Suomalaiset hankkivat korona-aikana ennätysmäärän koiria. Vuonna 2021 Kennelliittoon rekisteröitiin 53 000 koiraa, mikä on noin 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Pandemian laannuttua on myös huomattu suuria muutoksia tilastoissa. Rekku Rescue -eläinsuojeluyhdistykselle on tarjottu tänä vuonna jo 147 koiraa, joista on voitu vastaanottaa 50. Vuonna 2019 koiria tarjottiin 117 ja viime vuonna 130, joista he vastaanottivat 62.
-Määrä on ollut tasaisesti nousussa ja avunpyyntöjä koirille on tullut runsaasti, kommentoi Rekku Rescuen koirien sijaiskotivastaava Minna Monto.
-Yhdistykselle tuli paljon puheluita, joissa kyseltiin kodittomia koiria. Lähes mikä tahansa rotu olisi kelvannut, jotta koira vaan saataisiin kotiin hankittua. Tämä oli erittäin pelottava ajatus. Koirien runsas kysyntä aiheutti sen, että netin myyntipalstoille ilmaantui haastavien rotujen mix-pentuja korkeilla hinnoilla, ja kaikki tuntui menevän, mitä vaan myytiin. Nyt eläinsuojeluyhdistykset korjailevat satoa, kun suloisista pennuista on tullut haastavia aikuiskoiria johtuen ainoastaan koiran koulutuksen puutteesta.
Joissakin tapauksissa omistaja luopuu koirastaan, koska taloudessa ei ole varaa koiran eläinlääkärikuluihin ja näissä tapauksissa koiran hoitoa on jo pahasti laiminlyöty.
– Osa on myös myöntänyt ettei koiraa hankkiessaan ollut ihan tietoinen mitä kaikkea on edessä, yliarvioineet voimavaransa
ja taitonsa koiran kasvattamisessa. Suurin osa meille tarjottavista koirista on vahvarotuisten koirien sekoituksia, rotuina näissä mixeissä yleisemmin esiintyy pitbull, amstaffi, rottweiler ja saksanpaimenkoira, Monto sanoo.
Korona-aikana otetuilla koirilla on myös yhä useammin käytöshäiriöitä. Koirat eivät ole tottuneet olemaan yksin tai heitä ei ole opetettu olemaan sosiaalisissa tilanteissa, jolloin uudet tilanteet tuovat koiralle pelokkuuden tunnetta ja saattavat näyttäytyä aggressiivisuutena.
– Sosiaalistumisen puute aiheuttaa myös epävarmuutta toisten koirien ja vieraiden ihmisten kanssa, aiheuttaen haasteita omistajan omalle sosiaaliselle elämälle. Kukaan ei halua tulla kyläilemään, jos koira käyttäytyy epävarmasti vierasta kohtaan.
Eroahdistunut koira saattaa myös herkästi tuhota tavaroita tai ilmaista ahdistuksen jatkuvalla haukunnalla. Yhdistys ei vastaanota aggressiivisia tai erittäin epävarmoja koiria. Jokaisen koiran tulee olla luonteeltaan ystävällinen ja vieraiden käsiteltävissä.
– Suositeltavaa olisi jo alkuvaiheessa jokaisen miettiä omat resurssit ennen koiran hankintaa. Riittääkö aika ja omaako riittävät taidot koiran kouluttamiseen. Elämäntilanteet voivat muuttua yhtäkkiä, joten sopiiko koira muuttuvaan arkeen. Jokainen koira tarvitsee koulutusta, riittävästi liikuntaa ja aktivointia elääkseen tasapainoista koiranelämää. Ongelmien ilmaantuessa olisi hyvä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hakea apua, lähes jokaiselta paikkakunnalta löytyy ammattitaitoisia koirankouluttajia. Mikäli kuitenkin tuntuu että tilanne on päässyt liian ahdistavaksi ja eläminen koiran kanssa on enemmänkin tuskaista kuin iloista, on hyvä ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen ja kysyä heiltä apua koiran uudelleen sijoitukselle, Monto kehottaa.
– Yhdistykselle saapuva koira siirtyy omistajansa luota yhdistyksen sijaiskotiin, jossa koira elää normaalia kotielämää perheen keskellä. Koiraan tutustutaan huolella, jotta osaamme etsiä juuri oikeanlaisen kodin koiralle. Sijaiskotiaikana koira käytetään eläinlääkärissä perus terveystarkastuksessa, jossa hoidetaan mahdolliset puuttuvat rokotukset sekä sterilointi/kastraatio kuntoon. Koiran siirtyessä sivuille kotia etsimään, potentiaaliset kotiehdokkaat haastatellaan ja heistä valitaan koiralle sopivimmat ehdokkaat, jotka pääsevät koiraan tutustumaan.
Teksti: Emilia Ikonen
Kuvat: Minna Monto
