Teksti ja haastattelu: Mika Hallami
Artikkelikuva: Terhi Ylimäinen
Soundcloud-kuva: Sami Parkkinen
Helsingin Punavuoressa sijaitsee sympaattinen pieni suklaapuoti. Puodin tunnelma on seesteinen ja konvehdit ovat omia taideteoksiaan kauniisti aseteltuina ikkunalaudalla ja vitriinissä. Suklaakonvehdeissa näkyy käsityön jälki.
Annan Suklaatehtaassa ystävänpäivän valmistaudutaan hyvissä ajoin herkullisten konvehtien valmistuksella. Juhlapäivä on kuitenkin aivan eri tasolla verrattuna amerikkalaiseen ystävänpäivään, jossa yrityksen omistaja ja suklaamestari Anna Kekki on aloittanut uransa suklaan parissa. “Ystävänpäivä on yksi vuoden kuumimpia päiviä Jenkeissä”, Kekki kuvailee. Suomessa tullaan hiljalleen perässä.
Kekki opiskeli alkujaan psykologiaa New Yorkissa, jolloin hän törmäsi työpaikkailmoitukseen suklaapuodista. Tietoa suklaasta tai sen luomisesta ei Keikillä ollut, mutta puotiin astuessa vallannut tunne vei mennessään. Kekki sai paikan ja huomasi nopeasti olevansa silmittömästi rakastunut suklaaseen.
Kekki oli belgialaisen suklaamestarin opissa kaksi vuotta, minkä jälkeen hän opiskeli suklaamestariksi Ranskassa. New Yorkiin Kekki perusti ensimmäisen yrityksensä, joka viidessä vuodessa laajeni kolmeen myymälään ja koko Yhdysvaltain kattavaan jälleenmyyntiverkostoon.
Nuorena intohimon perässä kulkeminen oli menestys. Suomeen palatessaan Kekki työskenteli muualla artesaanisuklaan parissa, samalla myös kirjoittaen tietokirjaa. Ajatukset veivät takaisin suklaayrittäjyyteen ja Annan Suklaatehdas sai hiljalleen alkunsa.
Kekin mukaan ystävänpäivä lukeutuu viiden tärkeimmän juhlan viettoon Annan Suklaatehtaassa. Ystävänpäivänä tulee myös usein uusia konvehtimakuja.
Perustaessaan nykyisen yrityksensä Kekki halusi välttää hieman imelääkin sydämen muotoa suklaassa, mutta muiden kannustamana hankki kuitenkin sydänmuotteja puotiinsa. Kekki toteaa sydänmuodon olevan pidetty, varsinkin ystävänpäivän nurkilla. Sydänrasiat ja sydänkonvehdit ovatkin suosittuja ja myös jälleenmyyjät toivovat ainoastaan sydämen muotoista suklaata rakkauden juhlan lähestyessä.
Ystävänpäivän vietto kasvaa mukavaa vauhtia myös Suomessa, mutta valmistautuminen päivään on edelleen hyvin eri tasolla, kuin Yhdysvalloissa. Jenkkien kaupallisuutta ei Kekki edes koe kaipaavansa Suomen ystävänpäivään.
Kekki kokee, että tällä hetkellä suklaata viedään enemmän romanttisessa mielessä rakkaille, onhan suklaa maailman romanttisin ruoka-aine. “Mikään ei puhuttele syvemmällä tasolla, kuin suklaa”, Kekki toteaa.
Teksti ja kuvat: Senni Kujanpää
Legit Crime – Suomalaisia tosirikostapauksia
Legit Crime on podcast-sarja, jossa käydään läpi suomalaisia tosirikostapauksia. Moni true crime-podcast kertoo tapauksista tarinallisesti ja synkästi, mutta me haluamme ottaa mukaan myös letkeämpää tapausten läpikäyntiä unohtamatta tapahtumien vakavuutta. Juontajina toimii Maijakatri Suihkonen ja Linnea Loukola.
Tässä jaksossa käsitellään Oulun Hiiroisissa tapahtunutta kidutusmurhaa vuonna 2022. 18-vuotias Adeliina Lehtinen sai surmansa pitkään kestäneen kidutuksen jälkeen. Tapaus on surullinen ja järkyttää raakuudellaan. Sisältö saattaa järkyttää herkimpiä kuulijoita.
Lähteet:
www.is.fi/kotimaa/art-2000010677014.html
Brasilia aloitti jälkimmäisen ottelun vauhdikkaasti ja viimeisteli kuusi maalia hieman päälle kahdeksaan minuuttiin. Tämän jälkeen eteläamerikkalaiset hölläsivät hieman jalkaa kaasulta ja Suomi pääsi paremmin peliin mukaan.
