Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sai tukea USA:n presidentin Donald Trumpin kanssa tapahtuneen yhteenoton jälkeen. Viikonloppuna Zelenskyi kävi Lontoossa huippukokouksessa, missä Ranska ja Britannia alkoivat rakentaa rauhansuunnitelmaa. Presidentti Alexander Stubb kertoi Ylelle, että Suomi on mukana suunnitelman tukemisessa yhdessä Norjan kanssa.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaaminen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa muuttui väittelyksi viime perjantaina 28. helmikuuta Valkoisen talon Oval Office:ssa.
Tässä tapaamisessa suunniteltu mineraalisopimuksen allekirjoittaminen myös peruttiin.
Yhdessä vaiheessa Trump kertoi Zelenskyille, ettei tämä ollut tarpeeksi kiitollinen Yhdysvaltain sotilaallisesta ja poliittisesta tuesta Ukrainan taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan.
Tapaamisessa nähtiin myös, miten Trump ja Zelenskyi puhuvat päällekkäin.
“Teillä ei ole kortteja pelattavaksi”, sanoo Trump.
“En pelaa kortteja, herra presidentti, olen tosissani. Olen sotaa käyvä presidentti.”
Ennen kuin Zelenskyi lopetti puheensa, Trump sanoi: ”Pelaat miljoonien ihmisten hengillä. Pelailet kolmannen maailmansodan kanssa”.
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance oli myös mukana tässä tapaamisessa.
Zelenskyin asua oli myös kritisoitu. Kun Volodymyr Zelenskyi poistui ajoneuvostaan Washingtonissa perjantaina, Donald Trump tervehti häntä kädenpuristuksella ja sanoilla: ”Olet tänään pukeutunut”.
Sodan aikana Zelenskyi on käyttänyt lukuisilla kansainvälisillä matkoillaan yksinkertaisia collegepaitoja, usein mustia tai oliivinvihreitä, joissa on Ukrainan vaakuna, cargo-housuja ja työsaappaita.
Brian Glenn, konservatiivisen kaapeliverkon toimittaja Real America’s Voicesta kysyi Zelenskyiltä: ”Miksi et käytä pukua”, ”Omistatko puvun?”
Tapaamisen jälkeen Zelenskyi poistui Valkoisesta talosta etuajassa eikä vastannut ulkopuolella odottaneen lehdistön kysymyksiin.
Euroopan johtajat osoittavat tukea Ukrainalle sosiaalisessa mediassa
Suomen presidentti Alexander Stubb kirjoitti yhteisöpalvelu X:ssä keskustelun jälkeen, että “Ukrainan urhoollisessa puolustustaistelussa on kyse koko kansakunnan selviytymisestä” ja ”Ukraina ja sen demokraattisesti valittu johto ansaitsevat kaiken arvostuksemme ja tukemme”.
The heroic fight of Ukraine against Russia’s war of agression is about the existence of Ukraine as a nation. We in Finland understand what Ukraine is going through.
Ukraine is fighting not only for her independence, sovereignty and territorial integrity, but also for European… https://t.co/UHhjz6h4yR
Ranskan, Saksan, Alankomaiden, Espanjan ja Puolan johtajat olivat niiden joukossa, jotka lähettivät Ukrainaa tukevia viestejä sosiaalisessa mediassa. Zelenskyi vastasi suoraan jokaiselle kiittääkseen heitä heidän tuestaan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kirjoitti: ”On hyökkääjä: Venäjä. On uhri: Ukraina. Teimme oikein auttaessamme Ukrainaa ja asettaessamme Venäjälle pakotteita kolme vuotta sitten – ja jatkamme niin.”
Saksan erovuorossa oleva liittokansleri Olaf Scholz kirjoitti, että ”kukaan ei halua rauhaa enempää kuin Ukrainan kansalaiset”. Hänen sijaisensa Friedrich Merz lisäsi, että ”seisomme Ukrainan puolella” ja ”emme saa koskaan sekoittaa hyökkääjää ja uhria tässä kauheassa sodassa”.
Hollannin pääministeri Dick Schoof sanoi, että Alankomaat tukee Ukrainaa ”nyt enemmän kuin koskaan” ja lisäsi: ”Haluamme kestävän rauhan ja että Venäjän aloittama hyökkäyssota loppuu. Ukrainan ja sen kansan ja Euroopan puolesta.”
Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi: ”Ukraina, Espanja seisoo kanssanne”, kun taas hänen puolalainen kollegansa Donald Tusk kirjoitti: ”Rakas @ZelenskyyUa, rakkaat ukrainalaiset ystävät, ette ole yksin.”
Zelenskyi keskusteli Iso Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa Lontoon Lancaster Housesissa 1. maaliskuuta. KUVA: Ukrainan presidentin kanslia.
Viikonloppuna Zelenskyi saapui Lontooseen osallistuakseen Britannian pääministerin Keir Starmerin isännöimään huippukokoukseen ja keskustelemaan tuesta Ukrainalle.
Osallistujat ovat eri puolilta Eurooppaa, mukaan lukien Naton pääsihteeri sekä EU-komission, EU-neuvoston, Turkin ja Kanadan johtajat.
