Kärkiyksikössä toimiminen vaatii vankkaa kokemusta palomiehen työstä

0
1145

Ylipalomies Aki Pollari työskentelee Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen uudessa kärkiyksikössä. Yksikössä työskennellään pareittain ja hälytysajoneuvona on ambulanssin kokoinen paloauto.

Kärkiyksikkö toimii tehtävissä, joissa ei vaadita savusukellusvalmiutta. Se voi hoitaa niin palo- ja pelastustehtäviä kuin ensivastetehtäviäkin. Ensivasteella tarkoitetaan pelastustoimen yksikköä, joka kykenee antamaan ensiapua tehokkaampaa hoitoa ja joka tavoittaa hätätilapotilaan ennen ensimmäistä ambulanssia.

– Työtehtävämme ovat hyvin samanlaisia kuin normaalistikin palomiesten työhön kuuluu, sillä erotuksella, että hoidamme tehtäviä, jotka kaksi henkilöä voi turvallisesti suorittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pienet tulipalot, liikenneonnettomuudet, myrskyvahingot ja ympäristövahingot sekä ihmisten pelastaminen vaikkapa jumiutuneesta hissistä, kertoo Pollari.

– Kärkiyksikössä pääsemme tekemään monipuolisesti kaikkea, joten siinä toimivalla on oltava pitkä kokemus palomiehen työstä. Yksikössä työskentely vaatii tiivistä yhteistyötä työparin kanssa, kokonaistilanteiden arviointi- ja hahmottamiskykyä sekä päätöksentekokykyä. Työpari ratkaisee itsenäisesti, miten toimitaan missäkin tilanteessa, Pollari kertoo.

– Kärkiyksikössä työskennellään pareittain. Auton takaosasta löytyy tavanomaisia paloauton työvälineitä, joita tarvitaan ensihoidon sekä palo- ja pelastustehtävillä, kertoo ylipalomies Aki Pollari.

Hälytykselle lähdetään minuutissa

Helsingin pelastuslaitoksella palomiehet tekevät vuorokauden töitä, jonka jälkeen heillä on kolme vapaapäivää. Työvuoro alkaa aamulla yhdeksältä.

– Aamu alkaa varusteiden tarkistuksella. Autoon tehdään jokin harjoitus, jolla varmistetaan, että esimerkiksi auton pumput toimivat. Tämän jälkeen teemme yhdessä vuorokaudeksi ruoat valmiiksi, Pollari kertoo.

Koko työvuoron ajan miehistö on minuutin lähtövalmiudessa. Jos hälytystehtäviä ei ole, palomiehet tekevät pelastusasemalla erilaisia asemapalvelustehtäviä ja kouluttautuvat. Työajalla on varattu myös aikaa liikunnalle.

Pollari on työskennellyt palomiehenä vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän valmistui pelastajakoulutuksesta. Työuransa aikana hän on opiskellut myös sairaanhoitajan AMK-tutkinnon.

– Parasta palomiehen työssä on monipuolinen työ ja vaihtelevat päivät. Koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan, kun aamulla aloittaa työvuoron. Parasta on myös mukava työyhteisö ja hyvä henki, kertoo Pollari.

– Kärkiyksikköön pyrin töihin, koska voin siinä antaa oman pitkän työkokemukseni käyttöön. Kärkiyksikkö on kiva uusi juttu, mitä ei aikaisemmin ole ollut Helsingissä, Pollari sanoo.

Aki Pollari viihtyy työssään koska siinä voi käyttää hyvin monipuolisesti osaamistaan.

Palomiesten eläkeikä askarruttaa

Palomiehen työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. 52-vuotiasta Pollaria askarruttaa, miten hän selviää eläkeikään saakka. Palomiesten vanhuuseläkkeen ikä on tällä hetkellä sama kuin muillakin työntekijöillä eli 65 vuotta. Jos on syntynyt vuonna 1965 tai sen jälkeen, eläkeikä on korkeampi, sillä se sidotaan elinajanodotteeseen.

– Mietityttää, mitä meille ikääntyville palomiehille tapahtuu. Itselläni laskennallinen eläkeikä on 67,3 vuotta. Yritän pitää omasta kunnostani ja jaksamisestani huolta, Pollari kertoo.

Kuvat: Tuija Tervo