja alas. Pyörät saattavat ajaa hyppelehtivien eläinten paikkaa nykypäivänä. Jostakin lasten piirretyistä on jäänyt mielikuva yksipyöräisellä ajavasta elefantista. On hyvä, että enemmän ihmisiä käytetään tällaiseen temppuiluun tänä päivänä.
Maneesipojat vaihtoivat lavasteet rivakasti ja sillä välin klovni Fransesco viihdytti yleisöä bumerangilla sekä puhaltamalla vessapaperirullan ilmaan valtavalla peukkuföönillä. Mielenkiintoa on pidettävä yllä uudenlaisilla esineillä, ilmapallot eivät yksinään enää riitä.
Mielenkiintoa pidetään yllä tuomalla esitykseen erilaisia esineitä. Duo Kyrioz tasapainottelee suurten pallojen varassa, sekä Lucky Hell nielee miekkoja yläilmoissa vaijerin varassa. Sirkus Finlandia on täynnä henkeäsalpaavia vaaratilanteita ja jopa jotakin puistattavaa. Miekka-akrobaatin ledimiekan loistaessa kurkun läpi, ei voi itse muuta kuin nielaista pari kertaa ja kääntää katse hetkeksi pois.
Kuoleman pyörä kruunasi shown valtavalla kaksijakoisella pyörivällä laitteella, jossa akrobaattipari The Gerlings hyppi hiiren pyörän kaltaisten rinkuloiden sisällä ja niiden ulkopuolella. Ilman turvavaijereita. Hyppynarua hyppiessä mies kompastui, mutta pysyi kyydissä. Yleisö haukkoi henkeään.

Ruutuaikakaudellamme on vaikuttavaa nähdä esittävää taidetta paikan päällä liveorkesterin siivittämänä. Sirkus Finlandia on ajatonta viihdettä, mikä pitää katsojan aistit hereillä koko kaksituntisen ajan. Samalla pitäen kuitenkin perinteiset elementit akrobatiasta komediaan, höystettynä oman aikansa tekniikalla.
KUVAT: Senni Kujanpää
Katugallup: Mitä mieltä helsinkiläiset ovat Esplanadin liikennejärjestelyistä?
Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2023 kokeilun, jossa Esplanadi muutettiin yksikaistaiseksi autoliikenteelle. Samalla kadulta vapautui lisätilaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Kysyimme kaupunkilaisilta, mitä mieltä he ovat kokeilusta nyt vuotta myöhemmin.
Toimittaja: Riku Naakka.
Suunnittelu, kuvaus, editointi: Viktor Fagerudd.
Miksei televisiota enää katsota?
Kesä alkaa olla takanapäin, ja tv-kanavat panostavat taas tulevaan syksyyn. Syksyn saapuessa televisiossa esitetään toinen toistaan kiinnostavampia viihdeohjelmia, kuten Tanssii tähtien kanssa, Elämäni biisi, Vain elämää, Selviytyjät sekä viime vuonna startannut Petolliset. Näistä moni olikin Finnpanelin mukaan katsotuimpien viihdeohjelmien listan kärjessä vuonna 2023.
Lineaarisen tv:n katselu on kuitenkin laskenut rajusti viime vuosina, ja esimerkiksi vuonna 2023 vuorokaudessa käytetty aika tv:n katsomiseen (kaikki yli 4-vuotiaat) vähentyi yli 6 % verrattuna edellisen vuoden lukemiin, kun taas vuosien 2021 ja 2022 välinen katselun erotus oli vain hieman yli 3 % (Finnpanel). Itse olen myös huomannut ilmiön, sillä lähipiirissänikin on useita henkilöitä, jotka eivät ole katsoneet lineaarista televisiota pitkiin aikoihin.
Itse kyllä viihdyn hyvin tv:n viihdeohjelmien parissa, mutta pakko tunnustaa, etten itsekään ole juuri katsonut lineaarista tv:tä viime aikoina. Pariisin olympialaiset kyllä katsoin silmä kovana aamusta iltaan. Viimeaikainen trendi onkin ollut, että ohjelmat katsotaan silloin kuin ehditään tv-kanavien omista suoratoistopalveluista, kuten Yle Areenasta, MTV:stä ja Ruudusta.
