Kultainen Venla -gaala: koskettavia puheita sekä kiusallista komiikkaa

Tua Ferchen
-
0
Kultainen Venla -gaala: koskettavia puheita sekä kiusallista komiikkaa

Kultainen Venla -gaala toi jälleen mukanaan pitkiä kiitospuheita sekä korneja vitsejä. Mutta saihan gaala katsojat myös herkistymään. Yli kahden tunnin suora lähetys piti sisällään valtavan määrän palkinnonjakoja eri ohjelma-kategorioissa, suuren määrän vuolaita ja herkkiä kiitospuheita, sekä tunnelmaa kohottavan esiintyminen rap-artisti Elastiselta.

Tänä vuonna Kultainen Venla -gaala järjestettiin Helsingissä Suomen kansallisoopperan tiloissa Alminsalissa perjantaina 17.1. Noin 939 000 katsojaa (Finnpanel) kerääntyivät ruudun ääreen seuraamaan, kuinka TV-alan ammattilaiset juhlivat sekä jännittivät edessä häämöttävää gaalaa..

Kultainen Venla -gaalan jopa tärkeimmät palkinnot jaettiin katsojien äänestyksen perusteella ja voittajat olivat selkeät. 

Vuoden ohjelmaksi palkittiin TV-ohjelma Peltsi ja Osmo, sekä 12-vuotias Osmo Peltola äänestettiin vuoden esiintyjäksi. Innostus oli jopa ruudun takaa käsin kosketeltavissa, kun 12-vuotias Osmo asteli lavalle noutamaan kultaista palkintoaan isänsä Mikko “Peltsi” Peltola kannoillaan. 

Tänä vuonna gaalaan oli valittuna ennätysmäärä jo televisiosta tuttuja juontajia: Heikki Paasonen, Anni Ihamäki, Jaajo Linnonmaa, Riku Rantala, Jaana Pelkonen, Christoffer Strandberg ja Susanna Laine. 

Juontajien kävellessä lavalle satojen ammattilaisten eteen, oli jännitys läsnä. Käsikirjoitetut vitsit valuivat välillä nolouden rajamaille, ja selkeästi ivailun terävin kärki oli päätetty jättää pois. Vaikka piilovitsailut TV-alan leikkauksista olivat ajankohtaisia, lakastuivat ne tilassa vallitsevan jännittyneen ilmapiirin alle. 

Suomalaisen edesmenneen näyttelijän ja käsikirjoittaja Heikki Silvennoisen elämäntyöpalkinnon jakaminen veti yleisön sekä kotikatsojat hiljaiseksi. Kauniisti tuotettu insertti sekä puheet koskettivat monia, ja kyynelkanavat olivat vaikea pitää kurissa. Heikki Silvennoisen tytär Saara Silvennoinen nousi lavalle noutamaan palkinnon isänsä puolesta, ja hän poistui yleisön seisovien suosionosoitusten saattelemana.

Vuoden ohjelmaksi palkitun Osmo ja Peltsi:n lisäksi ehdolla olivat Naurumaraton 42h sekä Unelmia Italiassa. Tämä jos mikä, kertoo kansastamme paljon. 

Jokainen näistä ohjelmista koskettaa katsojaa eri tavoin. Oli se sitten kurkistus isän ja pojan perhesuhteeseen, koskettava tarina uuden unelman aloittamisesta, tai rahankeruusta hyvään tarkoitukseen, ovat nämä kaikki Kultaisen Venlan arvoisia ohjelmia. Vaikka maailmankartalla tällainen ilmiö on pieni, kertoo se kuitenkin meistä suomalaisista jotain tärkeämpää. 

