Vuonna 2021 Suomessa oli Opetushallituksen tietojen mukaan 22 700 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa ja 55 prosenttia heistä opiskeli yliopistossa. Tämä tarkoittaa, että reilut 7 prosenttia kaikista opiskelijoista oli ulkomaalaisia. Opetushallituksen Study in Finland mainostaa Suomea korkeakoulutuksen huippukohteena ulkomaille. Tämä yritys näyttää onnistuneen, kun yliopistojen englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakeneiden ulkomaalaisten määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2021 ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut 22,9 prosenttia vuodesta 2011.
Muuten tämä myönteinen kasvu on ristiriidassa sen kanssa, mikä on ollut uutisissa viime aikoina. Uutisissa on kerrottu, että Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset muuttivat ulkomaille, sillä Suomesta ei löytynyt sopivaa työpaikkaa. Se ei ole ainoa syy. Monet heistä ovat kokeneet syrjintää ja rasismia. Nämä ikävät asiat ovat alkaneet heti, kun nämä motivoituneet tulevat opiskelijat ovat hakeneet oleskeluluvan Maahanmuuttovirastosta.
Moni heistä on halunnut tuntea olonsa kotoisaksi täällä Suomessa, mutta sitä ei valitettavasti ole tapahtunut. Ulkomaalaisille Suomen vetotekijät ovat yhtä suuret kuin työntötekijät. Tämä on selkeä tosiasia, vaikka siitä ei ole puhuttu. Suomi ei halua, että kansainväliset opiskelijat jäävät Suomeen.
Ehdottaisin, että kansainväliset opiskelijat saisivat riittävästi tukea Suomen työmarkkinoiden tuntemiseen ja henkilökohtaista uraneuvontaa jo yliopiston tutkinnon suorittamisen aikana. Opiskelijoilla on oltava selkeämpi polku, tietoa siitä minkälainen voisi ura olla ja miten sille pääsee valmistumisen jälkeen. On todella tärkeää, että kaikki opiskelijat saavat tukea tarpeidensa mukaan, eivät vain paikalliset opiskelijat. Suomi tarvitse osaajia, jotka tuntevat ja tietävät näiden kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet.
Tilastokeskuksen vuonna 2024 julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Heinäkuussa 2024 työttömiä oli 229 000. Myös ne 22 000 pätevää kansainvälistä opiskelijaa, jotka haluavat työskennellä ja asua Suomessa ovat arvokas Suomen tulevaisuuteen.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry tekee työtä kodittomien, hylättyjen ja huostaanotettujen lemmikkieläinten hyväksi. Vuosien varrella kymmeniätuhansia kodittomia eläimiä auttanut yhdistys on perustettu jo vuonna 1874. Haastattelussa HESY:n johtava eläintenhoitaja Marika Stillman, joka kertoo pääkaupunkiseudun eläinsuojelun tilanteesta.
Jo seitsemäntoista vuoden ajan HESY:llä työskennellyt Stillman kertoo, että valvontaeläinlääkärin ja poliisin takavarikkojen kautta yhdistykselle saapuvien koirien määrä on kasvanut viimeisen muutaman vuoden aikana. Tähän vaikuttaa esimerkiksi korona-aika ja eläinten hamstraaminen, mutta myös koirien eläinlääkäritarpeiden laiminlyöminen. Huostaanotettuja eläimiä tulee pääkaupunkiseudulla eläinsuojeluyhdistykselle eniten Helsingistä. Tämä selittyy ainakin osittain eläinsuojeluviranomaisten määrällä, sillä Helsingissä heitä on useampi. Pienemmillä paikkakunnilla yhden eläinsuojeluviranomaisen hoidossa saattaa olla suurikin alue, eikä kaikkiin eläinsuojeluilmoituksiin ehditä siksi välttämättä reagoida tarpeeksi ajoissa.