Ottelun näyttävimmät suoritukset nähtiin, kun brassitähdet kikkailivat pallon kanssa Suomen prässätessä päälle. Heikompaa vastustajaa vastaan oikea-aikaiset prässit olisivat tuottaneet varmasti tulosta, mutta Brasilian pelaajia se ei hätkäyttänyt: pallo pysyi tiukasti jalassa ja syötöt napsahtelivat tarkasti omille.
Suomen pelissä esiin nousi joukkueen vahvuudet: prässipelaaminen ja erikoistilanteet. Parhaimmat maalintekotilanteet nähtiin juurikin erikoistilanteista, mutta yläriman kolistelua lähemmäksi maalia ei päästy. Vierasjoukkueelta nähtiin toisella puoliajalla vielä neljä maalia ja ottelu päättyi Brasilian 10–0 voittoon.
Hienointa molemmissa peleissä oli ehdottomasti kotiyleisön tuki. Paikalle oli saapunut katsojia junioreista senioreihin, yleisöennätys uusittiin kahteen otteeseen ja omia jaksettiin kannustaa vastustajan ylivoimasta huolimatta. Myös vierasjoukkueen kannattajia oli paikalla, mikä myös näkyi ja kuului.
Seuraavaksi Suomen naisten futsalmaajoukkue suuntaa kohti MM-karsintojen Elite Roundia, joka pelataan Ranskassa 18.-23.3.
Suomen maalivahdin Helena Unkurin haastattelu pelin jälkeen katsottavissa alta. Haastattelussa Unkuri avaa mietteitään Brasilia -otteluista ja tulevista karsinnoista.
Teksti, kuvat ja video: Leevi Mettänen
Helsinkiläisten pudotuspelikevään ylle nousi tumma myrskypilvi ottelun toisella erätauolla, kun ykkösmaalivahti Niko Hovinen joutui jättämään pelin kesken. Roope Taponen luisteli kolmanteen erään punapaitojen maalille, eikä Hovista nähty enää edes vaihtopenkillä.
HIFK:n päävalmentaja Ville Peltonen kommentoi ottelun jälkeen HBL:lle, että Hovinen sai pienen vamman ja lisäsi toivovansa, ettei maaliskuussa 37 vuotta täyttävä veräjänvartija loukkaantunut pahemmin nyt loppukauden kynnyksellä.
Nordenskiöldinkadulla on totisesti syytä toivoa apua kiekkojumalilta, sillä konkarivahti on viime aikoina ollut huippuvireessä ja tarjonnut tammikuussa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa jokaisessa pelaamassaan ottelussa.
Kakkosmaalivahdiksi jo toisena vuotena putkeen pudonnut Taponen on puolestaan jo pidemmän aikaa tuskaillut pelinsä kanssa. Toissaviikolla 23-vuotias maalivahti aloitti maalilla Ässiä vastaan, mutta sai väistyä Hovisen tieltä päästettyään kahdeksasta laukauksesta kolme maaliin.
Lukkoa vastaan maaliin meni kaksi laukausta viidestä kolmannessa erässä. Kuvaavaa on, että Taponen on viimeksi torjunut joukkueelleen kolmen pisteen voiton marraskuussa.
Mikäli Hovisen loukkaantuminen osoittautuu pahemmaksi, on HIFK mittavan ongelman edessä. Taposen itseluottamus tuskin nousee sillä, että nuori maalivahti joutuu tilanteeseen, jossa hänen on pakko onnistua.
Tilanteen haastavuutta lisää se, että Liigan siirtoraja menee kiinni lauantaina. Uuden maalivahdin hankkimiseen ei siis ole enää juurikaan aikaa, eikä mitat täyttäviä maalivahteja tähän aikaan vuodesta juurikaan ole vapaina pelaajamarkkinoilla.
Hovisen ja Taposen lisäksi HIFK:lla on sopimukset nuorten Rastislav Eliasin ja Eemil Vinnin kanssa. Alkukaudesta muutamia otteluita Liigassakin pelannut slovakialaismaalivahti Elias on viimeisen kuukauden pelannut lainalla kotimaassaan Kosicen paidassa, mutta palasi Suomeen helmikuussa.
Lähinnä HIFK:n A-junioreissa pelannut 19-vuotias Vinni ei puolestaan ole pelannut kuin yhdeksän ottelua koko kauden aikana. Vaikka sekä Elias että Vinni omaavat potentiaalia olla huippuveskareita tulevaisuudessa, ei kumpikaan heistä liene ratkaisu vielä tämän kevään pudotuspeleihin.