Huippukokouksen isäntä Starmer sanoi, että huippukokous oli ”kerran sukupolvessa hetki Euroopan turvallisuudelle, ja meidän kaikkien on tehtävä enemmän”.
Hän sanoi Zelenskyille: ”Toivon, että tiedät, että olemme kaikki sinun ja Ukrainan kansan kanssa niin kauan kuin tämä kestää. Kaikki tämän pöydän ympärillä.”
Lähteitä: BBC, Gov.uk, Le Monde, Sky News, Euronews, Yleisradio Teksti: Nadira Kusaeni Kuvat: Ukrainan presidentin kanslia, president.gov.ua
Keskustelu sukupuolten välisestä palkkatasa-arvosta on noussut jälleen keskusteluun Ylen palkkaerokoneen ja Akavan tilaaman tutkimuskyselyn myötä. Palkoissa on edelleen suuria eroja miesten ja naisten välillä, eikä kattavia selityksiä eroavaisuuksille löydy.
Jopa Suomessa palkkaerot sukupuolten välillä ovat edelleen hämmästyttäviä. Ylen palkkaerokone laskee eriäväisyyksiä, ja myös perusteita palkkaeroavaisuuksille löytyy. Kuten se, että miehet hakeutuvat useammin tehtäviin, joista on mahdollisuus edetä johtotason pesteihin. Tällöin palkkakin on luonnollisesti korkeampi.
Yhtenä selityksenä pidetään myös sitä, että naiset pitävät enemmän vanhempainvapaita, mikä johtaa siihen, että miehet viettävät pidempiä aikoja töissä. Tämä jättää enemmän tilaa urakehitykselle ja paremmalle tienesteille.
Naisen ollessa pidempään kotona, voi olla äitiysvapaan jälkeen hankalampaa hakeutua tehtäviin, jotka vaativat suurta urakehitystä. Mahdollisesti nousujohteinen urakausi on juuri katkennut parhaassa pisteessä, ja paluu takaisin ja siitä vielä nousukiitoon vaatii enemmän ponnisteluja.
On looginen selitys, että suuremmilla työtunneilla ja vaivannäöllä on mahdollisuus myös korkeampaan palkkaukseen. Usein se on kuitenkin nainen, jonka tulee valita perheen ja uralla etenemisen väliltä.
“Suomessa on pitkään ollut vallalla ajatus, että naisvaltaisten alojen palkkatasot ovat luonnollisesti matalampia, koska ne liittyvät julkiseen sektoriin ja näin ollen niitä pidetään pikemminkin kulueränä kuin tuottavana työnä”, työelämän tasa-arvoa tutkinut Aalto-yliopiston apulaisprofessori Paula Koskinen-Sandberg toteaa Yleisradion jutussa.
Miten työelämän tuottavuutta arvotetaan?
Koskinen-Sandberg kertoo yleisiä olettamuksia miesten ja naisten välisistä palkkaeroista.
Naisten palkka on “luonnollisesti” alhaisempi, sillä työt liittyvät julkiseen sektoriin ja tätä pidetään kulueränä. Tämä täytyy lukea uudelleen pariin otteeseen.
Naisten tekemä työ yhteiskunnassamme on siis vähäpätöisempää ja valtiolle riesa, minkä vuoksi palkka on alhaisempi, kärjistetysti sanottuna.
Julkinen sektori kattaa monia naisvaltaisia aloja, kuten päivähoidon, koulutuksen ja erilaiset virastotyötehtävät. Vertaus kyseisten töiden tuottavuudesta ja kulueristä varsinkin koulutuksesta puhuttaessa on jokseenkin epäreilu.
Lapsi oppii päiväkodissa tunnetaitoja ja luo sosiaalisia suhteita ikätoverustensa kanssa. Tässä kaikessa lapsen tukena toimii mahdollisesti kunnan palkkaama lastenhoitaja, joka edistää ja tukee lapsen kehitystä.
Kouluissa oppi jatkuu. Voisi sanoa, että työ tuottaa tulosta lapsen kehityksessä ja kasvussa ja on äärimmäisen tärkeää.
Miksi suuri prosentti miehistä ei toivo palkkatasa-arvoa?
Näkeeko yhteiskuntamme psyykkisen tuottavuuden vähäpätöisempänä kuin fyysisen tai rahallisen?
Miesten tuotteliaisuus uralla ja siitä seuraava menestys eivät ole sen mitättömämpiä. Jopa loogisia selityksiä palkkatasojen vaihtelulle löytyy, mutta monet olettamukset kuulostavat vanhahtavilta, eivätkä ole välttämättä täysin auki selitettyjä.
Akavan Erityisalojen tilaaman ja Verian-yhtiön toteuttaman tutkimuksen vastauksista ilmenee, että miehet kannattavat palkkatasa-arvoa vähemmän kuin naiset. Samaan aikaan, kun naisista 70 prosenttia on täysin samaa mieltä sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamisesta, miehistä samoin ajattelee 31 prosenttia. Miksi kuilu on näin leveä?