Vaikka tv:n katselu on yleisesti laskussa, voidaan poikkeuksena pitää kansallisesti tärkeitä suoria lähetyksiä kuten Linnan juhlat, erinäiset uutislähetykset, sekä urheilu- ja musiikkikilpailut, kuten jääkiekon MM-kilpailut tai Euroviisut. Näiden ohjelmien suosio on pysynyt melkein samana tai jopa lisääntynyt vuosien varrella. Tämä kertoo katsojista sen, että tv:tä kyllä katsotaan, kun ei haluta menettää suoran lähetyksen h-hetkiä, kuten kuka kävelee missäkin tantussa Presidentinlinnaan, tuovatko Leijonat pojan kotiin, tai kuinka Suomea saa taas hävetä Euroviisuissa. Tämä kielii siitä, että ihmiset kaipaavat kiireiseen ja rutiininomaiseen arkeensa jotain jännitystä, jota suorat tv-lähetykset antavat ennalta kuvatun tai vahvasti käsikirjoitetun materiaalin sijaan.
Onko todella niin, että olemme yhteiskuntana niin kiireisiä, ettemme ehdi arjessamme istua alas tv:n ääreen muutoin kuin merkkipäivinä, tai silloin kun tv:stä tulee kansallisesti merkittävä suora lähetys kuten Linnan juhlat tai jääkiekon MM-kilpailut?
Tänä päivänä työuupumuksesta ja mielenterveysongelmista johtuvia sairaslomia myönnetään yhä enemmän, mikä taas kielii kansakuntamme olevan juuri näitä kiireisiä suorittajia, eikä aikaa rentoutumiselle ja esimerkiksi tv:n katselulle juuri enää ole. Viime aikoina myös ruuan ja asumisen hinnat ovat nousseet rajusti, mikä pakottaa ihmisiä tekemään enemmän töitä, mikä taas vähentää työssäkäyvien omaa aikaa. Jos tv:n katselu on viime vuosina vähentynyt, niin radion kuuntelu taas on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa vuodesta toiseen. Ja missäs sitä radiota eniten kuunnellaan? — No tietenkin töissä, autossa tai eläkkeellä. Voimmeko siis syyttää vähentyneestä tv:n katselusta huonoa ohjelmatarjontaa vai kenties nykyistä hallitustamme? Mielestäni molemmat ovat varteenotettavia vaihtoehtoja.
Tekti: Jari Hakola
Kuva: Pixabay
Tyttöjen päivä 11.10.2024
Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Päivän tavoitteena on edistää tasa-arvoa tyttöjen ja poikien välillä, jotta kaikilla lapsilla olisi samanlaiset mahdollisuudet elämään. Lastenoikeusjärjestö Plan International jakoi tänä vuonna ensimmäistä kertaa tyttöpalkinnon, jonka voittajaksi valittiin Mimmit koodaa -ohjelma.
Suunnittelu, kuvaus ja editointi: Iida Hintsala
Uusi Juttu taistelee merkittävämmän journalismin puolesta
Uusi Juttu on viiden journalistin startup projekti, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi journalistinen media. Projekti pyrkii rakentamaan mediaa, joka raportoi yhteiskunnallisista asioista omien sanojensa mukaan itsenäisesti ja pelkäämättä.
Julkaisemisen on määrä alkaa tammikuussa 2025. Tällöin Uusi Juttu tulee julkaisemaan joka arkipäivä aamun uutiskoosteen, iltapäivän uutispodcastin ja kaksi syventävää juttua. Päätoimittaja Olli Seurin mukaan tällä mallilla pyritään palvelemaan ihmisten tarpeita pysyä kärryillä siitä mitä maailmassa tapahtuu.