HIFK on käytännössä kokonaan Hovisen pelikunnon varassa, ellei urheilujohtaja Janne Pesonen onnistu taikomaan kania hatustaan juuri ennen siirtorajaa. Seura tiedottaa loukkaantumisistaan pääasiassa pelipäivien yhteydessä, joten Hovisen tilanteesta saataneen uutta tietoa viimeistään perjantaina ennen Jukurit-ottelua.
Vaikka keskiviikon vamma jäisikin lieväksi, on riski uusille loukkaantumisille silti ilmeinen, kun ammattilaisuransa jo kertaalleen lopettanut Hovinen joutuu kovaan kuormitukseen kevään otteluruuhkassa.
Teksti ja kuva: Viktor Fagerudd.
Etusivun kuva: Senni Kujanpää.
Dartsin Premier League jatkuu tänään torstaina 13. helmikuuta, Glasgow’ssa, kun kahdeksan maailman parasta pelaajaa kamppailee jälleen kärkipaikoista. Turnaus, joka kestää 17 viikkoa, on täynnä jännitystä ja huipputason pelejä. Tällä viikolla odotetaan erityisesti kovia otteluita.
Päivän otteluohjelma tarjoaa mielenkiintoisia kohtaamisia. Erityisesti Michael van Gerwenin ja Stephen Buntingin välinen taistelu herättää huomiota, sillä molemmat ovat osoittaneet vahvaa peliä alkukaudesta. Luke Littlerin otteita on myös seurattava tarkasti. Nuori Littler on heittänyt vahvaa keskiarvoa, mutta ei ole saanut lopulta käännettyä otteluita edukseen.
Viime viikon avausillassa nähtiin upea suoritus, kun Chris Dobey oli vahvassa vireessä ja eteni aina illan finaaliin asti. Finaalissa tie nousi pystyyn, kun maailman ykkösmies Luke Humphries otti vakuuttavan 6-1 voiton.
Premier Leaguen jännitys kasvaa viikko viikolta, ja kaikki katseet ovat jo tiukasti suunnattuina kohti Lontoon O2 – areenan finaalia 29. toukokuuta. Löytääkö Littler uuden vaihteen silmään ja jättää muut jälkeen vai onko kokeneet heittäjät askeleen edellä? Sitä jäämme jännityksellä seuraamaan.
Tänään pelattavat ottelut:
Kuva: Pixabay
Lähtökohdat otteluun olivat selvät. Kotijoukkue Kiekko-Espoo oli ajautunut tappiokierteeseen, ja vierasjoukkue SaiPa oli kuuden ottelun voittoputkessa. Espoolaiset aloittivat Liiga-kauden vahvasti ja keikkuivat pitkään sarjan kärkisijoilla, mutta joulun tienoilla alkanut alakulo on ajanut seuran kovaan kamppailuun playoff-paikoista. Kauden komeettajoukkue SaiPa on jatkanut vahvaa lentoaan ja lähti kamppailuun sarjataulukon kolmannelta sijalta.
Keskiviikkoillan kamppailussa kotijoukkue oli paikoittain ahdingossa energisen vierasjoukkueen käsittelyssä, mutta taisteli lopulta elintärkeät pisteet loistavasti esiintyneen maalivahtinsa Petteri Rimpisen johdolla.
Ensimmäinen erä alkoi tasaisissa merkeissä. Molemmista joukkueista paistoi ottelutauko, kun kentällä nähtiin kaksi vauhdikasta joukkuetta. Molemmat pyrkivät kääntämään peliä nopeasti ylöspäin, eikä turhaa seisoskelua nähty.
Kumpikin joukkue pääsi yrittämään erän alkupuoliskolla maalintekoa ylivoimalla, mutta tuloksetta. SaiPa pyöritti kiekkoa lähes koko ylivoiman ajan espoolaisten päädyssä, mutta Rimpinen kesti maalilla puolustuksen avustuksella. Kiekko-Espoon ylivoima ei ottanut tuulta alleen, ja Liigan paras alivoimajoukkue SaiPa selvitti erikoistilanteen ongelmitta.
Erä oli ehtinyt vanheta reilut 15 minuuttia, kun kotijoukkue iski illan ensimmäisen maalin. Osuma oli varsin erikoinen ja sitä tarkasteltiin lopulta videolta usean minuutin ajan. SaiPan maalivahti Michael Hutchinsonin torjunta kimposi SaiPan maalin katolle, josta Espoon Ottoville Leppänen löi kiekon takaisin peliin, ja se pomppi pelaajaruuhkasta maaliin.