Lemmikkilintujen ja kissojen kohdalla havaittavissa on se, ettei niitä kaivata. Pääkaupunkiseudulla kissojen tilanne on hieman maltillisempi kuin aiempina vuosina, mutta koko Suomen osalta käynnissä on edelleen niin sanottu kissakriisi. Pääkaupunkiseudulla huomattavissa on kuitenkin se, että vaikka hylättyjä kissoja on vähemmän, ovat ne löydettäessä todella huonossa kunnossa. Taustalla on esimerkiksi eläinlääkäritarpeiden laiminlyöminen.
Kissoja palautuu muihin eläimiin suhteessa enemmän, sillä niitä myös kotiutetaan määrällisesti enemmän. Yleisimmät syyt eläimen palauttamiseen ovat kissojen, koirien, kanien ja muiden häkkieläinten kohdalla samoja; uusi puoliso, lapsen syntymä, allergisoituminen ja ulkomaille muutto. Myös käytökseen liittyvät syyt saattavat olla palauttamisen taustalla, jos uusi eläin ei sopeudu elämään perheen aiempien eläinten kanssa. Eläimiä palautetaan myös siksi, että ne ovat ”viallisia”. Esimerkiksi kissa saatetaan palauttaa, jos vääriin paikkoihin virtsaaminen ei ole kuukausien aikana helpottanut.
— Ei lähdetä ajattelemaan asiaa sitä kautta, että kissaa auttaisi, eikä olla käyty eläinlääkärissä. — Tai selviää, että on hoidettu jonkin aikaa esimerkiksi jatkuvaa ontumista ja saadaankin pahempi diagnoosi, eikä olla valmiita edes hoitamaan eutanasiaa itse, vaan sekin sysätään takaisin alkupäähän.
Adoptiosta kiinnostuneiden henkilöiden vaatimukset eläimiä kohtaan ovat usein jopa kohtuuttomia. Eläimen pitäisi olla täydellinen paketti ja ulkoiset ominaisuudet vaikuttavat erityisesti kissojen kohdalla. Stillman nostaa esiin huomion siitä, ovatko eläimet yhdistyksellä ihmistä varten vai etsitäänkö kuitenkin kotia kodittomalle eläimelle.
—Yhdessä eläimessä pitäisi olla kaikki mahdolliset puolet niin vimpan päälle kunnossa kuin olla ja voi. Pitää olla tietynvärinen kissa, että se sopii sisustukseen, pitää käyttäytyä sillä ja tällä tavalla, täytyy pitää lapsista, ei saa haukkua, eikä saa pissata sohvaan. Pitää olla hyvä ruokahalu, koska ei ole aikaa miettiä, mitä ostetaan. Yhdessä hakemuksessamme luki, että olisi positiivista, jos koira osaisi istua kanootissa.
Suurella osalla huostaanotetuista eläimistä on traumoja ihmisistä, eivätkä monet ota tätä huomioon adoptiota harkitessaan. Eläimet voivat olla niin sanotusti kuntoutuksessa koko loppuelämänsä ja tämä vaatii myös uudelta omistajalta paljon työtä.
—Lähtökohtaisesti eläinsuojeluyhdistyksen eläimet eivät oikeastaan koskaan ole sellaisia, jotka olisivat maailman parhaita terapiaeläimiä. Ihmisten pitäisi ottaa selvää, mitä kannattaa tehdä, kun rupeaa harkitsemaan eläintä, ja mistä sen ottaa.
Vuodenajat vaikuttavat siihen, kuinka paljon eläimiä hylätään. Stillman kertoo, että kevät, kesä ja alkusyksy ovat eläinsuojeluyhdistysten sesonkiaikaa. Eläimiä karkaa kesäaikaan ovien ja ikkunoiden ollessa auki. Syksyllä nähtävissä on myös kesäkissa- ja kaniajatus. Kissojen kohdalla nousua on erityisesti kesälomakauden alkaessa. Stillman on kiinnittänyt huomiota siihen, että kissoja alkaa pääkaupunkiseudulla ”tulla ovista ja ikkunoista” juhannusviikolla. HESY:llä asiaa on spekuloitu sillä, että lomakauden alkaessa omistajat eivät viitsi kustantaa kissalle eläinhotellia tai hankkia hoitajaa, vaan oletetaan kissan pärjäävän pihalla kesän ajan.