Kaikki vuoden 2025 Kultainen Venla- palkinnon saajat:

Elämäntyöpalkinto

Heikki Silvennoinen

Yleisöpalkinto: esiintyjä

Osmo Peltola

Yleisöpalkinto: ohjelma

Peltsi ja Osmo

Seurantareality

Kirjolla (Yle Areena ja Yle TV2, FremantleMedia Finland)

Urheiluohjelma

Pariisin olympiakisat (Yle TV2, Yle Urheilu ja tapahtumat)

Uutis- ja ajankohtaisohjelma

MTV:n Presidentinvaalien tuotantokokonaisuus (MTV Katsomo ja MTV3, MTV)

Käsikirjoitus (fiktio)

Jemina Jokisalo sarjasta Toinen tuleminen (Elisa Viihde, Just Republic)

Juontaja

Antti Holma ohjelmasta Haluatko miljonääriksi? (Ruutu ja Nelonen, Rabbit Films)

Pääosanäyttelijä

Riitta Havukainen sarjasta Paratiisi (Yle Areena ja Yle TV1, ReelMedia)

Sivuosanäyttelijä

Kati Outinen sarjasta Utö (Ruutu ja Nelonen, Lucy Loves Drama)

Ohjaus (fiktio)

Aku Louhimies sarjasta Konflikti (MTV Katsomo ja MTV3, Backmann & Hoderoff)

Ohjaus (viihde ja fakta)

Jan-Aslak Leino & Janne Rehmonen ohjelmasta Tanssii tähtien kanssa (MTV Katsomo ja MTV3, Banijay Finland)

Asiaohjelma- ja dokumenttisarja

Arman ja 7 kuolemansyntiä (MTV Katsomo ja MTV3, Armanin maailma)

Draamasarja

Konflikti (MTV Katsomo ja MTV3, Backmann & Hoderoff)

Komediasarja

Modernit miehet (Yle Areena ja Yle TV1, Moskito Television)

Viihdeohjelma

Kovan viikon ilta (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Luovat sisällöt ja media)

Event-ohjelma

UMK24 (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Nuoret ja viihde)

Game Show

Suurmestari (MTV Katsomo ja MTV3, Rabbit Films)

Keskusteluohjelma

Tabu (MTV Katsomo ja MTV3, Moskito Television)

Kilpailureality

Tanssii tähtien kanssa (MTV Katsomo ja MTV3, Banijay Finland)

Lasten- ja nuortenohjelma

HS Lasten uutiset (Ruutu ja Nelonen, Helsingin Sanomat)

Lifestyle-ohjelma

Unelmia Italiassa (MTV Katsomo ja MTV3, Mediawan Finland)

Musiikkiviihde

Elämäni biisi (Yle Areena ja Yle TV1, Yellow Film & TV)

Käsikirjoitus (fiktio)

Jemina Jokisalo sarjasta Toinen tuleminen (Elisa Viihde, Just Republic)

Teksti: Tua Ferchen Kuva: Noora Luukkanen

Analyysi: Ukrainan sodan ratkaisu on Donald Trumpin käsissä

Viktor Fagerudd
-
0
Analyysi: Ukrainan sodan ratkaisu on Donald Trumpin käsissä

Donald Trump vannoi eilen 20. tammikuuta virkavalansa ja nousi sen myötä virallisesti Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, ovat ratkaisun avaimet Ukrainan sotaan Trumpin käsissä.

Trumpin ensimmäiseltä presidenttikaudelta tuttu oikukkuus oli vahvasti läsnä jo virkaanastujaispäivänä. Presidentti keskittyi virkaanastujaisseremoniassa pitämässään puheessaan pitkälti sisäpoliittisiin kysymyksiin sekä väistyneen presidentin Joe Bidenin aiempien päätösten perumiseen.

Toisen kautensa ensimmäisen päivän aikana Trump muun muassa allekirjoitti päätökset Yhdysvaltojen vetäytymisestä niin Pariisin ilmastosopimuksesta kuin maailman terveysjärjestö WHO:sta. Yhdysvallat irtautui ilmastosopimuksesta jo Trumpin ensimmäisen kauden aikana, kun taas Biden liitti maan takaisin vuonna 2015 solmittuun sopimukseen oman presidenttikautensa alussa.

Ukrainan sotaa ei mainittu Trumpin puheessa lainkaan, vaikka hän jo vaalikampanjansa aikana uhosi lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa. Lisäksi Trump on useaan otteeseen myös väittänyt, ettei sota koskaan olisi alkanutkaan, mikäli hän olisi ollut presidenttinä. Vaikka Trump sittemmin onkin höllentänyt aiempia aikataulupuheitaan, odotetaan Ukrainassa silti tuoreen presidentin seuraavia siirtoja.