Tittelin ollessa sama, samalla alalla ja samalla koulutuksella, palkankin tulisi olla täysin sama sukupuolesta riippumatta. Kokevatko miehet menestyvän naisen uhkana itselleen työelämässä, minkä takia he eivät äänestä palkkaerojen kaventumisen puolesta?
Tarvitsemme myös miesten tuen palkkatasa-arvon kaventamiseen. Verianin kyselyn perusteella suurin osa suomalaisista kannattaa sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Joidenkin perusteluiden mukaan palkat eriävät, sillä miehiä on enemmän johtotehtävissä ja näin heillä on myös enemmän päätösvaltaa. Jos kuitenkin miehet ovat jämähtäneet pinttyneisiin ajatusmalleihin naisten asemasta työelämässä, edistys tulee jatkossakin takkuamaan.
Nainen tienaa keskimääräisesti miestä vähemmän 93 prosentissa Ylen rakentaman palkkaerokoneen aineistona käytetyistä aloista. Alalla, jossa naisen palkka on korkeampi, on se korkeampi vain noin neljänneksen verrattuna asian ollessa toisin päin. Täysin samalla tutkinnolla ja samalla määrällä työvuosia palkka naisilla voi olla jopa 2000 euroa kuukaudessa vähemmän miehen samaan palkkaan verrattuna.
Naisvaltaiset alat kattavat paljon kasvatustehtäviä. Jos emme anna arvoa naisvaltaisille aloille nyt, onko meillä tulevaisuudessa tekijöitä rahallista tuotteliaisuutta vaativillekaan aloille?
Veikkausliiga julkisti maanantaina 3. maaliskuuta uuden graafisen ilmeensä, jonka huomattavin muutos on uusi logo Veikkausliiga-tekstillä. Julkistus herätti oitis keskustelua, joka oli enimmäkseen negatiivissävytteistä. Aiempi kannattaja nostamassa huivia on pelkistetty kahdeksi kaaren puolikkaaksi ja pisteeksi, eikä huivikaan ole enää entinen, realistinen itsensä.
Veikkausliigan uusi logo.
Esitän valtavirrasta eriävän, maltillisen mielipiteeni: uudistusta voi pitää visuaalisesti merkittävänä, mutta se ei muuta olennaisesti kotimaisen pääsarjamme tunnistettavaa graafista elementtiä, vaan pikemminkin modernisoi sitä.
On myönnettävä, että ultrapelkistetty puolikaari kaksivärisellä palkilla toi intuitiivisesti mieleen televisiokanavan tai energiayhtiön ennemmin kuin jalkapallosarjan, mutta tutustuttuani Veikkausliigan antamiin lisätietoihin brändiuudistuksesta luotan siihen, mitä toimistolla on puuhattu.
Veikkausliigalla on ennestään tunnistettavia symboleita. Logo, jossa kannattaja nostaa huivin ilmaan on ollut tuttu jo kymmenien vuosien ajan, samoin särökitaralla soitettu liigan tunnussävel.
Veikkausliigan antamat selitykset uusille graafisille elementeille auttavat ymmärtämään muutoksia. Keskipilkku ja kaariviivat ovat tuttuja jalkapallokentän rajoista. Yksinkertainen tyyli on ajattomampi.
Seuroille on myös tehty niiden omilla väreillä omat logoversiot, jotka motivoivat seuroja käyttämään niitä omassa viestinnässään.
Erikoiselta näyttävä fontti saa myös selityksensä Veikkausliigan tiedotteesta: ”Fontti on rakennettu nimenomaan huiveista. Kun katsoo lähemmin esimerkiksi logoa, niin ovat huivit selvästi nähtävillä.”
Uudistus ei näet kata pelkästään kuvia ja fontteja. Kuten Veikkausliigan kaupallinen johtaja Nicolas Prieto kommentoi tiedotteessa:
”Näkyviä elementtejä uutta logoa myöten on paljon, mutta uudistuksen ydin ei ole missään nimessä siinä, että nyt meillä on uusi logo ja kaikki sen myötä hyvin.”
Veikkausliiga on julkaissut kaksi päivää näytteitä uuden brändin hyödyntämisestä videomuodossa.
Logon aiempaa ideaa tai koko Veikkausliiga-brändin periaatteita ei ole muutettu, joten onko uudistuksessa kyse kovinkaan isosta muutoksesta?
Pelkistettyjen logojen lisääntyminen yleisellä tasolla on kurja trendi, joka on vienyt esimerkiksi järjestöjen ja seurojen symboleista pois niiden persoonallisuuden ja tunteen, mutta jalkapallosarjan logossa muutos ei lähtökohtaisesti ole niin merkittävä.
Lähes kaikki brändi- ja logouudistukset herättävät aluksi negatiivisia reaktioita, mutta lopulta niihin tottuu – ja vuosien päästä unohtaa, miksi uudistus ylipäätään tehtiin.