Stillman toivoo ihmisten miettivän tarkasti omia resurssejaan ennen eläimen hankkimista. Mikäli ostohinta tuntuu kalliilta, kannattaa eläimen ottamista lykätä. Lemmikistä koituu kuluja jo esimerkiksi ruoan ja tarvikkeiden muodossa, mutta tulee myös huomioida se, että eläinlääkärikulut ovat kalliita. Eläimeen tulee sitoutua.
—Eläimestä on pidettävä huoli sen koko loppuelämän ajan. Yhdistykset harvoin tietävät eläinten taustoja. Kodeille kerrotaan niin paljon kuin yhdistys tietää, mutta lemmikki voi olla kotona mitä vain. HESY:lläkin kissat ja koirat asuvat laitostyyppisessä ympäristössä. Meillä ei ole tietoa siitä, miten eläimet käyttäytyvät kotona. Luonteenpiirteitä toki arvioimme ja koitamme tulkita parhaamme mukaan eläimen tarpeita, ja sillä perusteella etsiä juuri sille yksilölle sopiva ja se oikea koti. Mutta eläimen muuttaessa perheeseen tarvitsee olla kärsivällinen ja antaa aikaa. Mikäli haasteita tulee, täytyy niitä ruveta selättämään yksitellen. — Luovuttaa ei saa. Jos siihen lemmikkiin on lähtenyt, se pitää sietää sellaisenaan kuin se kotiin tulee ja ruveta työstämään haasteita, jos niitä on.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka toisella suomalaisella on vyötärölihavuutta. Lihavuus on yleistynyt myös lapsilla ja nuorilla.
Yle uutisoi syyskuun alussa suomalaislasten olevan niin huonossa kunnossa, että kouluihin palkataan personal trainereita innostamaan lapsia liikkumaan välitunnilla. Euroopan komission julkaisema raportti vertailee suomalaisten terveydentilaa ja terveyspalveluita muihin EU- ja Pohjoismaihin. Raportin mukaan 35 % vuonna 2019 Suomessa tapahtuneista kuolemista johtui käyttäytymiseen liittyviin riskitekijöihin. Näitä ovat ravintoon liittyvät riskit, tupakointi, alkoholi ja liikkumattomuus.
Lihavuus on kasvava ongelma.
Sami Sundvik, pitkän linjan hyvinvointivalmentaja, on urallaan valmentanut tuhansia ihmisiä ja auttanut heitä kohti parempaa arkea ja terveyttä.
– Syy on ihmisten syömiskäyttäytymisessä, järkevä ateriarytmi puuttuu, syödään vähän koko ajan, käytetään termiä laiduntaminen. Liikaa sokeria, erilaisia välipalatuotteita, patukoita, karkkia, roskaruokaa, jäätelöä. Hyvin harva lihoo syömällä vihanneksia, marjoja, hedelmiä, perunaa, lihaa, kalaa ja kanaa. Fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee koko ajan, pizzaa ei enää tarvitse hakea vaan se tuodaan kotiovelle. Tarjonta on lisääntynyt hurjasti. Energiaa saadaan suhteessa kulutukseen aivan liikaa.
Terve Suomi -tutkimuksen johtaja dosetti Annamari Lundqvist toteaa lihavuuden aiheuttavan vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. Yhteiskunnan laaja-alaisia toimia tarvitaan väestön lihomisen pysäyttämiseksi. Keinoja voisi olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset.
– Yhteiskunnan ei tarvitse rakentaa lisää liikuntapaikkoja, se ei ole mikään ratkaisu asiaan. Fyysiseen aktiivisuuteen riittää kävely, kotona pystyy tekemään kehonpainoharjoittelua täysin ilmaiseksi, kumpikaan ei maksa mitään eikä vaadi mitään liikuntapaikkoja. Asian tai vastuun siirtäminen yhteiskunnan vastuulle on ihan täydellistä vastuun pakoilua, se ei edistä asiaa mitenkään, sanoo Sundvik.