Trumpin ulkopolitiikkaa leimaa edelleen suuri arvaamattomuus.

Virkaanastujaispuheen jälkeen Valkoisessa talossa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Trump kertoi aikovansa sopia tapaamisen Vladimir Putinin kanssa. Jo pitkään on odotettu, että “diilien” tekijänä tunnettu Trump pyrkii solmimaan sopimuksen, joka päättäisi jo kolme vuotta käynnissä olleen Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. 

Mahdollinen tapaaminen Putinin kanssa olisi selkeä muutos Yhdysvaltain ulkopoliittiseen linjaan suhteessa Venäjään verrattuna Bidenin presidenttikauden aikaiseen politiikkaan. Lännen suora dialogi Venäjän johdon kanssa on sodan alkamisen jälkeen rajoittunut muutamiin yksittäisiin eurooppalaisjohtajiin, joista tunnetuin tapaus on Venäjä-myötämielisenä tunnetun Unkarin pääministeri Viktor Orbánin vierailu Moskovassa viime kesänä.

Millainen tämä diili sitten voisi olla?

Vaikka Trumpin ulkopolitiikasta tiedetään jo hieman enemmän tämän ensimmäiseen presidenttikauden perusteella, leimaa sitä silti suuri arvaamattomuus. Tunnusomaista hänelle on ollut ennen kaikkea kahdenvälisten suhteiden korostaminen kansainvälisessä dialogissa. 

Trump tuntee Putinin jo edelliseltä presidenttikaudeltaan ja on tiettävästi pitänyt tähän yhteyttä myös kausiensa välissä. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on keskustellut Trumpin kanssa jo useampaan otteeseen. 

Ukrainan kannalta on perusteltua pelätä, että rauhanneuvottelut johtaisivat Ukrainalle ja siten myös muulle Euroopalle epäedulliseen lopputulokseen. Venäjän on arvioitu haluavan pitää kiinni sen laittomasti itselleen liittämistään alueista Ukrainassa. 

Mikäli Ukraina joutuisi suostumaan alueluovutuksiin, olisi se selvä viesti Venäjälle siitä, että voimankäytöllä ja laittomilla hyökkäyssodilla se voisi tulevaisuudessakin muuttaa itsenäisten kansallisvaltioiden rajoja ja siten saavuttaa omia imperialistisia tavoitteitaan. Tämä olisi Euroopan ja maailmanrauhan kannalta tuhoisa skenaario.

Trump ei Amerikan suuruutta korostavassa hengessään halua näyttäytyä heikolta suhteessa Venäjään.

Toisaalta Venäjäkään ei voi olettaa, että se saisi läpi kaikkia vaatimuksiaan mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Inflaatio alkaa yhä suuremmin vaikuttaa venäläisten arkeen, ja Bidenin viimeisimpiin päätöksiin kuuluneet pakotteet Venäjän varjolaivastoa ja sen toteuttamaa öljykauppaa kohtaan aiheuttaa ison loven Putinin sotakassaan. Trump ei myöskään Amerikan suuruutta korostavassa hengessään halua näyttäytyä heikolta suhteessa Venäjään.

Tärkein lähtökohta Trumpille sodan ratkaisussa ei kuitenkaan ole Ukrainan, Euroopan tai Venäjän etu, vaan se, että hän sodan päättämällä saavuttaisi hyötyä sekä itselleen että Yhdysvalloille. Tämä toisi Trumpille myös sisäpoliittisia irtopisteitä verrattuna edeltäjäänsä, jonka ulkopolitiikkaa eilen virkaansa astunut presidentti on toistuvasti moittinut.

Trumpin mahdollisen rauhandiilin sisällöstä ei vielä ole tarkempaa tietoa. Vaikka sota saattaisikin sen myötä päättyä Ukrainan ja Euroopan kannalta huonoon lopputulokseen, on tällä hetkellä silti vaikea nähdä muuta tietä ulos pitkittyneestä ja luonteeltaan yhä staattisemmaksi kääntyneestä sodasta. 