Teksti: Vertti Värekoski Kuvat: Senni Kujanpää ja Veikkausliiga
Kartta, pelinappuloita, rooliasuja ja pitkä sääntökirja. EastFront-niminen lautapeli sijoittuu toisen maailmansodan itärintamalle, joka käynnistyi Saksan yllätyshyökkäyksellä Neuvostoliittoon. Mustat ja punaiset pelinappulat kuvaavat Saksan ja Neuvostoliiton sotajoukkoja tässä järjestyksessä. Harrastajaporukkamme kehittämässä variaatiossa mukaan tulee historiallisen elävöityksen elementtejä.
Historianelävöitys eli englanniksi historical re-enactment on historiallisten tapahtumien uudelleenesittämistä. Historianelävöittämisellä on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Siinä missä sisällissodan uudelleenelävöittämistä harrastetaan siellä näyttelemällä kokonaisia taisteluja uudelleen, tässä harrastuksessa elävöittämisen välikappaleena toimii lautapeli.
Pelin yhteydessä käytettävää rekvisiittaa.
Peli yksinkertaisimmillaan on puisten nappuloiden siirtelyä kartalla, joka on jaettu heksagoneihin eli ”heksoihin”. Jokainen nappula kuvaa 30 000 – 60 000 sotilaan yksikköä, ja sillä on oma liikkumaetäisyytensä, jonka yhdellä vuorolla voi enintään tehdä.
Jos eri osapuolien yksiköt kohtaavat, tulee taistelu, joka jatkuu kunnes toisen osapuolen yksiköt vetäytyvät tai ne tuhotaan. Yksiköiden vahvuutta kuvaavat nappulan reunoilla olevat numerot, joita käännetään osumien ja korjausten mukaan. Kun numero on 0, yksikkö tuhoutuu eli poistetaan pelilaudalta. Yksikön voi korjata eli tuoda takaisin pelilaudalle.
Numerot pelinappuloiden reunoilla kuvaavat yksiköiden vahvuutta.
Peli tuottaa yksinkertaisella tavalla myös ”sodan usvaa” ja epävarmuutta tilanteesta. Pelatessa puunappulat seisovat pöydällä tiedot sisältävä sivu oman puolen pelaajaansa kohti. Vastustaja näkee siis selkäpuolten kautta missä vihollisia on, muttei sitä, mitä joukot ovat.
Jos pelaaja miehittää eli siirtää omia yksiköitään heksaan, jossa ei ole toisen pelaajan yksiköitä, hän saa tämän heksan hallintaansa.
Erilaiset taulukot auttavat muistamaan muun muassa maastorajoitteita, tuotantoa ja korjauskustannuksia.
Pelin tavoite on tuhota toisen pelaajan yksiköitä ja valloittaa toiselta pelaajalta teollisuuskaupunkeja, jotka on merkitty kartalle. Nämä kaupungit tuottavat sekä yksiköiden korjauspisteitä että pelin voittopisteitä. Pelin lopuksi pisteisiin vaikuttavat kaupunkien lisäksi muun muassa tuhotut yksiköt.
Blitz on erikoiskomento, jolla pelaaja tekee kaksi siirtoa yhden vuoron aikana.
Yksi peli kestää vähintään yhden “skenaarion”, joka tarkoittaa pelissä kuuden kuukauden pelaamista. Pelaajat voivat yhdistää näitä puolen vuoden skenaarioita ja pelata vaikkapa toisen osapuolen täydelliseen tappioon saakka.
Yksi kuukausi tarkoittaa kahta vuoroa molemmille pelaajille. Sodan osapuolet tekevät siirtonsa vuorotellen.
Reaaliajassa peli voi kestää kaksin pelattuna kymmenenkin tuntia, mutta isoa yli kymmenen pelaajan variaatiota varten porukkamme varaa kokonaisen viikonlopun.
Pelistä on tehty joukkuepeli, jossa kokonainen rintama jaetaan kahteen tai kolmeen osaan. Rintamakomentajat pelaavat eri huoneissa, eivätkä pysty reaaliaikaisesti seuraamaan, mitä muutaman heksan päässä tapahtuu samaan aikaan. Rintamien välinen viestintä on joukkueiden omalla vastuulla.
Toimittaja pukeutuu aitoon neuvostomiliisin asuun 1960-luvulta.
Pyrkimys on luoda mahdollisimman realistinen eläytymisen mahdollisuus historiallisten päätöksentekijöiden tilanteeseen.
Näin iso peli vaatii kosolti suunnittelua. Suunnittelu tarkoittaa erilaisten puolustus- ja hyökkäyssuunnitelmien tekemistä, harjoituspelien pelaamista ja erilaisten nappulasijoittelujen kokeilemista.
Vassal-pelimoottori auttaa suunnitelussa.
Vassal on avoimen lähdekoodin pelimoottori, joka on tarkoitettu erilaisten lautapelien simulointiin tietokoneella. Siinä missä fyysinen EastFront-peli maksaa satoja euroja, Vassalilla nappuloiden sijoittelua ja siirtelyä voi harjoitella ilmaiseksi ja kätevästi.