Toinen erä käynnistyi vierailijoiden ylivoimapelillä, mutta Rimpinen jatkoi vahvoja otteita maalillaan. SaiPa painoi pelin virtauksen toisessa erässä kotijoukkueen päätyyn ja sai aikaan pitkiä pyörityksiä hyökkäysalueella. Espoolaiset puolustivat kuitenkin keskustaa tiiviisti, ja vaaralliset maalipaikat olivat vähissä. Kesken vierasjoukkueen painostuksen ex-saipalainen Matti Järvinen siirsi espoolaiset 2–0 -johtoon. Ensin Joachim Rohdin epäonnistui tyhjässä maalipaikassa, mutta Järvinen seurasi jatkotilanteen mallikkaasti onnistuen maalinteossa.
Kolmanteen erään SaiPa tuli hurjalla energialla ja pakotti kotijoukkueen puolustuskannalle. Rimpinen jatkoi mielettömiä otteitaan espoolaisten maalilla ja nollasi lappeenrantalaisten yritykset kerta toisensa jälkeen. SaiPan satsatessa hyökkäykseen se avasi kotijoukkueelle saumoja vastahyökkäyksiin.
Erän puolenvälin tienoilla vastahyökkäys tuottikin tulosta. Heikki Liedes laukoi, ja ensimmäistä otteluaan espoolaisten paidassa pelannut Joose Antonen lapioi irtokiekon sisään.
SaiPan päävalmentaja Raimo Helminen totesi espoolaisten ansainneen voittonsa uhrautuvalla pelaamisella. Kiekko-Espoon valmentaja Jyrki Aho oli tyytyväinen sekä pisteisiin että joukkueen peliesitykseen. Erityisesti Aho kiitteli pelaajien heittäytymistä pelille ja tiivistä puolustuspelaamista.
SaiPa ei enää toipunut viimeisestä takaiskusta, ja kotijoukkue Kiekko-Espoo pääsi juhlimaan voittoa reilun 4000-päisen kotiyleisön edessä. Espoolaiset kohensivat asemiaan playoff-kamppailussa illan voiton ansiosta ja nousivat sarjataulukon yhdeksännelle sijalle. SaiPa jatkaa sarjassa kolmantena taisteluaan suorasta puolivälieräpaikasta.
Teksti ja kuva: Tomi Karttunen
Koronakeväänä vuonna 2020 annettu etätyösuositus lisäsi kotoa työskentelevien määrää, mutta ilmiö oli yleistynyt jo aiemmin. Teknologian kehitys mahdollistaa työskentelyn muuallakin, kuin toimistoissa. Työpaikkojen, joissa voi työskennellä digitaalisesti mistä päin maailmaa tahansa, määrä on kasvussa: World Economic Forumin mukaan vuoteen 2030 mennessä globaalien digitaalisten työpaikkojen arvioidaan kasvavan noin 25 prosenttia. Yhdysvalloissa tätä kutsutaan myös WFA:ksi (Work From Anywhere), eli työskenteleminen mistä vain.
Myös Helsingissä asuu paljon työntekijöitä, jotka työskentelevät täysin etänä, esimerkiksi he, jotka työskentelevät ulkomailla sijaitseville yrityksille. David Gil de Gómez työskentelee Helsingistä käsin Lontoossa sijaitsevalle IT-yritykselle.
Etätyön mahdollistamana, yritykset voivat palkata parhaita osaajia eri puolilta maailmaa, sekä välttää asettautumiskustannuksia ja maahantulo-ongelmia. Tämä paikasta riippumattoman työpaikan joustavuus voisi ratkaista työntekijöiden pysyvyyteen liittyviä ongelmia. Monet kansainväliset osaajat ovat lähteneet pois Suomesta, koska he ovat löytäneet vastaanottavaisempia työpaikkoja kansainvälisille osaajille. InterNationsin Expat Insider -tutkimuksen mukaan Suomi on kolmanneksi vaikein maa asettua verrattuna 52 muuhun maahan. Tutkimus kartoittaa kansainvälisten ihmisten kokemuksia paikallisten ystävällisyydestä, kulttuurista ja vastaanoton tasosta.
Yhteiskuntaan kotoutumisen tärkeimpiä osia on löytää sosiaalinen piiri ja osallistua ympäröiviin aktiviteeteihin. Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon suorittanut espanjalainen Gil de Gómez kertoi rakastuneensa Helsinkiin, sillä se on keskikokoinen kaupunki, joka on tarpeeksi vilkas ja täynnä kulttuurillista tekemistä. Hänen työpaikansa sijaitsee Lontoossa, mutta etätyö mahdollistaa työskentelyn Helsingissä. Gil de Gómezin lähipiiri löytyy täältä ja hän kokee elämänlaatunsa olevan hyvää. Vapaa-ajalla hän tykkää käydä elokuvissa, museoissa, ravintoloissa ja konserteissa.