Koko ajan pitää olla elämänsä parhaimmassa kunnossa. Jännitä keskivartalo, ja pidä kädet ylhäällä. Pidä katse tarkkana, mutta muista hymyillä. Ole vahva, mutta pehmeä, ja muista nauttia. Niinpä, nauttia.
Nämä ovat muistoni kilpatanssista. Rakkaasta lajista, joka vei kymmenen vuoden ajan vuosi vuodelta yhä enemmän vapaa-ajastani, kunnes vapaa-aika oli vieras käsite.
Perheeni rahaa ja aikaa paloi kuukausi kuukaudelta yhä enemmän, mutta tytärtä ei näkynyt kotona. Jalat olivat rakkuloilla, ja kehoa kramppasi öiden läpi. Laji oli elämäni rakkaus, kunnes ei ollutkaan. En voinut hyväksyä sitä, että asia, jota olin varjellut sydämessäni niin hartaasti, ei enää saanutkaan minua nousemaan aamulla sängystä ylös.
Moni nuori lopettaa harrastuksensa yläasteikäisenä, juuri silloin, kun omaa elämän suuntaa alkaa pohtia. Nuorten harrastuspiireissä usein puhutellaan kuin päämäärä olisi selkeä: käyt treeneissä ja sinusta tulee ammattiurheilija.
Eikä sekään riitä. Pitää kiinnittää huomiota myös siihen, mitä syö kotona, mitä tekee vapaa-ajalla ja miten saa nukuttua tarpeeksi, että jaksaa taas seuraavana päivänä. Tässä kohtaa alkavat ristiriitaiset ajatukset siitä, onko tämä se, mitä haluaa tehdä koko loppuelämänsä.
Kun tein päätöksen lopettaa kilpaurheilun oloni oli haikea ja tyhjä, mutta myös vapaa. Tämän jälkeen huono omatunto alkoi kolkuttaa, ja tunne muuttui ylitsepääsemättömäksi.
Kyse ei ollutkaan enää oman elämän suunnan muuttumisesta – piti oppia kävelemään uudestaan. Myös vastuu perheen rahallisesta panostuksesta sekä huolenpidosta tuntui hankalalta palalta puraista. Oloni oli kuin kiittämättömällä kakaralla, joka ei tykännytkään monen tonnin arvoisesta joululahjasta. Olin käyttänyt vuosia elämästäni lajin parissa, mikä ei johtanutkaan mihinkään. Kaikki käytetty raha oli kuin suoraan viemäristä alas vedetty.
Tämän jälkeen alkoi myös mentaalinen kamppailu motivaation sekä ajankäytön kanssa. Urheilulukion oppitunneilla usein puhuttiin koulutuksen tärkeydestä urheilun ohella. Ikään kuin jo valmisteltiin siihen, että mitä tulee tapahtumaan, kun ammattiurheilijan ura hiipuu pois.
Mentaalinen valmennus urheilu-uran loppumisesta jäi kuitenkin vähäiselle. Mitä minun pitäisi nyt sitten tehdä, kun ei olekaan enää mitään tekemistä?
Muutokset olivat brutaaleja. Sen lisäksi, että ulkoiset tekijät painoivat päälle, minun piti myös hyväksyä valtavat muutokset, joita urheilun pois jääminen toi mukanaan. Unen laatuni huononi, aineenvaihduntani hidastui ja kuntoni heikkeni. Jatkuva syöksykierre fyysisten sekä mentaalisten hankaluuksien takia vaikeutti tilanteesta yli pääsyä.