Varsinainen peli on meillä ollut tapana pelata kerran vuodessa vuokratuissa tiloissa maaseutumaisessa ympäristössä vahvistamaan pelistä saatavaa tunnelmaa. Yleensä mukana on rekvisiittaa, erilaisia lippuja, sotilaskypäröitä ja rooliasuja. Taustalla soi ajanmukainen musiikki, ja onpa peliä varten valmistettu sodan osapuolien kulttuureihin sopivia ruokia.
Harrastajaporukkamme yhdistää kiinnostus historiaa, erityisesti sotahistoriaa kohtaan.
Kuvatun kaltaisia pelejä on pelattu jo yli 10 vuotta, ja pelistä on tullut meidän vuosittainen perinne, jossa varsinaisen pelaamisen ohella yhtä tärkeää on porukka eli ne ihmiset, joita tämän harrastuksen kautta pääsee näkemään ja joiden kanssa voi kokea peliviikonlopun jännityksen ja innostuksen hetket.
Pelipäivä
Peliviikonloppuna autot kaartavat tilan pihaan marraskuisena perjantaina. Kyydit pelipaikoille on järjestetty autollisten ja autottomien kesken.
Peliä varten on varattu kokonainen viikonloppu, ja pelaaminen alkaa heti perjantai-iltana, kun osallistujat olivat päässeet paikalle. Yleensä peli saadaan päätökseen lauantai-iltana; yksi skenaario, joka on tässä versiossa pelin kesto, kestää pelissä yhden vuoden eli 24 vuoroa.
Rintamat pelaavat eri huoneissa.
Ennen peliä kaikki nappulat asetellaan kaikille pelilaudoille, joita on yksi sekä jokaisella rintamalla että ylikomennon päämajassa.
Peliin osallistuu tällä kertaa 16 pelaajaa, joista kolme on peliin tutustuvia ensikertalaisia. Varsinaisten pelaajien lisäksi pelissä on tuomarit, jotka sekä tekevät tarkistuksia sääntökirjasta että varmistavat pelin samanaikaisen ja sujuvan etenemisen.
Pelipaikka jaetaan huoneisiin. Pelaamassamme variaatiossa rintama on jaettu kolmeen pienempään rintamaan, joista ei näe muille rintamille, koska ne ovat eri huoneissa. Näin toteutetaan edellä mainitun historianelävöityksen hengen mukaisesti sodan usvaa.
Neuvotteluissa muodostetaan kokonaiskuva ja suunnitelmat kaikkien rintamien osalta
Molempien osapuolien ylin komento seuraa tilannetta ja antaa ohjeita rintamille omassa “päämajassaan” ilman pääsyä varsinaisille rintamille.
Rintamilla vastakkain pelaa yksi komentaja molemmilta joukkueilta, päämajassa ylikomentaja ja esikuntapäällikkö seuraavat tilannetta piirtämänsä tilannekuvan perusteella.
Koska pääsyä muille rintamille ei ole, tilannekuvan päivittämisen kannalta olennaisessa roolissa on viestintä. Yksi peliporukan jäsen, Ilmo Raunio, on koodannut viestien lähettämiseen sovelluksen, joka on käytännössä chat-käyttöliittymä. Sovelluksella kukin pelaaja voi lähettää kaksi viestiä yhden vuoron aikana.
Yhden viestin voi lähettää ylikomentoon, ja yhden toiselle rintamalle, eli viestin lähettäminen ylikomennolle on käytännössä välttämätöntä tilannekuvan piirtämiseksi. Ylikomento voi lähettää yhden viestin kullekin rintamalle.
Viestillä on yhden kuudesosan mahdollisuus tulla vihollisen “kaappaamaksi”: tällä simuloidaan sodassa ollutta tiedustelua ja koodinpurkua. Koska vastapuoli ei tiedä, minkälaisia joukkoja vastassa on, mutta tietää niiden määrän, viestin joutuminen vastapuolen käsiin voi olla pelin kannalta merkittävää. Ennen sovelluksen koodaamista viestien kaappaaminen arvottiin nopalla.
Kuukaudessa on kaksi vuoroa: yksi vuoro tarkoittaa puolta kuukautta. Jokainen rintama ja päämaja tekevät siirtonsa niin, että jokainen vuoro pelataan samanaikaisesti. Eli pelissä ei edetä, ennen kuin kaikki muut ovat valmiita.
Tämä aiheuttaa toisinaan oman haasteensa, koska viereistenkin rintamien tilanne ja voimasuhteet saattavat olla täysin erilaiset, jolloin päätösten tekeminen liikkumisen ja taistelun suhteen vie eri eri määrän aikaa.
Kuukauden päätteeksi rintamakomentajat menevät päämajaan pitämään neuvotteluja ylikomennon kanssa. Neuvottelujen pitämiseen on rajattu aika, jolloin tehdään tilannekatsaus ja jaetaan käskyt ja korjauspisteet seuraavalle kuukaudelle.
Alkuperäistä suunnitelmaa ei yleensä päästä toteuttamaan sellaisenaan, vaan peli vaatii tehokasta reagointia, jota varten neuvottelut ovat olennaisessa roolissa.
Musta ja punainen viiva kuvaa demarkaatiota eli rintamien rajoja.