Arkena Gil de Gómez työskentelee Helsingin Vallilassa. Häneltä menee töihin vain 10 minuuttia. Kun hän työskentelee etänä, hän voi valita missä työskentelee ja kuinka kauan työmatka kestää. Hän vuokraa yhteisöllistä työtilaa Wonderland Coworking:ssa, maksaen noin 280 euroa kuukaudessa. Tällä jäsennystyypillä hänellä on joustava työskentelypiste Wonderlandin avoimessa toimistotilassa.
Polina Takila työskentelee Helsinkiläiselle IT-yritykselle, ja siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuussa 2020 koronarajoitusten takia. Vuoden 2021 puolivälissä Takila aloitti hybridi-työskentelymallilla. Espoossa asuva Takila säästää kaksi tuntia päivässä työmatkoistaan etätyöpäivien aikana. Hän käyttää tämän ajan kuntosalilla käymiseen työpäivän jälkeen ja poikansa auttamiseen läksyissä.
Nykyään Takila käy toimistossa Kampissa kaksi kertaa viikossa. Hänen työpaikkansa ei seuraa, kuinka paljon ihmiset työskentelevät kotona. On kuitenkin tärkeää, että työntekijät tulevat parina päivänä kuukaudessa toimistolle. Polina kokee, että hybridimalli on ihanteellinen, koska sillä saa vaihtelua arkeen.
Yritysjohtajat toivovat työntekijöiden tulevan enemmän toimistolle työskentelemään, ilmoitti kiiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSalle tutkimuksessaan. Maailmalla monet jättiteknologiayhtiöt määräsivät minimipäivämäärät, milloin työntekijöiden pitää olla toimistolla. Tämän vuoden alussa Yhdysvaltalainen verkkokauppajätti Amazon aloitti systeemin, jossa täytyy työskennellä viisi päivää viikossa toimistolla. Myös viestintäkanava X määräsi työntekijöilleen 40 tunnin toimistotyöviikon, kun Elon Musk hankki Twitterin marraskuussa 2022. Tämä johti oikeudenkäyntiin, koska vammaiselle työntekijälle ei tarjottu mahdollisuutta etätyöhön.
Suomessa työelämässä pakottaminen ei sovi, sanoi Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula ja kiinteistöyhtiö Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal, Helsingin Sanomien haastatteluissa. Hybridityöskentelymalli on vielä käytössä monissa Suomalaisissa yrityksissä, missä työntekijät työskentelevät pari päivää toimistossa ja pari päivää etänä.
Gil de Gómezin vuokratussa työtilassa on erilaisia palveluita, kuten hiljainen työskentelytila, puhelinkoppi, venyttelytila, kahvila ja lounasravintola. Työtila on auki 24/7 ja tämä joustava aikataulu sopii hänelle erittäin hyvin, sillä kello on Helsingissä kaksi tuntia edellä verrattuna Lontooseen. Palaverit voidaan aloittaa jopa kello 18:30 Helsingin aikaa.
Polina Takila taas kokee, että kotona pystyy keskittymään paremmin, koska kotona ei tule keskeytyksiä. Hänen ei tarvitse käyttää kuulokkeita ja hän voi myös pukeutua rennosti. Takila tykkää kuunnella musiikkia työskennellessään. Hänellä on enemmän aikaa aamupalan nauttimiseen ja hän voi herätä rauhassa ilman kiireitä.
Yritykselle etätyöskentely vähentää kustannuksia. Pienempi määrä toimistotyöntekijöitä samaan aikaan tarkoittaa pienempää tilantarvetta ja pienempiä kiinteistökustannuksia. Hybridmallikäytännön myötä Takilan toimisto muutti pienempään tilaan. Takila kertoo, että tämä muutos oli hyvä valinta budjettitietoisuuden kannalta. Sinä päivänä kun hän päättää mennä toimistoon, hän voi valita vapaista pöydistä, missä työskentelee.
Takilasta tuntuu, että toimistossa hänellä on enemmän kiire ja vähemmän aikaa tehdä töitä. Joskus hänellä on tämän takia ylikuormittunut olo. Muutoin, hänen mielestään lähityö on työyhteisöllisyydelle hyväksi. Ollessaan toimistolla, hän menee lounaalle yhdessä kollegojensa kanssa Helsingin keskustassa.
Toisaalta koronan jälkeen hänen työpaikassaan sisäiset palaverit järjestetään nyt myös netissä. Tämä tarkoittaa, että nettipalaverien määrä on tuplaantunut. Päivässä Polinalla voi olla yhteensä 6-12 palaveria. Keskittymiskyvyn tulee olla hyvä.
