Kuvat ja teksti: Elina Castrén
Tänä vuonna Serbiaa edustaa euroviisuissa 30-vuotias Luke Black.
Luke Black, oikealta nimeltään Luca Ivanović, voitti keväällä maansa viisukarsinnan kappaleella Samo mi se spava (Olen vain uninen).
Kappale Samo mi se spava on vaniljainen versio Islannin viisuyhtyeen Hatarin kappaleesta Hatrið mun sigra, joka pääsi 10. sijalle vuoden 2019 Euroviisuissa. Samo mi se spava on pelottava ja futuristinen elektropopkappale. Kappale vaatii muutaman kerran totuttelua, ennen kuin sitä voi harkita omalle Spotify-listalleen. Musiikkia täydentävät näyttävät valoefektit, kamera-ajot ja taustavisuaalit mielenkiintoisen koreografian kanssa. Robottikuvasto ja taustatanssijoiden puvustus happinaamareineen rakentaa synkkää maailmanlopun fiilistä. Serbia saattaa olla tämän vuoden yllättäjä.
Serbia esiintyy Suomen Käärijän kanssa ensimmäisessä semi-finaalissa tiistaina 9.5.
Vuoden 2023 Euroviisut järjestetään Venäjän hyökkäyssodan vuoksi poikkeuksellisesti Liverpoolissa Liverpool Areenalla.
Katso Serbian esitys tästä:
Teksti: Veikko kurvinen
Kuva: Sarah Louise Bennett / EBU
Viiden vuoden odotus on viimein ohi, kun mittavan peruskorjauksen läpikäyneen Hakaniemen kauppahallin ovet aukesivat jälleen yleisölle 27. huhtikuuta. Kaupunkikanava kävi haistelemassa yleistä tunnelmaa ja kyselemässä myyjien ja asiakkaiden fiiliksiä muutama päivä ovien avaamisen jälkeen.
Studiossa seuranasi: Arttu ja Antti
Huonoista työoloista työväen juhlaksi
Työväen juhlaksi vappu muuttui vuonna 1886, kun Yhdysvalloissa ammattiliitot aloittivat lakon pitkien työpäivien ja vaarallisten työolosuhteiden takia. Tämä johti väkivaltaistenkin käänteiden jälkeen kahdeksantuntiseen työpäivään. Tapahtuman myötä toukokuun ensimmäisestä päivästä tuli työväen juhlapäivä ja kymmenissä maissa virallinen vapaapäivä.
Suomessa on järjestetty selvästi poliittisia vappumarsseja vuodesta 1898 lähtien. 1900-luvulle tultaessa työväki alkoi marssia laajempien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten epäkohtien parantamiseksi. Marsseilla muun muassa vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Erityisesti 1970-luvulla vappumarsseille saattoi osallistua jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta 2000-luvulle tultaessa marsseille osallistujien määrät olivat laskeneet huomattavasti.
Vaikka vapusta tuli työväen juhla jo 1800-luvun lopulla ja vapaapäivä kymmenissä maissa, Suomessa vapusta tuli virallinen vapaapäivä vasta vuonna 1944. Liputuspäivä vapusta tuli vuonna 1979.
Norjassa punaviinin voimin ja Ruotsissa kokot roihuten
Länsinaapurimme Ruotsi ja Norja juhlivat myös vappua, mutta hiukan erilaisin perintein.
Ruotsissa juhlinta vaihtelee paikkakunnittain, toisaalla poltetaan vappukokkoja ja toisaalla hoilataan kevätlauluja. Samoin kuin Suomessa, myös Ruotsissa alkoholin myynti lisääntyy reippaasti.
Norjassa vappua juhlitaan hillitymmin Suomeen ja Ruotsiin verrattuna. Vappua norjalaiset viettävät piknikillä käyden ja marssien. Perinteinen vappujuoma Norjassa poikkeaa suomalaisten suosimasta kuohuviinistä, sillä norjalaiset ovat punaviinikansaa ja juhlivat vappunakin punaviinin voimin.
Opiskelijoiden juhlaperinteet nykyään isossa osassa vappua
Nykypäivänä vanhemmat vapun perinteet ovat jääneet monin paikoin historiaan, ja vappu tunnetaan työväen juhlana lähinnä nimellisesti. Vappua pidetään usein opiskelijoiden juhlana ja sitä aletaan viettää opiskelijoiden kesken jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi Otaniemessä tunnelman nostatus aloitetaan jo pari viikkoa ennen pääpäivää. Ohjelmasta löytyy muun muassa kaljakrokettiturnaus ja wappufestarit.
Vappuaattona opiskelijat kokoontuvat valkolakit päässä sankoin joukoin ensin pesemään ja sen jälkeen lakittamaan Havis Amandan, tunnetummin Mantan patsaan. Perinne alkoi epävirallisesti vuonna 1909 ja virallisesti patsasta on lakitettu vuodesta 1951. Havis Amandan lakittaa tänä vuonna Aalto-yliopiston ylioppilaskunta.
Lakituksen jälkeen – satoi tai paistoi – suunnataan piknik-korit täynnä vappuherkkuja ja kuohuvaa läheisiin puistoihin jatkamaan juhlintaa. Vapun jälkeen herätään taas roskaisiin puistoihin ja lehtien otsikot täyttyvät juhlakansaa toruvista otsikoista.