Vantaa syttyi Mustajärvestä
Mustajärvi saapui bändinsä kanssa Vantaalle ”Pelkkää Patee” -kiertueen tiimoilta, tämä oli kiertueen kahdestoista keikka. Kiertuetta on jäljellä tämän Vantaan keikan jälkeen kahdeksan esitystä. Keikoilla kuullaan monipuolisesti Mustajärven soolotuontoa, niin uran alkupään N.Y.T levylta kuin viimeisimmältä pitkäsoitolta Pelkkää Patee. Konserttikiertue on kattaus laajasta Mustajärven soolotuotannosta.
Esitys alkoi ”Koskipuiston kuu” -kappaleella, joka tuo hienosti esiin erilaisen puolen Mustajärvestä verrattuna aikaan kun hän oli Popedan nokkamiehenä. Keikan toinen biisi ”Nahkurin orret” todisti, että Mustajärvi pystyy edelleen tarvittaessa vetämään kovaa ja puhdasta rokkia. Tarjolla oli niin tosifaneille harvemmin kuultua settiä, kuin tuttua ja turvallista sointukiertoa. Itseäni sävähdytti setissä ollut ”Balladi kadonneesta”, missä oli hienosti sovitettu taustalaulaja Caprin tulkinta. Se henki kappaleen lämmintä tunnelmaa ja korosti Mustajärven ja Caprin välistä kemiaa lavalla. Bändi hitsautui ilmiömäisesti yhteen ja jokainen tiesi tarkalleen hommansa. Rumpali Aleksi Ylimäki soitti tarvittaessa lempeästi ja kauniisti, mutta antoi sopivalla hetkellä oikeanlaista potkua rock-kappaleisiin.

Toisessa setissä yleisö vapautui enemmän musiikin rytmeihin. Setti sisälsi Mustajärven legendaarisia ikivihreitä, jotka täydensivät kokonaisuutta uusien kappaleiden seassa. Konsertti sai lopulta yleisön tanssimaan ja laulamaan kappaleiden mukana, mikä osoittaa Mustajärven lavakarisman toimivan edelleen yli neljänkymmenen vuoden soolouraa jälkeen. Maailma on muuttunut, mutta laulut elävät.
Yleisön taputtaessa yhtyettä encore-osuuteen Pate Mustajärvi todisti, että hän pystyy muuntautumaan musikillisesti uusille tasoille. Viimeisten kappaleiden joukossa oli omistuskappale hänen vaimolleen, jolloin pystyi aistimaan, että vanhassa jermussa ja rokkikukossa löytyy herkkyyttä.
Keikat jatkuvat tällä viikolla torstaina Raumalla Rauma-salissa, perjantaina ja lauantaina vuorossa onkin Mustajärven kotikeikat Tampereen Tavara-asemalla. Perjantain keikka on perinteinen klubikeikka ja lauantaina vuorossa on konsertti, josta jengi voi nauttia myös istuen. Kiertue jatkuu Rauman ja Tampereen keikkojen jälkeen Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen keikoilla. Helsingin Savoy-teatterin keikka on 30.10.Kiertue päättyy Hämeenlinnan Verkatehtaalle 31.10.
Bändissä soittavat
laulu Pate Mustajärvi
Rummut Aleksi Ylimäki
Taustalaulu/Laulu Capri selo
Koskettimet/Akustinen kitara Jari latomaa
Piano/Haitari Mikko Kangasjärvi
Basso Milla Heinonen
Sähkökitara Santeri Kotamäki
Kuvat: Iiro Laaksonen ja Marko Heulamaa-Forss
Teksti: Marko Heulamaa-Forss
Jalkapalloseura IF Gnistanin kipinä ei sammu vaikeinakaan aikoina
Jalkapalloseura IF Gnistan koki kovia kesällä 2024, kun seuran Mustapekka Areena tuhoutui tulipalossa. Seura on saanut tukea koko jalkapalloyhteisöltä ja mm. Gasellit julkaisi VilleGallen kanssa ”Oulunkyläst ikuisuuteen feat. Ville Galle – Gnistan Remix” kappaleen, jonka tuotot ohjataan seuran ylläpitämään Kipinärahastoon.