Peli etenee pääasiassa sujuvasti muutamaa odotushetkeä lukuunottamatta. Tuomareiden tehtävä on ystävällisesti jouduttaa pelin etenemistä, jos jonkun kuukauden aikana pelin eteneminen tökkii yhden rintaman takia.
Pelin jälkeisiin perinteisiin kuuluu saunominen ja paljussa käyminen. Peliviikonloput ovat sosiaalisia tapahtumia, joissa kuulumisten vaihtaminen ja politiikasta puhuminen on tavanomaista.
Pisteenlasku ratkaisee pelin voittajan. Koska Eastfront-pelissä on onnistuttu tarkasti simuloimaan voimasuhteita toisen maailmansodan aikana, Saksan rooliksi jää usein saavuttaa mahdollisimman pienet tappiot. Tälläkin kertaa peli päättyi Neuvostoliiton voittoon.
Pelissä ei kuvata osallistujien omia yhteiskunnallisia näkemyksiä, mutta osallistujia yhdistää kiinnostus historiaa – erityisesti sotahistoriaa – kohtaan. Luonnollisesti nykyinen maailmantilanne on viime vuodet inspiroinut keskustelua ja luonut omaa huolestunutta tunnelmaansa.
Onkin tavallaan ahdistava ajatus, että jälkeläisemme ja heidän jälkeläisensä voisivat sadan vuoden päästä pelata nykyisiä konflikteja kuvaavia pelejä. Sota ei ole peliä.
Jakso 4: Mestarien liiga – neljännesvälieräennakko -jaksossa käydään läpi tulevia neljännesvälieräpareja sekä pureudutaan Euroopan sarjojen mestaruustaistoihin.
Jakso 3: Mestarien liiga – 1. pudotuspelikierros -jaksossa pureudutaan kyseisen kierroksen otteluihin ja tapahtumiin. Viikon ajankohtaisissa Manchester United on kuuma puheenaihe.
Jakso 2: Mestarien liigan välikatsaus jaksossa käydään läpi muuttunutta lohkovaihetta ja sen vaiheita. Enakkoidaan myös tulevia pudotuspelejä.
Jakso 1: Tammikuun siirtoikkuna Jaksossa käydään läpi juuri sulkeutunutta tammikuun siirtoikkunaan, aikaisempien vuosien tapahtumia ja suomalaisten liikkeitä ikkunan aikana.
Kotimaiset palloilusarjat lähenevät loppuaan, ja jäljellä on enää muutamat kierrokset ennen kauden huipennuksia. Helsinkiläisseurat ovat vahvoilla, kun mitaleiden kohtaloita aletaan ratkomaan.
Syksystä kevääseen pelattavat palloilusarjat kääntyvät parhaillaan loppusuoralle, kun kevät lähestyy kovaa vauhtia. Helsinkiläisiä urheilufaneja hemmotellaan urakalla, koska kaupungin seurat ovat hyvin edustettuina ratkaisuhetkillä. Menestystä voi olla luvassa niin koripallon kuin jääkiekonkin puolella.
Kisahalli täyttyy keväällä mestaruuskamppailuissa
Helsinki Seagulls on niittänyt menestystä lyhyen seurahistoriansa aikana. Vuonna 2013 perustettu seura on napannut jo kuusi SM-mitalia, joista kirkkain vuonna 2023, kun se voitti Pantteri-patsaan.
Seagulls lukeutuu tällä kaudella Korisliigan suurimmaksi ennakkosuosikiksi. Sen pelaaminen on ollut vakuuttavaa: joukkue on voittanut 24 ottelua ja hävinnyt ainoastaan kolmesti. Sarjaa joukkue johtaa ylivoimaisesti ja lähtee kohta käynnistyviin pudotuspeleihin selvänä suosikkina.
Välierä- ja finaalivaiheessa pudotuspelisarjan voittoon vaaditaan neljä voittoa, ja tässä kohtaa Seagulls on erittäin hankalasti voitettava. Suurimpiin haastajiin lukeutuvat viime kauden pronssimitalisti Karhu Basket ja sarjassa kolmantena oleva Joensuun Kataja.
Naisten Korisliigassa helsinkiläinen Torpan Pojat puolustaa mestaruuttaan Kisahallin parketilla. Täksi kaudeksi suuria muutoksia kokoonpanoonsa tehnyt helsinkiläisryhmä on muovautunut nopeasti toimivaksi joukkueeksi kentällä.
Sarjan parhaimpiin pelaajiin lukeutuva Carmen Tyson-Thomas on kantanut suurta vastuuta kentällä, ja hänen iskukykynsä on ratkaisevia tekijöitä loppukauden pelien lähestyessä. Loukkaantumisista kärsinyt joukkue on esiintynyt hämmentävän hyvin läpi kauden, joten nähtäväksi jää, riittääkö bensa tankissa kauden loppuun asti.
Pahimmat kilpakumppanit löytyvät tälläkin kaudella tutuista osoitteista. Monta vuotta sarjaa dominoinut Kotkan Peli-Karhut pyrkii nousemaan takaisin valtaistuimelle ja viime kauden pronssimitalisti Kouvolan Kouvottaret haluaa kirkastaa mitalinsa.