Yhteisöllisessä työtilassa työskenteleminen luo Gil de Gómezille hyvän rutiinin verrattuna kotona yksin työskentelemiseen. Työtilaan voi tuoda kavereita työskentelemään päiväpassilla. Järjestettyjen tapahtumien kautta verkostoituminen muiden työtilan jäsenten kanssa on myös mahdollista. Kun haastattelu tätä juttua varten tehtiin aamupäivällä, työtilassa oli alle kaksikymmentä asiakasta. Alakerrassa työtila tuntuu rauhaliselta, vaikka siellä on ihmisiä, jotka puhuvat keskenään. Työtilan yläkerrasta löytyy myös hiljainen työtila.
Gil de Gómez kokee, että etätyö on joustavampaa kuin lähityö. Hänen työpaikassaan ei merkitä työtunteja. Joustavuus tekee hänestä tuottavamman. Slackin vuonna 2020 tekemässä tutkimuksessa 9000 tietotyöntekijää kuudesta eri maista kertoivat kokevansa, että joustavalla aikataululla he ovat kaksi kertaa tuottavampia.
Haittapuoli etätyön tekemisessä on, että joskus Gil de Gómez tuntee olonsa yksinäiseksi. Hän tapaa kollegoitansa lähitiimitapaamisessa kaksi kertaa vuodessa eri Euroopan kaupungeissa. Joka toinen viikko etätyöjärjestelmä yhdistää hänet sattumanvaraisesti yhden kollegan kanssa donitsitapaamiselle. Näin hän voi tutustua muiden maiden kollegoihinsa muuten kuin työasioissa.
Yksinäisyyden tunne etätyöskentelyssä on yleistä. Slackin tutkimuksesta yhteenkuluvuudentunne on vähentynyt etätyössä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan 28 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista kokee yksinäisyyttä, mutta paljon etätyötä tekevistä 34 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi.
Polina Takilalla on palavereita eri puolilla maailmaa työskentelevien asiakkaiden kanssa. Hänen työhönsä kuuluu asiakassuhteiden ylläpitäminen. Yritys järjestää kerran vuodessa näyttelyn asiakkaille, jolloin hän voi tavata asiakkaita myös kasvokkain. Yhteisöllisyyttä lisääviä tiimipäiviä järjestetään kerran vuodessa kaikkien kollegojen kanssa.
Tälläiset yhteiset aktiviteetit voivat parantaa työkulttuuria ja yhteenkuluvuudentunnetta työyhteisössä. Monipuolisissa työyhteisöissä, joissa työntekijöillä on eri kulttuuritausta, yhteisöllisyyttä voi vahvista tutustumalla muihin kulttuureihin. Takilan yritys järjestää tyypillisiä suomalaiseen kulttuuriin liittyviä aktiviteetteja, kuten saunominen, kansallispuistossa lenkkeily tai Muumi-kaupassa käyminen.
Etätyö tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa. Kansainvälistymisen ja teknologian ansiosta työntekijät voivat tehdä yhteistyötä ja verkostoitua maiden rajojen yli. Hyvät työolot, kuten toimiva työtila ja yhteenkuluvuudentunne työpaikassa ovat tärkeitä etätyön tekemisessä. Etätyö antaa mahdollisuuden työskennellä siellä, missä sydän haluaa.
Kuvat ja teksti: Nadira Kusaeni
Arvostelulajeissa tekoäly tarjoaa ohjausta pisteytykseen varmistaen objektiivisemmat ja johdonmukaisemmat arviot. Jalkapallossa se auttaa esimerkiksi paitsioiden analysoinnissa tarkasti ja nopeasti. Tekoälyn etuna on sen kyky tehdä nopeita ja puolueettomia päätöksiä.
Nopeatempoisissa lajeissa, joissa jopa kokeneemmat tuomarit voivat ohittaa kriittisiä hetkiä, tekoäly pystyy seuraamaan tapahtumia kokonaisvaltaisesti. Lumilautailun tapauksessa se tunnistaa temput ja asteet nopeasti. Kuitenkin herää tärkeä kysymys: vaarantaako tekoäly urheilun inhimillisen puolen?
Kilpailullisen lumilautailun alkuaikoina pisteytys oli suhteellisen yksinkertaista. Kilpailuissa keskityttiin lähinnä temppujen suorittamiseen ja tuomarointi perustui suurelta osin subjektiivisiin mielipiteisiin standardoitujen kriteerien sijaan.
