Kolumni: Kasvavan kaupungin ahtaalle ajamat

Noora Rautuma
-
0
Kolumni: Kasvavan kaupungin ahtaalle ajamat

Helsingin on arvioitu kasvavan 7000 asukasta vuosittain – karkeasti siis joka vuosi Länsi-Pakilan asukasmäärän verran. Lukujen valossa on kiistatonta, että Helsinkiin tarvitaan uudisrakentamista. Uusia asuinalueita nouseekin hurjaa vauhtia ja samaan aikaan suosittuja alueita uudistetaan täydennysrakentamisen keinoin.

Nopeasti kehittyvä kaupunkiympäristö tarjoaa asukkailleen hyvät joukkoliikenneyhteydet ja monipuoliset palvelut. Matkanteko on joutuisaa pikaratikan sekä asukkaiden tarpeiden mukaan päivittyvien bussilinjojen ansiosta. Marketit tarjoavat mahdollisuuden ostosten suorittamiseen vuorokauden ympäri ja jättipäiväkodit hoitopaikan lapsille oman kodin läheisyydestä.

Kuitenkin kaupunkien jatkuvassa kehityksessä jää katseilta jotain huomaamatta: täydennysrakentamisen ahtaalle ajamat viheralueet. Eli ne alueet, jotka antavat tilan hengähtää ihmisvilinän keskellä – vaikka onhan Helsingissä toki näitäkin.

Viikonloppuisin ydinkeskustan asukkaat pyhiinvaeltavat sankoin joukoin ulkoilualuille omilla autoillaan todetakseen, että parkkipaikkaa on mahdotonta löytää. Keskuspuiston hektinen iltapäivä on työmatkapyöräilijöiden, lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien keskinäistä toistensa väistelemistä.

Palveluiden äärelle pääsee kävellen
vain minuuteissa, kun luontoon pääsyyn
tarvitaan reittiopas ja kolme bussia.


Luonnon rauhasta on hankala nauttia, joten osa tekee päätöksen jäädä mieluummin kotiinsa. Rentoutuminen tosin pääsee tuskin alkamaan edes omalla kotipihallakaan.

Ilmaston lämmetessä kesän ennätyksiä rikkovat helteet tekevät puuttomista asuinalueista tukalia. Puut eivät pääse kasvamaan huolella laatoitetuilla pihakansilla, jolloin asuinkorttelit hohkaavat tulikuumina ilman varjoa. Ahtaissa kortteleissa ikkunasta aukeavien vehreiden maisemien sijasta on mahdollisuus tirkistellä naapurin arkiaskareita.

On nurinkurista, että palveluiden äärelle pääsee kävellen vain minuuteissa, kun luontoon pääsyyn tarvitaan reittiopas ja kolme bussia. Harvalle riittää oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen pieniksi kutistuneet luontoalueet, joissa kantakaupungissa havaittu ruuhka toistuu.

Viherrakentaminen asuinkorttelien yhteyteen tulisi nähdä välttämättömänä, sillä ihmisen luontoyhteyden on tutkittu lisäävän hyvinvointia. Työpaikoille on jopa suunniteltu tulevaisuudessa virtuaalisia viherhuoneita stressinhallinnan keinona.

Onko tulevaisuutemme virtuaalitodellisuuden luomassa luonnossa vai tulisiko uudisrakentamisen uudistua?


Teksti: Noora Poikolainen
Kuva: Mika Hallami

Mistä alue- ja kuntavaaleissa on kyse? What is the municipal and county election about?

Nadira Kusaeni
-
0
Mistä alue- ja kuntavaaleissa on kyse? What is the municipal and county election about?

Alue- ja kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 13. huhtikuuta. In this article, we explain also in English how foreigners can influence city’s services by voting in the upcoming election.

Kyseessä on Suomen kautta aikojen toiset aluevaalit, jotka nyt ensimmäistä kertaa pidetään kuntavaalien yhteydessä. Ensimmäiset aluevaalit käytiin tammikuussa 2022 sen jälkeen, kun Suomeen edellisvuonna oli perustettu yhteensä 21 hyvinvointialuetta. 

Aluevaaleissa valitaan edustajia aluevaltuustoon, joka päättää alueiden vastuulle kuuluvista palveluista. Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen, eli esimerkiksi sairaaloiden ja palokunnan toiminnasta.