Joukkueiden keskinäiset kamppailut ovat menneet vahvasti ristiin, joten odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen kauden huipennus.
HIFK lähtee haastajana jääkiekon ratkaisupeleihin
HIFK:n miesten jääkiekkojoukkue on havitellut monta vuotta paluuta mestaruuskantaan sitten vuoden 2011 mestaruuden. Fanit ovat pettyneet vuosi toisensa perään, kun Ville Peltosen johtamat joukot eivät ole onnistuneet nousemaan mestaruuskamppailuun.
Tällä kaudella kaksijakoisesti pelannut joukkue käy kiivasta kamppailua suorasta puolivälieräpaikasta. Viidennellä sijalla oleva joukkue ei ole vakuuttanut, mutta materiaali kestää vertailun kovimpiin kilpakumppaneihin.
HIFK ei lukeudu pudotuspelien lähestyessä Liigan ennakkosuosikkeihin, mutta pieniin asioihin ratkeavissa pudotuspelisarjoissa helsinkiläisillä on mahdollisuus. Lehterän johtaman hyökkäyksen ja maalivahtipelin loksahtaessa kohdalleen on joukkue valmis yllätyksiin “Nordiksen” kirkkaissa valoissa.
Liigan vahvimpiin mestaruuskandidaatteihin lukeutuu sarjataulukon kärkijoukkueet Tampereelta ja Raumalta. Sarjaa on pelaamatta kymmenisen ottelua, kärkipaikkaa pitää hallussaan Tampereen Ilves ja toisena on Rauman Lukko. Mustiin hevosiin lukeutuvat sensaatiomaista kautta pelaava Lappeenrannan SaiPa ja tämän hetken kuumin joukkue Kouvolan KooKoo.
Auroraliigan puolella HIFK puolustaa viime kauden ja edellisvuoden mestaruuksiaan. Joukkue ei ole esiintynyt tällä kaudella vakuuttavasti ja löytyy sarjataulukon neljänneltä sijalta. Kovin kilpakumppani Kiekko-Espoo johtaa sarjaa ja on hävinnyt ainoastaan kolme kertaa kauden aikana.
Kiekko-Espoo havittelee paluuta takaisin mestaruuskantaan kahden hävityn finaalisarjan jälkeen. Kauden esityksiin peilaten lähtee espoolaisjoukkue suurimpana suosikkina pudotuspeleihin. Oman mausteensa mestaruustaisteluun tuovat myös kärkikolmikon tällä hetkellä täydentävät HPK ja Team Kuortane.
Mestaruudet kaukainen haave salibandyn puolella
Salibandyliigat lähenevät myös loppuaan ja pudotuspelit häämöttävät horisontissa. Suosikit mitalisijoille löytyvät miehissä tänäkin vuonna Helsingin ulkopuolelta.
Helsinkiläinen EräViikingit käyvät kiivasta kamppailua pudotuspelipaikasta miesten F-liigan puolella. Joukkue pitää hallussaan viimeistä sijaa pudotuspeleihin, kun jäljellä on vielä seitsemän ottelua. Pudotuspelimahdollisuudet ovat hyvät, mutta menestystä jatkopeleissä ei välttämättä ole odotettavissa.
Suurimmat mestarisuosikit ovat samoja kuin edellisinä vuosina, ja mestaruuskamppailua voi povata kolmen kaupaksi. Tampereen Classic, Nokian KrP ja Esport Oilers ratkaisevat suurella todennäköisyydellä F-liigan mestaruuden.
Naisten F-liigassa mestaruus on kahden kauppa. Dominoivasti esiintynyt viime kauden mestari TPS kantaa ennakkosuosikin viittaa ja Tampereen Classic toimii haastajana. TPS ei ole hävinnyt kaudella otteluakaan, mutta tamperelaisilla on yllätysmahdollisuudet pudotuspelien käynnistyessä.
Helsinkiläinen EräViikingit on tasaisessa keskikastissa sijalla neljä. Joukkue etenee varmasti pudotuspeleihin, ja sillä on oiva mahdollisuus napata mitali. Kärkijoukkueiden takana on tarjolla vain kamppailu kolmannesta sijasta, ja mitalia kärkkyy monta joukkuetta.
HIFK kiinni mitaleissa pienemmissä lajeissa
Suomen suurimpiin seuroihin lukeutuva HIFK käy kamppailua SM-mitaleista monissa muissakin lajeissa. Seura on etenemässä pudotuspeleihin käsipallon puolella niin miehissä kuin naisissakin ja omaa saumat mitalipeleihin.
Jääpallossa HIFK aloitti alkaneella viikolla pudotuspelit voitolla ja on etenemässä välieriin. Naisten Futsal-liigassa helsinkiläisseura lukeutuu suurimpiin mestarisuosikkeihin puolustavana mestarina.
