Video: Yulia Poltavets ja Joel Wichmann
Editointi: Liinu Vepsäläinen
Katso myös Kaupunki.TV:n keskusteluohjelma, jossa aiheesta keskustelevat nuorten parissa työskentelevät erityisopettaja Marjut Virsu ja Helsingin Poikien talolta Petrus Siltala:
Kuvat: Nelli Kenttä/Yle
Haastattelu ja teksti: Tiia Haiko
Sulkapallon ensimmäinen Suomen mestari oli Lars Palmén vuonna 1955, joten tänä vuonna mestaruuksista pelattiin jo 71. kertaa. Tänäkin vuonna pelipaikkana toimi Vantaan Energia Areena, joka on toiminut viime vuodet isoimpien sulkapallokisojen pelipyhättönä. Areena tarjoaa loistavat puitteet kilpailuille niin pelaajien kuin katsojien osalta. Finaaleita oli saapunut katsomaan kiitettävä määrä ihmisiä, ja varsinkin miesten kaksinpeli tarjosi katsojille loistavaa sulkapalloviihdettä sekä pitkiä palloralleja.
Ennakkosuosikit pitivät pintansa tämän vuoden kilpailussa. Harvinaisesti jokaisessa pelimuodossa oli täysin sama voittaja kuin edellisenä vuonna. Miesten kaksinpelin loppuotteluun itsensä selvitti odotettuun tapaan Joakim Oldorff (Tapion Sulka) sekä Kalle Koljonen (Tapion Sulka). Tällä kertaa nuoruus voitti kokemuksen, kun 22-vuotias Oldorff kruunattiin mestariksi kolmieräisen trillerin päätteeksi 21-12, 16-21, 21-17 lukemin. Samaa seuraa edustavat pelaajat olivat tutut vastustajat toisilleen ja tarjosivat katsojille hyvätasoisen sulkapallo-ottelun. Oldorff pokkasi neljännen kaksinpelin Suomen mestaruutensa, joka oli hänelle kolmas perättäinen.
Nella Nyqvist (Helsingfors Badminton Club) nappasi naisten kaksinpelin puolella odotetusti neljännen mestaruutensa, kun finaalissa kaatui viime vuoden tapaan Petra Saarnivaara (Tapion Sulka) 21-18, 21-13. Vasta 18-vuotias Nyqvist lukeutuu suomalaisen sulkapallon superlupauksiin, ja hän voitti ensimmäisen mestaruutensa jo 15-vuotiaana. Vuotta vanhempi Saarnivaara haastoi hyvin Nyqvistin tämän vuoden finaalissa, mutta voittajasta ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä.
Nelinpelien puolella vanhat mestarit jatkoivat voittokulkujaan. Nelinpeleistä tasaisin ottelu nähtiin miesten puolella, kun ykkössijoitettu pari Iikka Heino/Robin Jäntti (HBC) haastoivat hyvin edellisen vuoden mestarit Anton Kaistin (HBC)/Joonas Korhosen (Badminton United). Viime vuoden mestarit onnistuivat kuitenkin kääntämään ottelun itselleen, ja peli päättyi lopulta kahdessa erässä lukemin 21-16, 28-26.
Kaisti nappasi päivän toisen mestaruutensa sekanelinpelin puolelta Iina Suutarisen (Espoon Sulkapallo Badminton) kanssa. Vastassa tässäkin ottelussa oli edellisen vuoden tapaan tutut kilpakumppanit Julius Von Pfaler/Jenny Nyström (HBC). Ottelu päättyi ennakkosuosikkien Kaistin ja Suutarisen hyväksi 21-14, 21-14. Mestaruus oli parille jo kuudes perättäinen, ja Kaistille peräti yhdeksästoista Suomen mestaruus kaikki pelimuodot mukaan lukien.
Naisten nelinpelin välierässä pari Nella Nyqvist/Jenny Nyström joutui tiukoille paria Noora Nokkala/Iina Suutarinen vastaan, mutta voitti kamppailun kolmessa erässä 21-14, 19-21, 21-10. Finaalissa yllättäjäpari Pihla Mäkelä (Laaksolahden Sulkapallo) ja Helena Santalahti (TS) kaatui selvin numeroin 21-7, 21-11. Tämän vuoden kisoissa HBC-kolmikko Nyqvist, Nyström ja Kaisti nappasivat itselleen kaksi mestaruutta.
Teksti: Tomi Karttunen
Kuvat: Jere Kokko
Keskusteluohjelmassa paneudutaan kaikkien aikojen suurimpiin Oscar -elokuviin sekä Oscar -palkittuihin kappaleisiin.
Jouni, Kiara, Nico ja Karim keskustelevat Oscar -gaalojen parhaimmista ohjaajista, näyttelijöistä, elokuvamusiikista, käsikirjoituksista ja maskeerauksesta, sekä muista aiheista Oscar -gaalaan ja elokuviin liittyen.
Kuva: Tua Ferchen
Mielipidelautakunnassa keskustelemassa Liinu, Senni, Petra ja Sofie.