Nyt, melkein neljä vuotta lajin lopettamisen jälkeen, osaan jo pohtia tapahtunutta objektiivisesti. Harrastukset ovat tärkeässä osassa nuorten sosiaalisuutta sekä terveyttä, ja kilpaurheilu toki antaa myös elämään avaimia. Ymmärrän itsekuria, teorian ja tekniikan sekä voiton ja häviön. Ymmärrän, mitä vaatii päästä huipulle. Olisi kuitenkin tärkeää pohtia, mikä johtaa harrastusten lopettamiseen, ja millä tavoin siitä johtuvia sivuvaikutuksia voitaisiin ehkäistä.
15-vuotiaat nuoret osaavat kuitenkin harvoin omilla eväillään käsitellä näitä tuntemuksia, ennen kuin lanka palaa puhki. Yritetään vain purra hammasta ja pitää kyyneleet kurissa.
“Olen todella innoissani esiintyessäni ensimmäistä kertaa täällä Suomessa. Vaimoni on opiskellut Suomessa nuorena.”, kertoo espanjalais-brittiläinen muusikko Gizmo Varillas ennen Helsingin keikkaansa.
Gizmo Varillas esiintyi Helsingin G Livelabissa keskiviikkona 9. lokakuuta. Helsinki on osana hänen Follow the Sun -kiertuettaan, jolla hän esiintyi ensimmäistä kertaa pohjoismaissa. Kiertueella Varillaksen kanssa on mukana Davide Pasqualini, joka soittaa lyömäsoittimia. Yhtenä lyömäsoittimena lavalla nähtiin calabash, kurpitsasta tehty länsiafrikkalainen lyömäsoitin.
Gizmo Varillas ja Davide Pasqualini hymyilivät Kaupunkikanavalle ennen keikkaansa G Livelabissa
Varillaksen musiikin vahva ominaisuus on erilaisten kulttuurien instrumenttien ja tyylilajien yhdistäminen kappaleisiin. Syy tälle on asuminen monikulttuurisessa Lontoossa ja altistuminen erilaisille genreille lapsuudesta lähtien. Varillas laulaa sekä englanniksi että espanjaksi kunnioittaakseen perinteitä.
Konsertti alkoi iloisella Follow the Sun -EP:n nimikkokappaleella. Kappaleessa kuuluu selkeästi flamenco-tyylinen Varillaksen soittama nylonkielinen kitara, joka vie kuuntelijansa Espanjan rannikolle. Kappaleen studioversiossa kuuluu myös päälleäänitetyt trumpetti sekä harppu. Trumpetin oli äänittänyt meksikolainen trumpetisti Alfredo Pino ja harpun walesilainen harpisti Amanda Whiting. Viimeaikaiset tapahtumat kuten Ukrainan- ja Palestiinan sodat miteittyvät Varillasta, mikä saa hänet käsittelemään aiheita lauluissaan. Seuraavaksi Varillas soitti kappaleen Where is the Love. Debyyttialbumilta löytyy myös No War kappale. Henkilökohtaisten laulunaiheiden lisäksi Varillas haluaa kappaleillaan puhutella koko ihmiskuntaa.
Varillas toi Espanjan auringon Helsinkiin myrskyisenä keskiviikkoiltana
Varillas viihdytti yleisöään tekemällä keikkasta interaktiivisen. Hän laulatti yleisöä kappaleillaan Fever Fever, Early Days, sekä espanjankielinen Al Caminar. Yleisö seurasi Varillaksen ohjeita ja lauloi mukana. “Jaetaan säkeet teille kahteen osaan. Vasen rivi, sano: “ooh ooh” ja oikea rivi: “fever fever”.” ohjasi Varillas. Yleisö nauroi kuullessaan omaa lauluaan Varillaksen kitaran säestyksellä.
Uusi albumi on tulossa keväällä
Eteläisessä Englannissa Brightonissa asuva Varillas totesi, että Follow the Sun -EP on osa keväällä ilmestyvää albumia, The World in Color. Varillas paljasti tulevan albuminsa nimen haastattelussa sekä G Livelabin yleisölle.
