Aini Ikäheimon näyttely Palojen dialogiaa on esillä pienessä Art Frida -galleriassa Helsingissä Korkeavuorenkadulla 24. huhtikuuta saakka. Nahkapaloilla taiteillut taulut tuovat katsojan lähemmäksi yhteiskunnallisia ongelmia, ja saavat pohtimaan mielen maailmaa.
Taiteilija Aini Ikäheimo on aina painottanut taiteen monipuolista merkitystä ihmisten arjessa. Ikäheimo onkin löytänyt inspiraatiota töihinsä erityisesti kasvatusalta omasta työhistoriastaan ja matkailusta eri kulttuureissa. Varsinkin yhteiskunnalliset epäkohdat vaikuttavat Ikäheimon näkemyksiin taiteessa.
Taiteilija on maalannut öljyväreillä ja valmistanut nahkavaatteita itselleen vuosikymmenten ajan. Joitakin vuosia sitten taide ja nahka yhdistyivät Ikäheimon työskentelyssä, ja syntyi koskettavaa ja uudenlaista mosaiikkitaidetta. Tauluja on lupa oikeasti myös koskettaa.
Ikäheimo haluaa omien sanojensa mukaan kuvata teoksissaan ihmisiä inhimillisellä ja realistisella tavalla ihmisen elämänkaaren pieniä hetkiä.
Näyttelyssä Palojen dialogiaa Teos Orvot kertoo siitä, miten kofliktien lisääntymisen myötä myös orpolasten määrä lisääntyy nykymaailmassa. Koti ja muut turvallisuutta tuovat asiat ympäriltä tuhoutuvat ja lapset saattavat jäädä yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Lapsien viattomuus kiteytyy kuvassa herkkyytenä ja pienenä toivon kipinänä tulevaisuudesta.
Maailma on nyt eri puolilla tapahtuvien konfliktien vuoksi vaarallisempi lapselle kuin koskaan. Lapsen heitteillejättö lisää huomattavasti lapsiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa ja rikollisuutta ja rikkomukset lapsia kohtaan ovat nousseet viime aikona. Pelastakaa lapset -järjestön raportin mukaan lapsiin kohdistuvien rikkomusten määrä oli vajaa 32 000 raportoitua tapausta vuonna 2023.
Yhteiskunnallisten epäkohtien käsittelyn koskettavuudesta huolimatta erityisesti Orvot ja Trio -teoksista välittyy kuitenkin iloinen ja raikas tunnelma, mikä voi johtua töiden värikkyydestä ja eloisuudesta. Visuaalisuus tekee näyttelystä helposti lähestyttävän, mikä mahdollistaa teosten painavien teemojen käsittelyn.
Trio -teoksessa esiintyvät pojat ovat Intian slummeista. Molemmista tauluista välittyy kaiken kaikkiaan sympaattinen, iloinen ja elämänhaluinen tunne. Orvot -ja Trio -taulujen lapset esiintyvät kuvissa yhdessä ja löytävät mahdollisesti toisistaan voimaa selviytyä.
Ehkä töiden kirjavuus kuvaa ihmisen tunneskaalaa, joka on rajaton ja muovautuu elämän eri vaiheiden ja tapahtumien mukaan.
Riisuttu, Mielen varjot ja Ystävä tuovat esiin naisten ja tyttöjen mielenterveys- ja päihdeongelmia. Perimmäisellä seinällä roikkuvat taulut kuvastavat hyvin mielen sopukoita ja pimeimpiä fiiliksiä, joiden vietäväksi kuka tahansa saattaa joskus joutua.
Tauluista välittyy surumielisyys, mutta myös tunteiden turruttaminen. Taulujen päähenkilöt ovat menettäneet kykynsä kirjavaan tunneskaalaan, mutta samalla näyttävät kuitenkin olevan syvällä mielen pyörteissä. Tällöin ainoa ystävä on vain oman mielen musta varjo.
Onko taulujen asettelu gallerian hämärimpään soppiin osa teosten viestiä muuten valoisassa galleriassa?
Länsimaisessa kulttuurissa mielenterveys on noussut kasvavaksi huolenaiheeksi nykypäivänä. Mielenterveys- ja uupumusongelmat osuvat erityisesti naisiin – mielenterveyden kysymykset ovat melko sukupuolittuneita.
Miksi naisilla esiintyy enemmän mielenterveydellisia ongelmia, kuin miehillä? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen kuvaa viime vuoden lopulla ilmestyneessä kirjassaan Mielen aikakausi ja Helsingin Sanomien hastattelussa syitä naisten suuremmalle riskialttiudelle mielenterveysongelmiin työelämän ja kulttuurillisten muutosten kautta.
Länsimainen kulttuuri saattaa ajaa naisen suorituskeskeisessä- ja ulkonäköpainotteisessa yhteiskunnassa nopeammin uupumuksen ja ahdistuneisuuden partaalle, mutta naisilla myös kynnys ilmaista itseään ja tunteitaan saattaa olla matalampi. Suomessa mielenterveyden hoitamisen sukupuolittuneisuus näkyy myös ammateissa, sillä naisia työskentelee enemmän mielenterveyden hotiamisen parissa ja asiantuntijatehtävissä, kuten psykologeina.
Palojen dialogiaa -näyttelyssä toistuvat ihmiset, ihmisyys ja yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten köyhyys, sota ja mielenterveys. Myös omalaatuinen tekniikka herättää katsojan mielenkiinnon. Ikäheimon taide vie monenlaisten tunteiden äärelle.
Ikäheimo kertoo, ettei mielellään avaa töidensä sanomaa liikaa, vaan saattelee katsojan taidematkalle teosten nimien kautta. Näyttely herättää ajattelemaan ihmisten moninaisesta ja herkästä mielen maailmasta. Päädyinkö lopulta miettimään yhteiskunnallisia epäkohtia muiden näkökulmasta vai matkasinko syvälle oman mieleni sopukoihin?
Teksti ja näyttelykuvat: Senni Kujanpää
Aini Ikäheimon kuva: Aini Ikäheimo