Editointi: Sofie Satta
Jääkiekon SM-liigassa on järjestetty vuosien varrella monia ulkoilmaotteluita, mutta edellisestä oli vierähtänyt aikaa jo seitsemän vuotta. Ässät ja Lukko olivat kohdanneet edellisen kerran ulkoilmaottelussa 3. marraskuuta 1970, joten kyseessä oli erityinen tapahtuma. Monille pelaajille ottelut olivat ensimmäinen ulkoilmapeli ammattilaisuralla ja samalla paluu muistelemaan nuoruusaikoja ulkojäillä. Olli Palola muisteli ennen ensimmäistä ottelua, kuinka tapahtuma toi mieleen jääkiekon aloittamisen Keurusselän järven jäällä muutaman vuoden ikäisenä.
Tapahtuman suunnittelu oli aloitettu seuroissa reipas vuosi takaperin, ja lopulta sen budjetti kohosi yli miljoonaan euroon. Tapahtuman onnistumista kuvastivat niin iloiset ja viihtyneet katsojat kuin myös seurojen tekemä taloudellinen tulos, joka kohosi seuraa kohden plussan puolelle yli 200 000 euroa. Taloudellisen menestyksen avaintekijöitä olivat Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnaksen mukaan Porin hyvät puitteet otteluille, yhteistyökumppaneiden kiinnostus, lipunmyynti sekä VIP-tila.
Itse tapahtuma oli erittäin toimivasti rakennettu ja suunniteltu. Alue oli riittävän suuri isolle ihmismäärälle, myyntikojuja oli alueella paljon ja kuljetuksissa painotettiin julkista liikennettä. Tapahtumaan oli muun muassa järjestetty nonstop-busseja, jotka kulkivat tapahtuma-alueen ja keskustan välillä ennen ja jälkeen ottelun. Ihmisten viihtyvyyden kruunasi upeasti rakennettu otteluareena, jossa katsomot sijaitsivat aivan kentän vieressä. Järjestyksenvalvojat ohjasivat ihmisiä katsomoon, jotta kaikille löydettiin paikka sieltä. Ihmisten ilmeistä näki, että he viihtyivät ja olivat tyytyväisiä järjestelyihin.
Ottelut kruunasivat viikonlopun, kun kumpikin joukkue pääsi juhlimaan voittoa eri iltoina. Ensimmäisessä kamppailussa nähtiin runsaasti maaleja, ja voittajaa haettiin pitkän kaavan kautta. Varsinaisen peliajan jälkeen oltiin tasalukemissa 4–4, kunnes Lukon Yhdysvaltalaisvahvistus Patrick Khodorenko karkasi jatkoajalla läpiajoon ja ratkaisi voiton raumalaisille. Toinen ottelu oli yhtä porilaisten juhlaa, kun Ässät marssi vakuuttavaan voittoon 4–1 lukemin. Ottelun sankariksi nousi loukkaantumisista tällä kaudella kärsinyt Olli Palola, joka iski liigauransa 98. ja 99. maalinsa ottelussa. Ässät otti voitosta kaiken irti, ja pelaajat juhlivat kannattajiensa kanssa pitkään jäällä ennen siirtymistään pukukopin suojiin.
Tapahtuma liikutti suurta joukkoa porilaisia ja raumalaisia sekä aktivoi koko satakunnan. Porin keskusta täyttyi lauantai-iltana hyväntuulisista ihmisistä, kun tapahtuma oli onnistuneesti ohitse. Myös ravintolat ja baarit olivat varmasti tyytyväisiä, sillä keskellä talven pimeyttä asiakkaita riitti yömyöhään. Ässät ja Lukko näyttivät mallia koko Liigalle, kuinka järjestää onnistunut tapahtuma.
Teksti, kuva: Tomi Karttunen
Elämme ajassa, jossa samaan aikaan puhutaan väestön ikääntymisestä sekä alhaisesta syntyvyydestä. Lisäksi puhumme paljon työelämän kuormittavuustekijöistä ja ihmisten mielenterveyshaasteista, joista osa johtaa tarkastelemaan juuri nykyisen työelämän vaativuutta.
Suomen hyvinvointipalvelujen laadun lasku on puhuttanut ja kauhistuttanut niin arkisissa kahvipöytäkeskusteluissa kuin yleisessä poliittisessa keskustelussa. Ikäihmisten hoitoon liittyvää pohdintaa, keskittyen erityisesti sen haasteisiin ja huonoihin kokemuksiin, on käyty jo useiden vuosien ajan.
Vanhuspolitiikassa korostetaan tavoitetta mahdollistaa ikäihmisen asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Tukitoimina tämän toteutumiseksi tarjotaan esimerkiksi kotihoidon palveluita sekä päivätoimintaa. Hoito- ja hoivapaikkojen pääsyn kriteerejä on tiukennettu ja esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonottaminen voidaan kokea raadollisen pitkänä aikana, mikä kuormittaa ikäihmisen itsensä lisäksi myös hänen läheisiään.
Ensimmäistä kertaa julkaistun sukupolvibarometrin tavoitteena oli tuoda esiin eri ikäisten suomalaisten ajatuksia ikääntymisestä ja sukupolvista. Osana sukupolvibarometria kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä koskien hoitovastuuta. Kartoittavan tutkimuksen toteuttivat E2 Tutkimus, Miina Sillanpään Säätiö ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.