Tulevalta albumilta Varillas esitti kappaleet The World in Color ja Still a Little Longer. Konsertti päättyi kahteen henkilökohtaisesti merkitykselliseen lauluun. Desde El Otro Lado on omistettu hänen edesmenneelle isälleen. Hijo del Mar, suomeksi Meren Poika, kertoo hänen identiteettinsä löytämisestä sekä yhteydestään mereen. Varillakselle kuuluvuuden tunteen löytäminen on ollut vaikeaa, sillä hän matkustaa Espanjan sekä Iso-Britannian välillä usein.
Konsertin lopussa, Varillas lupasi palata Suomeen ensi vuonna osana laajempaa kiertuetta. Toivon, että seuraavalla kerralla hänellä olisi koko bändi mukana, mikä tekisi musiikista tanssittavampaa. Jäin kaipaamaan Varillaksen taitoa yhdistellä äänityksiä ja soittaa instrumentteja digitaalisesti. Varillaksella on loistava kirkas ääni, mutta pelkästään akustinen kitara ja perkussio tuntuivat hieman sumealta tuona myrskyisenä keskiviikkoiltana.
Suomi kohtasi Kansojen liigan toisessa maaotteluikkunassa Irlannin ja Englannin kotikentällä Helsingin Olympiastadionilla. Maajoukkueen alavireiset otteet jatkuivat, ja Suomi hävisi kummankin ottelun, jääden lohkon viimeiselle sijalle nollalla pisteellä. Paine päävalmentaja Markku Kanervaa kohtaa kasvoi näiden tulosten myötä.
Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku ”Rive” Kanerva sai jatkosopimuksen maajoukkueen peräsimeen 17.6.2024, kun joukkueen EM-karsinnat olivat päättyneet pettymykseen Walesia vastaan. Valmennustiimiä uusittiin Kanervan ympärillä, jotta joukkueen pelaamiseen saataisiin muutoksia ja uusia näkökulmia. Jo jatkosopimuksen kirjoittamisen aikaan asia herätti runsasta keskustelua mediassa ja fanien keskuudessa, koska maajoukkue ei ollut viime vuosina yltänyt huipputuloksiin, kuten Kanervan alkukaudella. Heikot tulokset ovat jatkuneet jatkosopimuksen julkistamisen jälkeen, ja joukkue on nyt viiden ottelun tappioputkessa kilpailullisissa otteluissa. Tulokset ovat ajaneet Palloliiton johdon tiukkaan tilanteeseen, ja päätös Kanervan jatkosopimuksesta näyttää tällä hetkellä kyseenalaiselta.
Pettymyksen tunteet ovat olleet tuttu näky viime aikoina huuhkajien pelaajissa. KUVA: Hannu Manninen
Markku Kanerva aloitti maajoukkueen peräsimessä vuonna 2016, kun silloinen päävalmentaja Hans Backe sai potkut. Kanerva nostettiin apuvalmentajan paikalta kääntämään maajoukkueen kurssia, koska menestys viime vuosina oli ollut erityisen heikkoa. Kanerva onnistuikin alkutaipaleellaan menestyksekkäästi ja viritti joukkueen hyvään iskuun niin Kansojen liigassa kuin EM-karsinnoissa. Kanervasta tuli ensimmäinen valmentaja, joka vei Suomen maajoukkueen arvoturnaukseen kun joukkue selviytyi vuoden 2020 EM-kilpailuihin. Saavutukset maajoukkueen peräsimessä ovat kiistattomat, ja Kanerva ansaitsee ikuisen arvostuksen suomalaisilta suorituksillaan. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä kysyä, olisiko Kanervan aika ohi maajoukkueen peräsimessä, ja onko Suomen aika hakea uudistumista uudella valmentajalla.