Legit Crime on podcast-sarja, jossa käydään läpi suomalaisia tosirikostapauksia. Moni true crime-podcast kertoo tapauksista tarinallisesti ja synkästi, mutta me haluamme ottaa mukaan myös letkeämpää tapausten läpikäyntiä unohtamatta tapahtumien vakavuutta. Juontajina toimii Maijakatri Suihkonen ja Linnea Loukola.
Banaanitarra johdatti murhaajan jäljille. Tässä jaksossa käsitellään erittäin mielenkiintoista tapahtumaketjua, joka sijoittuu Jyväskylään sekä Tampereelle vuonna 2020. Palkkamurhassa surmansa sai keski-ikäinen mies. Tapaus on henkilökohtaisesti Maikin suosikki, ja tapahtumiin sisältyy uskomattomia juonenkäänteitä.
Ihmiset päivittelevät sosiaaliseen mediaan, miten ennen ei ollut tällaista – ja he ovat täysin oikeassa. Ennen osattiin varautua, joustaa ja ymmärtää, että elämässä ei aina voida olla mukavuusalueella.
Nykyään kaikki pitää saada heti, paketit, ruoat, palvelut – mielellään ennen kuin edes kerkeämme kaipaamaan niitä. Ajamme oikeutta saada alkoholit kotiovelle, vaikka alkoholismia sairastaa 225 000 suomalaista.
Sitten kun odottamaton käänne, lakko, saapuu ravistelemaan arkeamme tärkeän asian puolesta, ajaudumme paniikkiin. Ei siksi, etteikö ruokaa olisi, vaan koska ei olekaan enää vaihtoehtoa: nyt heti.
Hamstrauksesta on tullut koronapandemian jälkeen toistuva vitsi. Joskus kaupasta hupenevat vessapaperit, ja joskus tomaattimurskat. Käytävien päässä käydään taistelua viimeisistä säilykepurkeista ja revitään pelihousuja lakkovahdin edessä kaupan ulkopuolella.
Jos kaupan kassa, siivooja tai bussikuski lopettaisi työnsä, sen huomaisi heti. Silti nämä ammatit jäävät eniten varjoon, itsestäänselvyyksiksi.
Loukkaannummeko me siksi, että emme osanneet itse ennakoida, vai siksi koska vastustamme aidosti lakkoa? Lakko tekee elämästämme hetkellisesti vaikeampaa, koska olemme kaikki niin tottuneita yhteiskunnan palvelujen jatkuvaan saavutettavuuteen. Emmekä voi syyttää siitä ketään, pelkästään oppia ennakoimaan paremmin.
Jo viisi vuotta sitten koronapandemian ja myöhemmin myös Ukrainan sodan myötä on noussut keskusteluun niin sanotun kotivaran säilyttäminen, eli jokaisella kuuluisi olla ruokaa ja vettä ainakin 72 tunniksi kriisitilanteen iskiessä.
Miksi emme osaa suunnitella enää etukäteen? Itse juoksen päivittäin lähikauppaan, koska en ole edellispäivänä osannut päättää kuin sen päivän ruoan. Haen joka päivä kaupasta yksittäisen energiajuoman.
Syy varautumattomuuteen on yksinkertainen: ei tarvitse. Kun vaihtoehtoja on loputtomasti ja kaikkea saatavilla hetkessä, ei ole pakko miettiä maanantaina, mitä syö torstaina. Ihailemme hetkessä elämistä ja suunnittelemattomuuden tuomaa vapautta. Mutta onko jatkuva spontaanius oikeasti helpompaa?
Hamstraamisen ja paniikin takana on lopulta huoli ja epävarmuus, ei pelkästään itsekkyys.
Päivittäiset kauppareissut vievät enemmän aikaa ja rahaa. Opiskelijan näkökulmasta jokainen euro on tärkeä. Ehkä suunnitelmallisuudessa on sittenkin jotain vanhanajan viisautta – eikä siksi, että ennen kaikki oli paremmin, vaan koska välillä olisi hyvä tietää, miltä viikko näyttää. Samalla olisi helpompaa osoittaa ymmärrystä lakkoilijoita kohtaan.
Lopulta kyse ei ole vain mukavuudenhalusta tai suunnittelemattomuudesta, vaan ihmisyydestä.
Me hermostumme, kun arkemme horjuu, mutta tämä kertoo vain siitä, miten olemme oppineet luottamaan toimivaan yhteiskuntaan – ja kuinka arvokkaita jokaisen työntekijän panos on.
Hamstraamisen ja paniikin takana on lopulta huoli ja epävarmuus, ei pelkästään itsekkyys. Meidän pitäisi muistaa, että silloin kun lakkoillaan, sitä ei tehdä meitä vastaan, vaan sen puolesta, että kaikilla olisi tulevaisuudessa hieman parempi olla.
Tehotytöt kaupunkiradion aamupäivässä joka arkipäivä kello 10-12. Ajankohtaisia puheenaiheita maailmalta aina omaan aamupalaan asti. Tehotyttöjen takana Noora Hartikainen, Oona Saarinen ja Elsa Becker. Jos et ehdi kuuntelemaan kaupunkiradion liveä, niin joka tiistai löydät parhaat palat täältä.