Suunnittelu, kuvaus ja editointi: Janne Jauhiainen
Sulkapallon suurtapahtuma Vantaalla
Vantaan Energia areenalla järjestetään 8.10-13.10. 2024 sulkapallon suurtapahtuma CLASH ROYALE Arctic Open. Kilpailu kuuluu osaksi World Tour osakilpailusarjaa, joka on kansainvälisen sulkapalloliiton järjestämä korkeimman luokituksen kiertue. Turnauksessa pelaa monessa pelimuodossa koko maailman parhaat pelaajat ja palkintorahaa jaetaan yhteensä kisoissa yli 400 000 dollaria.
Sulkapallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista, vaikka Suomessa sen suosio ei kuulu aivan suurimpien lajien joukkoon. Laji on suuressa suosiossa erityisesti Aasian maissa, jossa sillä on viikossa peräti 339 miljoonaa harrastajaa. Suomessa lajilla on yli 170 000 harrastajaa ja laji kuuluu kymmenen suurimman lajin joukkoon.
Vantaalla järjestettävä kovatasoinen kansainvälinen kilpailu tuo suuren määrän pelaajia maailman absoluuttisimmalta huipulta Suomeen. Kilpailun ainutlaatuisuudesta kertoo, että se tavoittaa maailmalta yli puoli miljardia kotitaloutta. Kilpailussa pelataan kaikkia sulkapallon pelimuotoja, kun voittajia etsitään niin naisten kuin miesten puolella kaksin- ja nelinpelissä sekä yhteisessä sekanelinpelissä. Kilpailujen kovasta tasosta kertoo, että muutamaa pelaajaa lukuun ottamatta lähes kaikki maailmanrankingin parhaat pelaajat ovat mukana. Osallistujat kilpailevat palkintorahojen lisäksi tärkeistä kiertuepisteistä, sillä 8 parasta jokaisesta pelimuodosta pääsee World Tour finaaleihin kamppailemaan 2 miljoonan palkintopotista.
Suomalaiset kaksinpelaajat Nella Nyqvist (WR 238) sekä Joakim Oldorff (WR 60) saivat paikat kisojen kaksinpeleistä villeillä korteilla. Nuoret suomalaiset aloittavat kilpailun ensimmäiseltä kierrokselta ja lähtevät peleihin selvästä haastajan asemasta. Nuori, vasta 18-vuotias Nyqvist, lukeutuu maan suurimpiin lupauksiin, sillä hän on kerennyt nuoresta iästä huolimatta niittämään menestystä niin nuorten kuin aikuisten sarjoissa. Palkintokaapista löytyy mm. nuorten Euroopan mestaruus ja useita aikuisten SM-kulta mitaleita. 21-vuotias Oldorff lukeutuu olympiaedustaja Kalle Koljosen ohella Suomen tämän hetken parhaimpiin pelaajiin ja saavutti keväällä toisena suomalaisena henkilökohtaisen EM-mitalin.

Suomella on myös edustusta nelinpeleissä, kun kolme eri paria yrittävät hakea menestystä miesten sekä naisten puolella.
Supertähtiin kisoissa voidaan laskea monta pelaaja, mutta erityisesti seuraavia pelaajia kannattaa seurata: miesten kaksinpelissä ykkössijoitettuna on tanskalainen Anders Antonsen(WR 3), joka on saavuttanut monia arvokisamitaleja. Miesten nelinpelin puolelta kisoista löytyy erittäin kova kattaus, sillä mukana ovat maailman rankingin kolme parasta paria. Sekanelinpelissä kiinalaiset lähtevät kisoihin ennakkosuosikkeina ja mukana on mm. Kiinan kakkospari Feng Yan Zhe ja Huang Dong Ping (WR 2).
Haastattelussa Sulkapalloliiton toiminnanjohtaja Annika Paananen kertoo kisoista ja niiden järjestelyistä. Kuuntele koko haastattelu linkistä.
Haastattelussa Suomen sulkapalloliiton valmennuspäällikkö Kasperi Salo kertoo Suomen sulkapallon tilanteesta sekä huippusulkapallosta. Kuuntele haastattelu linkistä.
Teksti, haastattelut, editointi: Tomi Karttunen
Kuvat: Jere Kokko