Tulosten mukaan lähes puolet suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden tilanteen vuoksi aikuisten lasten tulisi ottaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoidosta ja hoivasta. Noin puolet ajattelevat päinvastoin. Suomalaisilla ei siis välttämättä ole halua tai mahdollisuutta ottaa isompaa vastuuta ikääntyneistä omaisistaan.
Omaishoitotilanteet mahdollistavat paljon hyviä asioita yksilöille kuten yhteisen ajan lähimmäisen kanssa, ja oikein toteutettuna laadukkaan hoidon ja hoivan toteutumisen. Perustavalaatuisen tärkeää on kuitenkin tukea myös omaishoitajan jaksamista, jotta omaishoitoperhe voi hyvin. Tämä vaatii kohdennettuja palveluja omaishoitajalle sekä joustavuutta työnantajilta, mikäli omaishoitaja on työelämässä. Myös Omaishoitajaliitto ry sekä muut järjestökentän toimijat ovat tärkeitä tukipaikkoja omaishoitajille. Kun tämän hetkisen tiedon mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoituksista ollaan leikkaamassa lähivuosina, ei suunta ole paras mahdollinen.
Mieleen herää vääjäämättä useita kysymyksiä, mikäli hoitovastuuta ikäihmisistä ohjattaisiin enenevissä määrin läheisille. Onko hektinen ja paineistettu työelämä valmis reagoimaan tarvittavilla keinoilla? Ovatko työnantajat valmistautuneet tilanteeseen, jossa heidän työntekijöistänsä useampi tarvitsee aikaa ikääntyneiden vanhempiensa huolenpitoon? Mitä hoitovastuun kantaminen tarkoittaa työssäkäyvien hyvinvoinnille?
Pohjoismaiden suurin kasvisruokatapahtuma Vegemessut järjestettiin yhdeksättä kertaa Kaapelitehtaalla 24.-26.1.2025.
Kolmipäiväisen yleisötapahtuman lisäksi konseptiin sisältyi kaikille elintarvikealan edustajille tarkoitettu ammattilaismessutapahtuma.
Tapahtuman tuottajana toimii helsinkiläinen Vegefirma, joka on erikoistunut kasvissyönnin normalisointiin.
Vegemessujen pääsunnittelija Karry Hedberg ja Vegefirman toimitusjohtaja Suvi Auvinen ovat kertoneet tapahtuman ensimmäisestä vuodesta asti messujen olevan tarkoitettu kaikille. Messujen tärkeä tavoite on näyttää kuinka helppoa ja herkullista kasvissyönti on myös niille keille se on vierasta.
Vegemessut ovatkin kävijäkyselyiden mukaan vuosien varrella saavuttaneet yleisöä sekasyöjistä vegaaneihin.
Täydellä Kaapelitehtaalla kuhisi jälleen tapahtuman aikana, messujen kasvaessa vuosi vuodelta, keräten yli 8000 kävijää. Vegefirman tapahtuma keräsi jo ensimmäisenä vuonna 2017 messupäivän aikana yli 3200 kävijää.
Vegemessuilla on myynnissä ja esillä ainoastaan täysin vegaanisia tuotteita. Näytteilleasettajina Vegemessuilla ovat parhaat vegebrändit sekä Suomesta että ulkomailta. Tänä vuonna messuilla oli 64 näytteilleasettelijaa.
Messuja järjestävän Vegefirman edustaja Karry Hedberg kertoo MTV3:n haastatteussa näkevänsä messujen tulevaisuuden valoisana ja kasvissyönnin vakiinnuttavan asemaansa päivä päivältä enemmän vallitsevan energia- ja ilmastokriisin aikana. Jutussa Hedberg vitsailee, että kohta vegemessuja kutsutaan jo pelkiksi messuiksi kasvissyönin yleistyessä.
Teksti: Yael Assulin
Kuva: Vegefirma / Vegemessut
Toimittaja-kirjailija Ina Mikkola on vuosien saatossa nostanut julkisuuteen useita tabuiksikin määriteltyjä aiheita. Mikkola on saanut kiitosta suorapuheisuudestaan sekä estottomuudestaan, eikä hänen uutuus-podcast ’Boy’s Club’ ole poikkeus. Kuuntele alta mistä podcastissa on kyse.
Haastattelu & Teksti: Jari Hakola
Haastattelukuva: Saara Taussi
Artikkelikuva: Ilmari Fabritius
Talviunti on edullinen ja suosittu harrastus, joka tuo mukanaan monta positiivista asiaa. Se tekee ihmisen keholle hyvää, esimerkiksi vahvistaa vastustuskykyä, parantaa mielialaa, alentaa verenpainetta ja ehkäisee elintapasairauksia. Helsingissä talviuintia voi harrastaa monessa eri paikassa. Kävin kahden Kaupunkikanavan toimittajan, Topi Nummin ja Aku Tuomaisen kanssa testaamassa kolme kohdetta, joissa sitä voi harrastaa.
Kuvat ja teksti: Karim Gandara