Uudenmaan maakunta on jaettu neljään eri hyvinvointialueeseen: Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Helsingin kaupunki vastaa itse hyvinvointialueille kuuluvien palveluiden järjestämisestä ja siksi Helsingissä järjestetään muusta Suomesta poiketen ainoastaan kuntavaalit. 

Pääsääntöisesti kunnissa äänestetään samana vaalipäivänä sekä alue- että kuntavaaleissa.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutettuja kunnan- tai kaupunginvaltuustoihin, jotka päättävät kunnan tai kaupungin taloudesta ja sen muusta toiminnasta, eli esimerkiksi kouluista, kirjastoista ja kaupunkisuunnittelusta.

Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä, ja puolueet ovat nimenneet ehdokkaita vaaleihin jo syksystä lähtien ympäri Suomen. Listoja täydennetään kevättalven aikana, kunnes lopullinen ehdokasasettelu on selvillä maaliskuussa.

By voting, foreigners influence the city’s services

Statistics Finland’s data shows that only a fifth of foreigners in Helsinki Metropolitan Area voted at the municipal elections in 2021. Municipal and county council representatives are elected once every four years on the third Sunday of April. The next upcoming county and municipal elections will be held on April 13th, 2025.

Foreigners above the age of 18 with a registered address at the Digital and Population Data Services Agency (DVV) have the right to vote and to become a candidate in the municipal and county elections.

In the county elections, voters will elect representatives for county councils. County councils decide on the organisation and provision of health and social services and rescue services in wellbeing services counties (Hyvinvointialue). In the municipal elections, voters will elect representatives for municipal councils (Kaupunginvaltuusto). 

The municipal council is responsible for a variety of affairs, such as education, cultural and leisure, environmental, employment services, while in Helsinki also health services.

Those residing in Vantaa and Espoo vote for both the municipal and county council. Residents of Helsinki will only vote in the municipal elections, because Helsinki does not belong to a wellbeing services county. Health, social, and rescue services in Helsinki are managed by the City of Helsinki itself.

The highest voted party in the Helsinki Municipal Election will then have their candidate be chosen as the next Helsinki mayor. Up until this article was published, seven political parties have selected their candidate for the next Helsinki Mayor. 

Elected representatives meet as a council at the City Hall about once a month to discuss important matters regarding its activities and financial aspects. Municipal councils select its mayor and the different committees and institutions within the council.

By voting, voters have an influence on where the direction of the city and all the services within it is governed.

Teksti suomeksi: Viktor Fagerudd
Teksti englanniksi: Nadira Kusaeni
Kuva: Nadira Kusaeni

Urheilugaala 2024 : Tunnustusta huipputuloksille ja nuorille lupauksille

Martha Workenh
-
0
Urheilugaala 2024 : Tunnustusta huipputuloksille ja nuorille lupauksille

Urheilugaala järjestetään 16. tammikuuta 2025 Helsingin Jäähallissa, ja se kokoaa suomalaisen juhlistamaan vuoden suurimpia saavutuksia. Tämä on järjestyksessään jo 18. Urheilugaala.

Lajien parhaiden vuosittainen valitsemisperinne on alkanut jo vuonna 1946. Aluksi mukana oli vain muutama urheilulaji, mutta ajan myötä lajivalikoima on laajentunut merkittävästi. Vuonna 2024 valittiin parhaita urheilijoita yhteensä 84:ssä lajissa. Gaala on aina ollut tärkeä tilaisuus nostaa esiin urheilun huippuhetket, se on täynnä tunteikkaita hetkiä, joissa urheilun ammattilaiset, harrastajat ja fanit pääsevät yhdessä juhlimaan menestyksiä.

Gaalassa palkitaan muun muassa vuoden parhaat urheilijat, joukkueet, valmentajat ja taustahenkilöt, jotka ovat erityisesti erottuneet omilla alueillaan. Tämä on myös tärkeä tilaisuus kiittää niitä, jotka tekevät Suomen urheilukulttuurista monipuolista ja menestyksellistä. Urheilugaala on vuosien varrella kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä urheilutapahtumista, ja se tarjoaa inspiroivan katsauksen huipputason urheilun saavutuksiin kuluneen vuoden aikana.

Nuoret urheilijat keskiössä


Yksi gaalan tärkeimmistä tavoitteista on nostaa esiin nuoria urheilijoita ja tulevaisuuden lupauksia. Vuoden Nuori Urheilija -palkinto korostaa nuorten osaajien saavutuksia ja antaa heille näkyvyyttä sekä mahdollisuuksia edistää uraansa. Näiden lupaavien urheilijoiden, kuten keihäänheittäjien, uimareiden, jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloilijoiden, tunnustaminen tarjoaa paitsi arvostusta myös inspiraatiota heidän tulevalle matkalleen.