Ukraina ei ole saanut sodan voittamiseen tarvittavaa tukea länneltä, eikä näköpiirissä ole sellaista kehitystä, jossa EU-maat yhteisenä rintamana tukisi Ukrainaa tässä mittakaavassa. 

Niin paradoksaaliselta kuin se saattaa Trumpiin liittyvien mielikuvien perusteella kuulostaakin, on tuoreella presidentillä Ukrainan sodan ratkaisun avaimet käsissään.

Teksti: Viktor Fagerudd
Kuva: Senni Kujanpää

Raskasvetoista rautavaaraa – Kaarle Viikate kertoo suhteestaan suomalaiseen musiikkiin

Mika Hallami
-
0
Raskasvetoista rautavaaraa – Kaarle Viikate kertoo suhteestaan suomalaiseen musiikkiin

Kaupunkikanavan toimittaja Mika Hallami jututti Viikate-yhtyeen Kaarle Viikatetta tämän suhteesta suomalaiseen musiikkiin. Esille nousi mielenkiintoisia nimiä kotimaamme musiikkihistoriasta. Myös suomalaisen musiikin nykytilasta hänellä on valistunut näkemys. Kuuntele haastattelu:

Toimittaja: Mika Hallami
Kuvat: Kalle Pyyhtinen

Viisuhumua -podcastissa asiaa UMK:sta sekä Euroviisuista

Noora Luukkanen
-
0
Viisuhumua -podcastissa asiaa UMK:sta sekä Euroviisuista

Tervetuloa ”Viisuhumua”-podcastiin, jossa sukellamme Euroviisujen värikkääseen maailmaan! Käsittelemme vieraiden lempi Euroviisu-maita ja -edustajia, ja käymme läpi tämän vuoden artistit ja heidän upeita biisejään. Liity mukaan keskusteluun ja löydä inspiraatiota euroviisujen taianomaisesta maailmasta!

Työttömyys koskettaa kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä

Veronika Vilaranta
-
0
Työttömyys koskettaa kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä

Työttömyys koskettaa tällä hetkellä montaa kymmentä tuhatta helsinkiläistä. Vastuu työttömistä työnhakijoista on siirtynyt valtiolta kunnille vuoden vaihteessa. Kaupunkikanava kävi selvittämässä kaupunkilaisten mietteitä esimerkiksi yksilön ja yhteiskunnan vastuusta koskien tämän hetkistä työllisyystilannetta.

Suunnittelu, kuvaus, editointi: Veronika Vilaranta
Suunnittelu, juonto: Senni Kujanpää

Onko tekoäly tulevaisuuden päästölähde vai energiaoptimoija?

Sofie Satta
-
0
Onko tekoäly tulevaisuuden päästölähde vai energiaoptimoija?

Käsillämme on ilmastonmuutoksen aika. Energiantuotanto syö maapallomme resursseja ja tuottaa valtavasti päästöjä. Energian kulutus kasvaa jatkuvasti, mutta uusiutumaton energia ei ole enää jatkossa ratkaisu tilanteeseen. Voisiko tekoäly auttaa matkalla kohti ekologisempaa ja uusiutuvampaa sähköntuotantoa?

Suomessa on tavoitteena lisätä uusiutuvan energian tuotantoa, ja vuoteen 2030 mennessä tavoitteenamme on nostaa uusiutuvan energian käyttöprosentti viitenkymmeneen. Vaihtoehtona fossiiliselle energiatuotannolle ovat uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoima. Edelleen joudutaan turvautumaan myös ydinvoimaan, koska se ei tuota ilmakehälle haitallisia kasvihuonekaasuja, ydinjätettä kylläkin.

Teollisen vallankumouksen aikaa elettiin Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Energian lähteinä uusissa tehtaissa käytettiin pääasiassa hiiltä, vesivoimaa ja puuta. Hiilellä toimiva höyrykone oli nykyisen elintasomme mahdollistaneen teknologisen kehityksen lähtölaukaus.

Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla. Ukrainan sodan myötä Euroopan maat ovat pyrkineet eroon Venäjän tuottamista fossiilisista polttoaineista. Energiakriisistä on puhuttu maailmanlaajuisesti nyt parin vuoden ajan.