Ennen 2000-lukua lumilautailukilpailuissa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista pisteytysmenetelmää. Tuomarit arvioivat kokonaisvaltaisesti suorituksen tyyliä, sujuvuutta ja puhtautta, mutta kriteerit vaihtelivat suuresti.
X Games -kilpailujen käynnistyminen vuonna 1995 toi lumilautailuun lisää näkyvyyttä ja loi paineita tuomaroinnin rakenteelliseen kehittämiseen. Tästä huolimatta pisteytys pysyi osittain subjektiivisena, sillä tuomarit arvostivat usein tyyliä ja sulavuutta mitattavien kriteerien sijaan.
Erityisesti Halfpipe-kilpailu herätti keskustelua oikeudenmukaisuudesta, sillä tuomareiden mielipiteet erosivat toisistaan merkittävästi.
Lumilautailu teki debyytin olympiatasolla Naganossa 1998, mutta vuoden 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaiset merkitsivät käännekohtaa lumilautailun tuomaroinnissa. Lumilautailu sai virallisen olympialajin aseman, tuomarointikriteerejä pyrittiin vakiinnuttamaan ja pisteytyksen johdonmukaisuutta parantamaan.
Erityisesti Halfpipe-kilpailu herätti keskustelua oikeudenmukaisuudesta, sillä tuomareiden mielipiteet erosivat toisistaan merkittävästi. Halfpipessa lasketaan lumikourussa, jonka seinät ovat molemmilta puolilta samankorkuiset. Seinistä tehdään temppuja vuoron perään kourun molemmin puolin.
Tuolloin lumilautailun tuomaroinnissa vakiintuivat kolme keskeistä arviointikriteeriä: amplitude eli korkeus, difficulty eli vaikeustaso ja execution eli toteutus. Laskuissa arvioitiin siis laskijan hyppyjen suuruutta, temppujen vaikeutta ja suorituksen toteutuksen sujuvuutta sekä puhtautta. Näiden kriteerien myötä lumilautailukilpailuista tuli rakenteellisesti selkeämpiä ja pisteytyksestä objektiivisempaa.
2010-luku oli kilpailullisen lumilautailun nopean kehityksen aikaa, jolloin Big Air ja Slopestyle nousivat keskeisiksi kilpailulajeiksi. Big Airissa laskijat suorittavat laskussa vain yhden hypyn, hyppyrin koko vaihtelee. Slopestylessä yhdessä “runissa” eli laskussa tullaan alas rinnettä, jossa on matkalla esimerkiksi hyppyreitä, reilejä eli kaiteita, putkia ja press boxeja eli laatikoita, joissa tehdään temppuja. Nämä uudet kilpailumuodot venyttivät lajin rajoja entisestään ja loivat tarpeen tuomaroinnin kriteerien uudistukselle.
Aiemmat kolme kriteeriä eivät enää riittäneet, vaan temppuja alettiin arvostella myös monipuolisuuden sekä kokonaisvaltaisen kehityksen kautta. Koko laskun vaikeusasteesta tuli entistä merkittävämpi tekijä pisteytyksessä.
Legendaarisissa Aspenin X Games -kilpailuissa Coloradossa kokeiltiin nyt tammikuun lopussa tuomaroinnin apuvälineeksi tekoälyteknologiaa, joka on kehitetty yhteistyössä Google Cloudin kanssa. Tekoälyn tuottamat pisteet annetaan tuomareille tukemaan heidän lopullisia päätöksiään.
Tekoälyn tuottama data kilpailuissa on myös katsojien saatavilla. Se tarjoaa syvemmän ymmärryksen suorituksen arvioinnista ja rikastuttaa katsomiskokemusta. Kilpailijat myös hyötyvät lisääntyneen tiedon saamisesta ja pystyvät kehittämään omaa harjoitteluaan sen mukaan. Datan tuoma läpinäkyvyys edesauttaa urheilun reiluutta.
Arvostelulajit luovat usein keskustelua pisteytyksen objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta. Tuomareilla on omat näkemyksensä laskutyyleistä ja temppujen vaikeudesta, mikä saa tuomareiden pisteet välillä jopa radikaalille skaalalle. Tuomarit tuovat kokemusta ja arvostusta tyyliä kohtaan, mitä tekoäly ei vielä täysin ymmärrä.
Katoaako lumilautailusta luonne?
Arviointiin perustuvissa urheilulajeissa tekoäly tarjoaa arvokasta apua pisteytyksessä – aivan kuten se auttaa jalkapallossa paitsioanalyysissä. Tekoäly tekee päätöksiä nopeasti ja ihmistä objektiivisemmin, mikä vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.