Urheilugaala toimii myös merkittävänä ponnahduslautana, sillä tapahtuma tarjoaa nuorille urheilijoille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön sponsorien kanssa. Tämä voi avata ovia, jotka muuten jäisivät suljetuiksi, ja antaa nuorille resursseja kehittää uraansa.

Inspiraatiota ja motivaatiota tulevaisuuteen


Urheilugaala on paitsi juhlahetki myös tärkeä inspiraation lähde. Nuoret urheilijat saavat mahdollisuuden kuulla menestyneiden urheilijoiden tarinoita, jotka korostavat periksiantamattomuuden ja kovan työn merkitystä. Gaalan kautta muistutetaan, että huipulle pääsy ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskoa omiin kykyihin.

Urheilugaala 2025 on enemmän kuin vain palkintotilaisuus: se on kunnianosoitus suomalaisen urheilun monimuotoisuudelle ja samalla väylä nuorten lahjakkuuksien esiin nostamiseen. Tapahtuma osoittaa, että jokainen menestystarina alkaa rohkeudesta unelmoida.

Yleiskuvaa Suomen Urheilugaalasta

.

 Kuvat ja teksti: Martha Workenh

Lätkässä Lätkään: Vieraana Petteri ”Showtime” Rimpinen

Antti Kuokkanen
-
0
Lätkässä Lätkään: Vieraana Petteri ”Showtime” Rimpinen

Lätkässä Lätkään jatkuu! Studiossa Iiro Laaksonen, Antti Kuokkanen ja Aleksi Tikkanen. Vieraana Kiekko-Espoon ja pikkuleijonien maalivahti Petteri Rimpinen. Aiheina u-20 kisapohjustus, Petterin vaikeudet Turussa, Showtimen syntyminen ja paljon muuta!

Kuvaus ja suunnittelu: Iiro Laaksonen, Antti Kuokkanen ja Aleksi Tikkanen
Editointi ja etusivun kuva: Iiro Laaksonen

”Tää ala on parhaimmillaan maailman ihanin” – näin Anni Minkkinen kuvailee tanssijan uraansa

Nea Hermansson
-
0
”Tää ala on parhaimmillaan maailman ihanin” – näin Anni Minkkinen kuvailee tanssijan uraansa

Tanssistudio AAT.creativen toinen perustaja Anni Minkkinen kertoo haaveilusta, tanssin parhaista puolista, ja miksi ala on toisinaan myrkyllinen.

Teksti ja video: Nea Hermansson

100 vuotta joulun taikaa Weisteellä

Elsa Uimonen
-
0
100 vuotta joulun taikaa Weisteellä

Weiste Wanha Villa -putiikilla on tehty joulua jo vuodesta 1924 ja tämä on Weisteen juhlavuosi. 100-vuotta täyttävä K.A. Weiste Oy on yhä edelleen perheyritys ja heidän brändimyymälänsä Weiste Wanha Villa -putiikki  sijaitsee Helsingin Pukinmäessä. Putiikki on kaunis hirsihuvila, joka on toiminut aikoinaan yrityksen perustajan Kalle Weisteen kotina.

Putiikista löytyy paljon erilaisia sisustustuotteita ja talvella putiikki täyttyy joulukoristeista. Monipuolisen valikoiman ansiosta sieltä löytyy ihan varmasti jokaiselle jotakin. Putiikin joulumyymälä on auennut syyskuun lopulla ja se on auki loppiaiseen 6. tammikuuta asti.

Kuvassa Weiste Wanha Villa -putiikki.

Juhlavuoden kunniaksi Weiste Wanha Villassa on keskitetty koko tuotanto takaisin aloituspaikkaan eli Pukinmäen tehtaalle. Aikaisemmin yritystoiminta sijaitsi Hangossa, jossa valmistettiin joulupalloja. Yrityksen toiminta on parhaimmillaan ulottunut Viroon, jossa toimi kokoonpano toimipiste.

Weiste Wanha Villa- putiikki sijaitsee tehtaan vieressä. Tehtaassa valmistetaan koneilla ja käsityönä kuusen koristepunoksia, havuköynnöksiä, pöytäkuusia, latvatähtiä, koristeltuja palloja sekä filigraanikoristeita. Osa joulukoristeista tulee maahantuontina kuten kristallienkelit, tontut sekä lasipallot ja metsäneläimet.