Glen Kamaran roolitus on herättänyt kysymyksiä maajoukkueessa. KUVA: Hannu Manninen
Kanerva on lähtenyt uuden valmennustiiminsä kanssa hakemaan uutta ilmettä ja monipuolisempaa pelitaktiikkaa joukkueelle. Kanerva on perustanut Huuhkajien pelaamisen aina vahvaan puolustukseen, joka oli pitkään joukkueen kulmakivi menestyksen takana. Hyökkäämis- ja pallonhallintapeli taas on tuottanut pitkään vaikeuksia Kanervan joukoille. Tämän parantamiseksi valmennustiimiä uusittiin, ja uusia ajatuksia tuomaan tuli muun muassa hyvää työtä KUPSissa tehnyt Jani Honkavaara. Uudistunutta ilmettä onkin nähty Kansojen liigassa, kun Suomi on ajoittain pystynyt pidempiin pallonhallintajaksoihin sekä yläalueen prässipelaamiseen. Samaan aikaan pelin tärkein osa-alue, eli oman maalin suojeleminen, on kuitenkin ottanut rajuja taka-askelia. Aiemmin puolustuspeliin luottanut Huuhkajat on päästänyt viimeisessä neljässä ottelussa kymmenen maalia, mikä korostaa tämän osa-alueen heikkoutta. Myöskään pallonhallintapelaaminen ei ole tuottanut riittävästi hyviä maalipaikkoja, joten muutosta, jota Huuhkajissa on haettu, ei voi sanoa onnistuneeksi. Pelaajavalinnat maajoukkueessa ovat myös herättäneet jatkuvasti kysymyksiä Kanervan suuntaan.
Polttava kysymys päävalmentajan paikan ympärillä on tietenkin se, kuka mahdollisesti nousisi Kanervan tilalle. Kanerva on näyttönsä antanut, ja Palloliiton puheenjohtajan Ari Lahden olisi ymmärrettävä, että nyt on muutoksen aika. Jani Honkavaara on ollut paljon esillä mahdollisena kandidaattina päävalmentajaksi, mutta hänen näyttönsä apuvalmentajan paikalla eivät ainakaan tällä hetkellä näytä lupaavilta. Mika Lehkosuo taas on tehnyt hyvää työtä U21-maajoukkueen peräsimessä ja johdatti juuri joukkonsa EM-kilpailujen jatkokarsintaan. Lehkosuo tuntee suomalaisen jalkapallokentän erittäin hyvin, ja hänen meriittinsä HJK:n peräsimessä olivat mainioita. Ulkomaista valmentajaa ei kuitenkaan tule poissulkea, vaan nyt Palloliiton tulisi tutkia kaikki mahdollisuudet, jotta paras mies tehtävään löytyisi. Loppujen lopuksi kiitos kuuluu Kanervalle kaikesta työstä suomalaisen jalkapallon eteen, mutta nyt on muutoksen aika.
Kristian ”Krisu” Heiskari on suorapuheinen tekijämies, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi Big Brother sekä Selviytyjät Suomi ohjelmien voittajana.
Mies on ollut media-alalla monenlaisissa projekteissa mukana, mutta viime vuonna tehty Maraton-haaste Pekka Koposen kanssa koipi herrojen väliselle kilpajuoksulle lisää kierroksia, kun Krisun ylivoimainen voitto ja pään raapiminen asiasta sai Pekan ehdottamaan miesten välille nyrkkeilyottelua. Nokkelana miehenä Krisu heitti vastapallona haasteeseen oman ehdotuksen, eli miesten välisen kamppailun vapaaottelussa. Sehän molemmille natsasi ja kättä lyötiin päälle.
Eikä aikaakaan, kun treenit aloitettiin ja matsi saatiin sovittua Hamara MMA Vol.6 -tapahtumaan, joka pidetään 9.11.2024 Kupittaan palloiluhallissa Turussa. Ottelu käydään amatööreille tarkoitetuin IMMAF-säännöin.
Krisua ja häntä vastaan häkkiin nousevaa Pekka Koposta yhdistää TV-historian lisäksi se, että kummallakaan ei ole kamppailulajeista liiemmin kokemusta ennen haastetta, vaan puolen vuoden treenaus on aloitettu puhtaalta pöydältä.