Nopeatempoisissa lajeissa, kuten lumilautailussa, tuomareiden on arvioitava monimutkaisia liikkeitä reaaliajassa, ja jopa kokeneimmat asiantuntijat saattavat joskus ohittaa yksityiskohtia.
Tekoäly jatkaa integroitumista yhä laajemmin eri urheilulajeihin, ja sen vaikutus urheilun reiluuteen on kiistaton. Teknologian kehitys kuitenkin haastaa ihmisille ominaisen inhimillisen kilpailuhengen. Tekoälyn suorituskeskeinen lähestymistapa voi sen käytön edetessä tehdä lumilautailusta teknisempää ja viedä persoonallisuutta pois, mikä olisi sääli, sillä koko lajin kulttuuri on rakentunut sen ympärille. Katoaako lumilautailusta luonne?
teksti: Sanja Karhunen
kuva: Pixabay
NHL:n supertähdet palaavat maajoukkuepaitaan tällä viikolla 4 Nations Face Off -turnauksessa. USA:n, Kanadan, Suomen ja Ruotsin välinen turnaus pelataan Bostonissa ja Montrealissa 13.-21. helmikuuta.
Turnaus käynnistyy Kanadan ja Ruotsin välisellä ottelulla keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello kolmelta Suomen aikaan. Suomen osalta pelit alkavat seuraavana yönä, kun Leijonat ja USA ottavat mittaa toisistaan.
Turnauksen alkuvaiheessa kaikki maat pelaavat kerran vastakkain, jonka perusteella kaksi eniten pisteitä kerännyttä maata kohtaavat toisensa finaalissa.
Turnauksessa käytetään kotimaisesta Liigasta tuttua pisteytystyyliä. Varsinaisen peliajan voitosta saa kolme pistettä ja tappiosta nolla. Varsinaisen peliajan jälkeen voitetusta pelistä saa kaksi pistettä ja tappiosta yhden.
Suomen joukkue lähtee turnaukseen valitettavien loukkaantumisten saattelemana. Kaksi viikkoa sitten Leijonat tiedotti, ettei Dallas Starsia edustava Miro Heiskanen pysty osallistumaan turnaukseen loukkaantumisen takia. Myös NHL:ssä luottopakkina vuosia pelannut Rasmus Ristolainen sekä Jani Hakanpää joutuvat jättämään turnauksen välistä loukkaantuneina.
Suomen joukkueen puolustukseen nimettiin viime hetkillä Henri Jokiharju, Urho Vaakanainen sekä Nikolas Matinpalo korvaamaan poissaolot.
Myös Suomen maalivahti Ukko-Pekka Luukkosta on vaivannut lievä loukkaantuminen, mutta hänen täytyisi olla pelikunnossa turnauksessa. Tämän lisäksi jättikaupassa hiljattain Carolinaan siirtyneen Mikko Rantasen tilanne loukkaantumisen kanssa on epävarma, mutta viimeisimmän tiedon mukaan hyökkääjä pääsee osallistumaan turnaukseen.
Suomen joukkue turnaukseen:
Maalivahdit:
Lankinen Kevin, Vancouver Canucks
Luukkonen Ukko-Pekka, Buffalo Sabres
Saros Juuse, Nashville Predators
Puolustajat:
Jokiharju Henri, Buffalo Sabres
Lindell Esa, Dallas Stars
Matinpalo Nikolas, Ottawa Senators
Mikkola Niko, Florida Panthers
Määttä Olli, Utah Hockey Club
Vaakanainen Urho, New York Rangers
Välimäki Juuso, Utah Hockey Club
Hyökkääjät:
Aho Sebastian, Carolina Hurricanes
Armia Joel, Montréal Canadiens
Barkov Aleksander, Florida Panthers
Granlund Mikael, San Jose Sharks
Haula Erik, New Jersey Devils
Hintz Roope, Dallas Stars
Kakko Kaapo, Seattle Kraken
Laine Patrik, Montréal Canadiens
Lehkonen Artturi, Colorado Avalanche
Lundell Anton, Florida Panthers
Luostarinen Eetu, Florida Panthers
Rantanen Mikko, Carolina Hurricanes
Teräväinen Teuvo, Chicago Blackhawks
Kaupunkikanavan toimittajat Matias Helinä ja Miro Tanninen käyvät läpi joukkueiden lopullisia kokoonpanoja ja ennakoivat tulevaa turnausta:
Kaupunki.TV:n sporttimakasiinissa paikanpäällä NHL-asinatuntija ja Leijonaikoni Sami Lepistö ennakoi turnausta.
Kuva: Matias Helinä
Teksti: Matias Helinä & Miro Tanninen