Teksti ja kuvat: Sanni Kylliäinen
Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat tiistaina 2. toukokuuta Säätytalolla Helsingissä. Viime vuosikymmeninä neuvotteluiden pitopaikaksi vakiintuneelle Säätytalolle suuntaa neljän eduskuntapuolueen edustajista kootut ryhmät heti vapun jälkeen.
Hallitustunnustelija, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti torstaina iltapäivällä kutsuneensa käytyjen tunnustelujen perusteella tämänkertaisiin hallitusneuvotteluihin Kokoomuksen seuraksi RKP:n, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit.
Orpon mukaan hänellä on luottamus siihen, että koolle kutsuttujen puolueiden kanssa päästään yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta, eli poliittisesta toimintaohjelmasta, johon listataan vaalikauden tavoitteet ja tärkeimmät tehtävät. Neuvotteluissa myös päätetään muun muassa ministerisalkkujen jaosta osallistuvien puolueiden kesken.
Kaikki alkaviin hallitusneuvotteluihin kutsutut puolueiden puheenjohtajat myöntävät, että näkemyseroista huolimatta eteen tulevista asioista voidaan neuvotella, ja tarvittaessa joustoakin löytyy. Neuvotteluiden tavoitteena on, että toimintakykyinen enemmistöhallitus on muodostettu kesäkuussa.
Teksti ja kuvat: Emilia Pitkänen
Ympäri Suomen on järjestetty tänään erilaisia juhlallisuuksia sotiemme veteraanien kunniaksi. Tänä vuonna Espoon kaupungin järjestämä Pääkaupunkiseudun veteraanijuhla pidettiin kutsuvierastilaisuutena Helsingin Oopperatalolla. Juhlaan osallistui sotaveteraaneja ja heidän omaisiaan. Ennen juhlaa laskettiin seppele Mannerheimin patsaalla klo 12:00.
Juhlissa kuultiin koskettavia puheita muun muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelältä ja Etelä-Tapiolan lukion toiselta luokalta opiskelevalta Emma Koskiselta. Puheissa kiiteltiin veteraaneja heidän työstään ja opetuksistaan.
Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen, entiseltä nimeltään Helsingin Seudun sotaveteraanipiirin, tehtävänä on muun muassa valvoa ja edistää veteraanien yhteiskunnallisia oloja, vaikka heitä on elossa yhä vähemmän.
“Veteraanipäivän muoto tulee muuttumaan, kun veteraaneja ei enää ole”, Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rauno Loukkola kertoo. Eräs sotaveteraani sanoo olevansa ainut sodan käynyt mies veteraanien kuukausittaisissa tapaamisissaan.
Sotaveteraaneja on koko maassa vielä 2698, joista pääkaupunkiseudun veteraanien osuus on 394. Suurin osa veteraaneista on naispuolisia: lottia, sairaanhoitajia ja sotilaskotisisaria.
Rauno Loukkola painottaa elossa olevien veteraanien vähenemisestä huolimatta päivän tärkeyttä.
“Sanoman ja tarinan Suomen itsenäisyydestä tulee säilyä. Eli päivällä tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeä merkitys, vaikkei veteraaneja ole jäljellä.” Loukkola jatkaa.
Monelle veteraanille kansallinen veteraanipäivä on yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista. Osa veteraaneista ei pääse Helsingin juhlaan paikalle oman kuntonsa vuoksi.
“Mä itse olen sotaveteraani niin kyllä semmonen päivä paljon merkitsee tietysti”, sotaveteraani Eero Blåfield sanoo puhelimitse. Blåfield harmittelee, ettei itse pääse paikan päälle juhliin. Blåfield, kuten moni muukin sotaveteraani, seuraa edelleen aktiivisesti maailman tapahtumia ja on kauhistunut Ukrainan sodasta. Natoon liittymistä hän pitää hyvänä asiana.
“Ei enää olla yksin niinkuin ollaan näissä edellisissä sodissa oltu”, Blåfelt sanoo.
Oopperatalon juhlaan saapui useita veteraaneja läheistensä kanssa, ja monelle oli hyvin tärkeää päästä paikan päälle.
”Odotetaan hartaasti juhlia lisää”, juhlaan saapunut 100 vuotias sotaveteraani Teuvo Rauhonen kertoo.
Juhlan lopuksi laulettiin Maamme-laulu, veteraanijuhlan mukaisesti, istuen.
Kuvat ja teksti: Sanni Kylliäinen
Ensimmäisiä keväänmerkkejä on alkanut näkyä Helsingin katukuvassa. Monien kaupunkilaisten arkea helpottaneet kaupunkipyörät sekä sähköpotkulaudat ovat taas aloittaneet kautensa. Myös huvipuisto Linnanmäki avaa ovensa perjantaina 28.4. kello 15:30.
Ensimmäisen kerran Linnanmäki avattiin vuonna 1950.
Linnanmäki on jälleen nostanut päivärannekkeen hintaa. Nousua viime vuoteen tuli kaksi euroa, ja nyt päivärannekkeen hinta on 47 euroa. Yksittäisen laitelipun hinta on edelleen sama kuin viime vuonna, eli kymmenen euroa.
Sisäänpääsy huvipuistoalueelle on ilmaista, ja alueelta löytyy seitsemän erityisesti perheen pieneimmille suunnattua ilmaislaitetta.
Linnanmäki jakaa hupia kävijöilleen koko kesän aina lokakuun loppupuolelle.
Teksti: Noora Mäkelä
Etusivun kuva: Emilia Pitkänen
Jutun kuva: Oona Grönqvist
Studiossa seuranasi Krisu, Nico ja Aksu.