Tapasin hyvinvoivan ja energisen Krisun Espoon Kehähaiden tiloissa ja hän kertoi, kuinka tärkeä vapaaottelusta lajina on hänelle tullut. Mies oli myös yllättynyt siitä, kuinka yhteisöllisiä ihmiset lajin parissa ovat, ja kaikkia jeesataan. Kaikki ovat kavereita tasoon ja taustaan katsomatta.
Krisun treenit hajautuvat maantieteellisesti kahteen eri paikkaan, Turkuun ja Espooseen. Treenien luonteen voi myös jakaa pääsäntöisesti kahteen eri kategoriaan. Turussa Krisun rääkistä ja kehittymisestä pitää huolen perinteisempiin menetelmiin nojautuva, UFC-ympyröistäkin tuttu Teemu Packalén. Kun taas Espoossa omin metodein miehen kehittymisestä vastaa Janika Antinmaa.
Lajin parissa Janikalla on ottelijana saavutuksina Suomen mestaruus vuosilta 2016 ja 2018. Vuonna 2018 hän voitti myös Euroopan mestaruuden sekä MM-hopeaa. Vuonna 2022 hän otteli viimeisen matsinsa ja siitä lähtien hän on valmentanut. Valmentajana hän toimii maajoukkueessa, sekä yksityisille tahoille.
Janika Antinmaa ja Kristian Heiskari
Yhden tapaamisen perusteella Janika on todella ammattitaitoinen ja intohimoinen valmentaja, joka puhuu asioista suoraan. Hän käyttää valmennuksessaan metodeja, jotka itselleni tuli pienoisena yllätyksenä, mutta käyvät kyllä järkeen ja ovat vakuuttavia.
Hän uskoo vahvasti siihen, että hyvän vapaaottelijan taustalla on kokonaisvaltainen hyvinvointi, sekä onnistunut nuoralla tanssiminen monipuolisen harjoittelun, levon ja ruokavalion suhteen.
Mielenkiintoni herätti myös Krisun hehkuttamat hengitysharjoitukset, joita Janika on Krisun kanssa tehnyt. Hengitysharjoitukset ovat pitäneet sisällään mm. suun teippaamista yön ajaksi, joka on käytännössä lopettanut yöllisen kuorsaamiseen, sekä monipuolisia juoksuharjoitteita, joissa työstetään hengitystä. Hengitysharjoittelun päämääränä on oppia terveyttä ja suorituskykyä parantavat hengitystekniikat, jotka perustuvat Oxygen Advantage metodiin.
–Niin kuin kaikessa mun valmentamisessa, niin mun filosofia on se, että ihmiset kehittyy myös ihmisinä. Vapaaottelulla on niin paljon annettavaa henkisesti ja mentaalisesti, joka oikeesti palvelee sitä muuta elämää, jos sen tekee järkevästi, sanoo Janika Antinmaa.
Sen puolesta liputtaa myös Kristian Heiskari, joka on saanut lajin harjoittamisesta paljon työkaluja tukemaan mielen hyvinvointia. Miehen sanojen mukaan myös ajatusmaailma on muokkaantunut parempaan suuntaan ja kokonaisvaltainen hyvinvointi on lisääntynyt.
Kristian ja Janika Espoon Kehähaiden treenitiloissa.
DVD-levyjen suosio on kokenut yllättävän elpymisen suoratoistopalveuiden aikakaudella. Nostalgian lisäksi DVD-levyt tarjoaa konkreettisen omistajuuden tunteen, mikä erottaa sen digitaalisten palveluiden jatkuvasta tilaamisesta. Kaupunkiradio kävi haastattelemassa MyMovies -divarin omistaja Henri Lindenia DVD-levyjen suosion noususta.
Pilvet pilvet ovat yksi kiinnostavimmista tulokas bändeistä. Yhtyeeltä on tullut 5 kappaletta ulos vuoden sisällä. Pilvet pilvet ovat mukana KUUMAA:n Maasta kuuhun -kiertueella.
Kaupunkiradio haastatteli Pilvet Pilvet -yhtyeen jäseniä, Kosti Koskisen ja Onni Lehtisen, uuden albumin johdosta.