Kävin itse tutustumassa putiikkiin ja siellä kaikkea laidasta laitaan mistä jouluihminen voisi vain haaveilla. Jokaisesta nurkasta löytyi kaikkea uutta ja kivaa. Joulukoristeet olivat myös erityisiä eli jos haluat oman tyylisen kuusen niin kannattaa suunnata Weisteelle hakemaan koristeet kuuseen. 

Aiheeseen liittyen haastattelin Johanna Weisteetä. Johanna työskentelee K.A. Weiste Oy:ssä ja vastaa myymälän toiminnasta. Johanna kertoo haastattelussa lisää mistä kaikki aikoinaan lähti liikkeelle. 

Kuuntele haastattelu yrityksestä:

Kuvat, Haastattelu ja teksti: Elsa Uimonen

Sorry Mom Tattoo Studio – Vivian Olsbon juhlavuosi 2025

Tiia Haiko
-
0
Sorry Mom Tattoo Studio – Vivian Olsbon juhlavuosi 2025

Helsingin Etu-Töölössä, Tunturikadulla sijaitsee Sorry Mom Tattoo Studio, jonka omistaa Vivian Olsbo. Hän täyttää ensi vuonna 30 ja on tehnyt tatuointeja puolet elämästään. Astuin ovesta sisään tällä kertaa toimittajana, en asiakkaana.

Studion ikkunassa on näyttävä logo.

Studio on alunperin perustettu 2014 Olsbon entisen kollegan Marko Rönnbergin kanssa Tunturikadulle. Silloin studio toimi nimellä Tretton Tattoo. Rönnbergin lähdettyä nimi muutettiin Sorry Mom Tattooksi, paikka on toiminut sillä nimellä useamman vuoden.

Olsbo studion tiskillä. Studiossa on paljon viherkasveja ja Olsbon omaa taidetta esillä.

Vivian Olsbo päätyi perustamaan studion luonnollisena jatkumona sen hetkiseen uraansa. Hän oli aikaisemmin Malmilla 2nd Family tattoo studio nimisessä tatuointistudiossa vuokralaisena. He päättivät silloisen kollegan Rönnbergin kanssa perustaa lähemmäs keskustaa oman, pienemmän, liikkeensä. Olsbo ja Rönnberg pyörittivät studiota yhdessä muutaman vuoden, ja nyt Vivian on ollut useamman vuoden päävastuussa. Studiosta on tullut ajan saatossa Vivianille yhtä tärkeä kuin omasta kodista, ellei tärkeämpikin.

Studion omistaja Vivian Olsbo.

“Olen ylpeä ja kiitollinen studiostani, jossa ei ole tilaa syrjinnälle eikä negatiivisuudelle, sinne saa tulla jokainen omana itsenään” – Vivian kertoo.

Studio sai nimensä vitsailun tuloksena asiakkaiden kanssa siitä, että vanhemmat eivät ole aina samaa mieltä tatuoinnin ottamisesta, ja heidän reaktionsa jännittävät. Siitä inspiroituneena Olsbo totesi, että miksei nimeäisi studiota Sorry Mom tattoo:ksi. Nimen vaihduttua omistajasta on ollut hauska nähdä ihmisten reaktioita siitä, kuinka osuva nimi joidenkin tilanteessa on. 

Vivianin tekemiä tauluja.
Vivianin luomuksia ja työvälineitä.

Olsbon tarina tatuoijana sai alkunsa jo hyvin nuorena. Vivian on aina ollut erittäin taiteellinen ja kulutti jo lapsena kaiken aikansa piirrellessä esim. sarjakuvia, ja ahmien oppeja myös maalaamisesta. Hän on ollut aina kiinnostunut myös tatuoinneista ja kokee ne omaksi jutukseen. Hän sai tatuointikoneen 15-vuotiaana, ja perheen rohkaisemana ryhtyi harjoittelemaan tatuointien tekoa. Nuori Vivian piirsi koulussa tunneilla tatuointiluonnoksia, joita pääsi koulun jälkeen tatuoimaan muun muassa harjoitusnahkaan, siskolle, kavereille ja kavereiden kavereille. Entinen kuvataideopettaja oli surullinen kun tyttö “tuhlasi” taitojaan lahjakkaana kuvataiteilijanalkuna tatuoimiseen. 

Työvälineitä ja musteiden täyttöä seuraavaa asiakasta varten.