Millä tavalla tekoäly voisi auttaa uusiutuvan energian kasvavaan tarpeeseen?

Vaikka tekoälyn nopea kehitys huolestuttaa alan tutkijoitakin, voi tekoäly auttaa kuitenkin analysoimaan ja tulkitsemaan dataa nopeammin ja tehokkaammin, kuin ihmisaivot. Tätä ollaan jo pystytty hyödyntämään sähkötuotannon eri vaiheissa, esimerkiksi kulutuksen ennakoimisessa ja raaka-aineiden optimoimisessa. Tekoälyn avulla voidaan muodostaa ekologisempi energiantuotantoprosessi, joka minimoi ylimääräisen kulutuksen.  

Samalla tekoäly on vaatii suuren määrä sähköä datakeskusten pyörittämiseen valtavien tietomäärien prosessoinnissa. Suuret teknologiayhtiöt rakentavat uusia datakeskuksia, jotka vaativat valtavasti energiaa ja resursseja.

Tekoälyn energiantarvetta on kuitenkin mahdollista vähentää tulevaisuudessa supersirulla, joka parantaa tekoälyn suorituskyvyn kolmekymmentäkertaiseksi.

Tulevaisuudessa aurinkoenergiaa voidaan kerätä jo avaruudessa aurinkopaneeleilla ja siirtää energia mikroaaltoina maan pinnalle jaettavaksi eri käyttökohteisiin. Tekniikkaa on jo pienessä mittakaavassa testattu ja energiansiirto avaruudesta maan pinnalle on onnistunut.

On tärkeää, että pystymme kehittämään ratkaisuja, jotka edistävät uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Myös Ydinvoimasta tulisi päästä eroon, mutta tällä hetkellä se ei ole vielä mahdollista. Ovatko teknologia ja tekoäly energiantuotannon ratkaisu vai ovatko ne vain uusia päästölähteitä?

Teksti: Sofie Satta
Kuva: Pixabay

Kolumni: Parasta juhlaperinnettämme ei tule uutenavuotena sivuuttaa

Aleksanteri Siikjärvi
-
0
Kolumni: Parasta juhlaperinnettämme ei tule uutenavuotena sivuuttaa

Uudenvuodenlupaus on paras juhlaperinteemme kautta aikain. Silti raketit saavat enemmän huomiota. Tätä on nyt syytä jokaisen miettiä.

Uudenvuoden perinteisiin kuuluu olennaisena osana uudenvuodenlupaukset. Se on paras ja terveellisin juhliin liittyvä perinne vuoden aikana ja siihen tulisi suhtautua huomattavasti vakavammin.

Uuttavuotta neutraalimpaa juhlaa ei ole. Sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon tai politiikan kanssa. Se on myös luonteeltaan yhdenvertainen, tarjoten kaikille samaa. Uuden vuoden ja uuden mahdollisuuden. Se kutsuu kaikki mukaan yhtä lailla: uppiniskaisinkaan ei voi edes piruuttaan jättäytyä edellisvuoteen.

Tästä olisi helppo ottaa enemmän irti ja luvata jokaisena uutenavuotena sekä itselleen että muille parempaa. Luvata totisemmin ja luvata määrätietoisemmin. Lisäksi uudenvuodenlupaukset tulisi ilmiönä karnevalisoida, jotta lupausten tekeminen olisi varmasti kaikkien intressissä. Vielä kun ne kaupallistettaisiin paremmin, siirtyisi joulukuun lopun kaupallinen huomio terveesti pois joulusta, ja etenkin raketeista.

Uudenvuodenlupaukset liittyvät perinteisesti elämänlaadun parantamiseen. Suurimmassa suosiossa ovat muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksiin, mutta jokaisesta netistä löytyvästä listauksesta löytyy myös lupaus olla tavalla tai toisella parempi ihminen muita kohtaan. Huomionarvoista on, ettei top-listoille yllä lainkaan pahoja lupauksia. Tulkitkaamme tätä suopeasti ja uskokaamme tämän kertovan ihmisten hyvyydestä. Näin ollen, mitä useampi lupaa, sitä enemmän hyvää saamme. Piti lupaus tai ei, “hyvään” pyrkiminen, on hyvyyttä itsessään.

