Hulluja satuja- kirjasarjan tekijät Minna Kivelä ja Paula Noronen panostavat lastenkulttuuriin täysillä. Heidän mielestään lastenkulttuurin kannattaa investoida, sillä lapset ovat aikuisia fiksumpia, ja he ovat myös tulevaisuuden tekijöitä.
Kävin haastattelemassa vuoden 2025 Helsingin kirjamessuilla Minna Kivelää ja Paula Norosta heidän supersuosittuun Hulluja satuja-kirjasarjaansa liittyen. Heidän kustantajansa Tammi pääsi yllättämään kirjailijat täysin, sillä messuilla myytiin Hulluja satuja-kirjasarjan 500 000 kappale ja Noronen ja Kivelä vastaanottivat pokaalit saavutuksen kunniaksi. Yllätyksen huumassa Kivelä ja Noronen lupasivat ottaa yhteiset kirjasarjaan liittyvät tatuoinnit sitten kun kirjasarjaa on myyty miljoona kappaletta. Tavoite ei kuulosta lainkaan mahdottomalta.
Lasten lukeminen ja lukutaidon kehittyminen on nyky-yhteiskunnassa yksi merkittävä keskustelun aihe, sillä elämme ajassa, jossa lasten ja nuorten ajankäytöstä kilpailevat myös älylaitteet. Noronen ja Kivelä kertovat, että mieleenpainuvin palaute heidän kirjoistaan on ollut se kun joku lapsi kertoo, että tämä on ensimmäinen kirja, jonka hän jaksoi lukea loppuun. Kirjasarja sai alkunsa podcastista, joka on edelleen kuunneltavissa, ja voi olla monelle helpompi tapa lähestyä lukemista ja satujen maailmaa. Hulluja satuja -kirjat ovat helppo reitti tutustua lukemisen ja tarinoiden maailmaan, sillä yksittäiset sadut eivät ole kovin pitkiä.
Näinä suurina kulttuurileikkausten aikoina päättäjien olisi hyvä muistaa, että laadukasta lastenkulttuuria tehdään sen voimin, että tekijät saavat siihen rahoitusta ja pystyvät näin ollen tuottamaan yleisölle laadukkaita kulttuurielämyksiä ja viemään niitä myös sellaisiin paikkoihin, joista on vaikeampi saapua kulttuurin luokse.
Lastenkulttuurin saatavuus kaikille taloudellisesta tilanteesta riippumatta on tärkeää. Kivelä ja Noronen toivovat, että jokainen lapsi pääsisi näkemään teatteriesityksen sekä kokemaan tarinoiden maailman, joka ruokkii mielikuvitusta ja auttaa lapsia ymmärtämään sen, että jokainen on täydellinen juuri sellaisena kuin on. Lapsissa on tulevaisuus: he tekevät uusia keksintöä ja hoitavat meitä vanhoina. Uusi sukupolvi on aina edellistä viisaampi ja siksi lastenkulttuuri on ainoa asia, johon meidän tulee yhteiskuntana todella panostaa, toteavat Noronen ja Kivelä.
Mikä Minnaa ja Paulaa alunperin veti lasten satujen pariin? Miten paljon lasten sadut voivat vaikuttaa siihen millaisia aikuisia lapsista kasvaa? Mitä arvoja tai taitoja Noronen ja Kivelä toivovat, että heidän kirjansa välittävät lapsille ja millaisessa tilassa he kokevat lasten kulttuurin olevan nyt? Näihin ja muihin kiinnostaviin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla haastattelun.
Teksti, audio ja kuvat: Birgitta Taussi.