“Mutta tässä sitä nyt ollaan 14 vuotta myöhemmin, tekemässä lähes joka päivä sitä, mitä rakastan eniten, tatuoimista.”, Olsbo toteaa.

Vivianin oma kyynärvarsi, jossa on kuva tatuointikoneesta.

Nainen on ehtinyt uransa aikana tekemään jo aika paljon erilaisia tatuointeja, ja nauttii todella paljon eri tyylien toteutuksesta. Olsbo ajattelee, että on kiva kun saa vaihdella päivittäin tatuoitavia aiheita ja tyylejä. Eniten hän kuitenkin pitää isommista, yhtenäisistä, kokonaisuuksista, joita tehdessä ihmisen kehoa ja muotoja saa käyttää edukseen, tällöin tatuoinnista tulee näyttävä ja upea taideteos. On joitakin tatuointeja, joiden tekemistä artisti ei koe omakseen tai, joita ei halua tehdä. Näitä ovat esimerkiksi poliittiset kannanotot, sekä rasistiset tai syrjivät kuvat. Esteettisyyden lisäksi Vivian rakastaa sitä matkaa, jonka käy asiakkaan kanssa esimerkiksi tyhjästä käsivarresta, koko käsivarren peittävään tatuointiin. Niihin istuntoihin ja lukuisiin tunteihin asiakkaan kanssa mahtuu paljon keskustelua, sitoutuneisuutta, luottamusta ja kestävyyttä.

Se on Olsbolle terapeuttista ja palkitsevaa.

Teksti ja kuvat: Tiia Haiko

Yle on aloittanut uutispalvelut arabian ja somalin kielillä syksyllä 2024

Martha Workenh
-
0
Yle on aloittanut uutispalvelut arabian ja somalin kielillä syksyllä 2024

Yle on aloittanut uutispalvelut arabian ja somalin kielillä syksyllä 2024 palvellakseen Suomessa asuvia vähemmistökielisiä. Suomessa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Arabian puhujia on noin 40 000 ja somalinkielisiä noin 25 000.


Kuvaus, editointi, teksti: Martha Workenh
Toimittaja: Martha Workenh

Tove Janssonin Paratiisi avautui Helsingissä

Martha Workenh
-
0
Tove Janssonin Paratiisi avautui Helsingissä

Helsingin taidemuseossa järjestetään 25.10.2024 -6.4.2025 suurnäyttely, joka johdattaa Tove Janssonin luomaan paratiisiin. Näyttely esittelee Janssonin julkisiin tiloihin toteuttamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa. Samalla Muumi 80 -juhlavuoden kunniaksi järjestetty näyttely ”Tove Jansson – Paratiisi” on nähtävillä Helsingin taidemuseossa HAM:ssa. Avauksen jälkeen lähes joka päivä on käynyt noin 1000 vierailijaa nauttimassa näyttelyn tarjoamista elämyksistä.

Ari Ylitalo, työntekijä HAM:issa. Hän toivottaa iloisesti kaikki tervetulleiksi nauttimaan taiteesta ja näyttelyistä!
Yleisö katsoo innokkaasti Tove Janssonin taidetta ja kirjoja. Näyttelyssä voi tutustua hänen luomaansa maailmaan ja nauttia tarinoiden ja visuaalisen kauneuden yhdistelmästä.
Ero ja Helmi Ollikainen tulivat katsomaan Tove Janssonin teoksia ja nauttivat inspiroivasta taiteesta.
Outi Helanterä kertoi, että Jansson on hänen suosikkinsa.
Hilkka Vihavainen kertoo lukeneensa Tove Janssonin kaikki kirjat ja ostaneensa Muumi-kirjoja myös lapsenlapselleen, jotta he voivat yhdessä nauttia tarinoista.
Helsingin taidemuseossa ”Tove Jansson – Paratiisi” -näyttely päättyy 6. huhtikuuta 2025.

Kuvat ja teksti: Martha Workenh

Cheertanssi luo tunnelmaa jääkiekkopeleihin 

Wilma Ihalainen
-
0
Cheertanssi luo tunnelmaa jääkiekkopeleihin 

Cheertanssi on mielenkiintoinen ja vähän esillä ollut laji. Jenni Autiolla on nyt toinen kausi menossa Kiekko-Espoo Cheerleaderseissa. Esiintymiset tapahtuvat Kiekko-Espoon kotipeleissä jääkiekko-otteluissa. Otteluissa tanssijat ovat DJ:n “armoilla”, sillä tanssijat eivät etukäteen tiedä, mitä DJ aikoo soittaa ottelun aikana. Myöskin 26 eri koreografian ulkoa muistaminen ja satunnaisesti niiden käyttäminen otteluissa vaatii suomalaista sisua. 