Kuten ajoittain kuulee mainittavan, terapiaan ei tarvitse mennä vasta, kun on kaulaansa myöten ravassa. Eikä muutos parempaan ole silloin edes helpointa, vaan ainoastaan välttämätöntä. Uusivuosi on samaan aikaan keinotekoinen, mutta luonnollinen hetki miettiä tekosiaan. Vaikka syntilista ei uuteen kalenteriin siirtymisellä nollaannu, syntejä ei tarvitse kirjata sen uudelle, vasta käännetylle sivulle. Onhan jokaisesta itsestään kiinni, mitä sille kirjoitetaan. Emme voi luvata muiden puolesta, mutta voimme itse tehdä parhaamme.

Lupaaminen ei ole helppoa. Varsinkaan itselleen lupaaminen. Muita saatamme ehkä häpeän välttämiseksi pystyä narraamaan, mutta jos narraamme itseämme, joudumme vääjäämättä juoksemaan valheitamme pakoon, kunnes totuus meidät perii. Ja se takuulla perii.

Mikäli lupaaminen tuottaa paineita, on syytä muistuttaa itseään, että onnistumisen lupaaminen on tietenkin kohtuutonta, mutta kuka tahansa voi luvata yrittää.

Uudenvuodenlupaus voi olla elämäsi paras lupaus. Se on siis syytä ottaa vakavasti.

Teksti ja kuva: Aleksanteri Siikjärvi

Kultainen Venla tuo arvostusta TV-alan ammattilaisille

Tua Ferchen
-
0
Kultainen Venla tuo arvostusta TV-alan ammattilaisille

Tänäkin vuonna Kultainen Venla-gaala palkitsee tänään 17. tammikuuta TV- alan ammattilaisia. Finalistijoukkoon on karsiutunut niin ohjelmien kuin ammattilaistenkin puolelta uusia tulokkaita. Mutta miksi televisioalan gaalat ovat tärkeitä?

Tv-ohjelmia katsoessasi huomiosi luultavasti kiinnittyy ruudussa esiintyviin hahmoihin. Oli kyseessä sitten julkisuuden henkilö tai tavallinen tallaaja, on ohjelman keskiössä tuotannon luoma ja rakentama esiintyjä.

Suomalaisten suosimien reality- ja dokumentaaristen ohjelmien takana on suuri joukko televisioalan ammattilaisia, joiden tehtävänä on luoda, tuottaa ja toteuttaa sisältöä katsojille. Se määrä ammattilaisia, joita suurien tuotantojen tuottaminen vaatii, on jotain, mitä normaalin sohvaperunan on vaikea ymmärtää.

Vuoden 2025 Kultaisen Venla -palkinnon voittajiksi on ehdolla jälleen valtava määrä muun muassa viihde-, dokumentti-, lifestyle- ja urheiluohjelmia. Ohjelmien lisäksi ehdolla on myös ohjaajia, näyttelijöitä, juontajia sekä käsikirjoittajia. 

Vaikka suurin osa palkinnoista jaetaan raadin äänestyksen perusteella, Vuoden esiintyjä- ja Vuoden ohjelma -palkinnot päättävät se tärkein ryhmä: katsojat. Se, miltä ohjelmat näyttävät ja tuntuvat katsojalle, on tärkein työkalu näitä ohjelmia tekeville.

Kultainen Venla syntyi, kun Kultainen-TV, ja Venla-palkinnot yhdistyivät vuonna 2010. Vaikka maailmalla on gaaloja vaikka mihin lähtöön, on Suomessa kuitenkin pysytty melko maltillisina.

Tähän ehkä vaikuttaa se tosiasia, että suomalainen televisio on kohdennettu vain suomalaisille katsojille. Vaikka moni ohjelmakonsepti yritetään myydä formaatiksi ulkomaille kansainväliseen toistoon, ei se kuitenkaan aina lähde muuttolinnun lailla lentoon niin kuin toivotaan.

Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole vähätellä suomalaisia tv-ohjelmia, vaan pikemminkin ihailla niiden omaperäisyyttä. 

Televisio-ohjelmia on nykyään melkein joka lähtöön, ja varsinkin reality-TV:n laatu on jatkuvasti parantunut. Tämä on johtanut positiiviseen ilmiöön: suomalaiset katsovat ja arvostavat yhä enemmän suomalaisia ohjelmia.

Tämä ilmiö ei kuitenkaan aivan yllä Kultaisen Venlan gaalatilaisuuteen. Olemme tottuneet näkemään kansainvälisten gaalojen pukuloistoa ja mahtavia ohjelmanumeroita. Samalla Venla-gaala pysyttelee melko maltillisen ohjelman rajoissa suomalaiseen tapaan. 

On tärkeää päästä näkemään, kuinka palkintojen saajat huomioidaan heidän kädenjäljistään. Tuokohan vuosi 2025 mukanaan uudenlaista loistoa, ja suurempaa suomalaisen TV-työn ammattitaidon juhlintaa gaala-iltoihin?

Kuva: Tua Ferchen

Kielletäänkö Tiktok Yhdysvalloissa?

Sampo Mononen
-
0
Kielletäänkö Tiktok Yhdysvalloissa?

Maailmanlaajuisesti tunnettu sosiaalisen median alusta Tiktok saatetaan kieltää Yhdysvalloissa sunnuntaina 19. tammikuuta. Tiktok on Yhdysvalloissa määritelty tietoturvallisuusriskiksi, sillä alustan katsotaan keräävän käyttäjien tietoja. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden hyväksytti viime vuoden huhtikuussa lain, joka estäisi Tiktokin käytön Yhdysvalloissa, ellei alustan omistaja ByteDance myisi Tiktokin Yhdysvaltain-toimintoja Yhdysvaltalaiselle ostajalle 9 kuukauden aikana. 

Mahdollisesti voimaan astuva laki ei poistaisi sovellusta jokaiselta amerikkalaiselta käyttäjältä, vaan sovellusta ei pystyisi enää lataamaan tai päivittämään. Sovelluksesta tulisi käyttökelvoton uusien päivitysten puutteen takia. Uusi laki ei myöskään poista käyttäjien tilejä alustalta. 

Tiktokin mahdollisesta ostajasta on ollut monenlaista spekulaatiota lähiaikoina. Viimeisimpänä valokeilassa on ollut miljardööri Elon Musk. Uutistoimisto Bloomberg tiedotti aikaisemmin tällä viikolla, että Kiina olisi harkinnut Muskia mahdolliseksi ostajaksi, mutta Tiktok kielsi väitteen. 

Yhdysvaltojen virkaan astuva presidentti Donald Trump on ollut kriittinen alustan kieltämisestä ja toivoo, että päätöstä voitaisiin viivästyttää. Trump astuu valtaan 20. tammikuuta. Trumpin kantaa voidaan pitää ristiriitaisena, sillä aikaisemmin presidenttinä ollessaan hän yritti itse kieltää Tiktokin Yhdysvalloissa jo vuonna 2020.

Tiktokin kielto olisi varmasti suuri pettymys sen suurimmalle käyttäjäkunnalle eli nuorisolle. Kielto tuottasi myös ongelmia esimerkiksi sisällöntuottajille, jotka tienaavat elantonsa hyödyntäen Tiktokkia. Tilanteen kohtalo on vielä ilmassa.

Teksti ja kuva: Sampo Mononen

Katugallup: Teitkö uudenvuodenlupauksia?

Aleksanteri Siikjärvi
-
0
Katugallup: Teitkö uudenvuodenlupauksia?

Uudenvuodenlupaukset tehtiin reilu kaksi viikkoa sitten. Vai tehtiinkö? Kaupunkikanavan toimitus kävi Helsingin Triplassa ottamassa selvää, tehtiinkö uudenvuodenlupauksia ja millaisia ne ovat. Katso video:

Video: Petra Sinkkonen, Veronika Vilaranta ja Aleksanteri Siikjärvi
Teksti: Aleksanteri Siikjärvi

1...404142...138Sivu 41 / 138