Pomit eli kultaiset viuhkat, ovat cheertanssin keskeisessä roolissa. Niitä käytetään koko esityksen ajan.
Kiekko-Espoo pelasi HPK:ta vastaan 25. lokakuuta. Ottelun aikana Autio tanssi portailla.

Jenni Aution mielestä hallille saapuessa unohtaa kaiken ylimääräisen. Tanssiessa pelikatkojen aikana keskittyy ainoastaan koreografioiden tanssimiseen, esiintymiseen, hauskanpitoon ja siihen mitä ympärillä tapahtuu, sekä jäällä että yleisössä. Tanssien välissä voi portailla kannustaessa keskittyä pelin seuraamiseen. Aution mielestä hänen cheerleadinjoukkue on aivan ihana.

Esiintyminen tapahtuu portailla. Pelin aikana ihmiset saattavat kulkea portailla, mikä tuo omat haasteensa tanssimisen. 

Autio pitää lajista, sillä se on todella erilaista tanssia kuin se, mitä hän muuten arjessaan harrastaa. Harrastuksiin kuuluu muun muassa twerk ja muilla tanssitunneilla käyminen. Hän ohjaa myös itse erilaisia tanssillisia ryhmäliikuntatunteja sekä käy aktiivisesti kuntosalilla.

Kiekko-Espoon pelinumerolla 34 pelaa Aleksi Laakso.
Porrasvälissä tanssitaan joko kolmestaan tai pareittain. Kuvassa Aution joukkuekaveri Anna Heikkonen.

Cheertanssi sekoitetaan usein cheerleadingiin. Kyse on kuitenkin alalajista. Cheerleadingiin verrattuna cheertanssissa pääpaino on nimensä mukaisesti tanssissa. Cheerleadingissa taas pääpaino on vahvasti tempuissa sekä nostoissa. Samaa näissä lajeissa on kuitenkin mahdollisuus kilpailemiseen. 

Kiekko-Espoo cheerleaders on cheertanssia, mutta pääpaino on esiintymisessä, eikä kilpailua ole. Cheerleaderit tanssivat Metro Areenalla Kiekko-Espoon kotipeleissä portailla pomien kanssa otteluiden aikana. Tanssijat seuraavat portailla peliä ja pelin mukaan he kannustavat kotijoukkuettaan taputtaen heidän kannattajiensa määräämään tahtiin ja pelikatkojen aikana nousevat ylös tanssimaan.  

Pelkkiä koreografioita Autiolla on takataskussaan 26 kappaletta.
Tuomarit ovat kentällä vahtimassa ottelun kulkua.

”Tanssimisesta haastavan ja erityisen tekee se, että me tanssimme portailla ja osassa tansseissa me myös liikumme portaita pitkin alas ja peruuttaen ylös. Jokaisessa pelissä on ennalta määrätty kapteeni, keneltä muut tanssijat seuraavat tanssin ja sen rytmin. Kapteeni siis päättää, mitä tanssia lähdemme tanssimaan seuraavaksi ja mihin rytmiin. DJ soittaa satunnaisesti erilaista musiikkia ja me emme siis koskaan tiedä ennalta, mitä sieltä seuraavaksi tulee. Paitsi maalitanssi, se tanssitaan aina samaan biisiin ja tahtiin.” Jenni kertoo.

”Pelkästään itse livejääkiekko-ottelu ja halliympäristö tuovat tanssimiseen ja esiintymiseen aivan erityisen fiiliksen ja tunnelman.” Jenni jatkaa.

Portailla tanssiessa suurimmassa osassa liikkeistä pyritään mahdollisimman suoriin sekä tiukkoihin käsiin. Tämä siksi, että liikkeet näyttävät mahdollisimman isoilta ja kaikilla tanssijoilla samanlaisilta, mutta myös siksi, että liikkeet näkyvät kokonaisvaltaisesti pitkälle ja näyttävät hyvältä.

Jenni Aution joukkue edustaa Kiekko-Espoota, jolloin esiintymisvaatetus on sen mukaista. 
Ottelun voitti Kiekko-Espoo 5-2.

Kuvat ja teksti: Wilma Ihalainen

1...414243...138Sivu 42 / 138