Joku henkilö nousee lavalla ja kertoo pari vitsiä. Näinhän se stand up lyhyesti toimii. Mutta mitä kaikkea tapahtuu lavan takana ja kuinka esitys rakennetaan? Jännittääkö vuosia keikkailleet esiintyjät vieläkin jokaista keikkaa kuin sitä ensimmäistä?





Suomea Ray Zambino ei osaa puhua kovinkaan hyvin, mutta ymmärtää puhuttua suomen kieltä. Zambino kertoo, että suomalais- ja skotlantilaisyleisö ei yllättäen eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Niin sanottu “hecklaaminen” on ehkä yleisempää skotlantilaisessa yleisössä, Zambino pohtii. Hecklaamisella tarkoitetaan yleisöstä kuuluvaa häiriköivää tai huutelevaa kommentointia.


– Välillä on vaikeita päiviä, välillä on hyviä päiviä. Tänään oli vaikea päivä. Ois voinut mennä paremmin, pari juttua jäi välistä, Seksikäs-Suklaa toteaa myöhemmin esityksestään.
Seksikäs-Suklaalla on ollut pieni tauko stand up -lavoilta ja häntä jännitti todella paljon tämäniltainen esitys. Jännitys myös kertoo hänen mukaansa siitä, että hän rakastaa tätä lajia. Uutta settilistaansa hän on hionut kaksi kuukautta. Vaikka hänellä on valmiina backuppina vanhoja settilistoja, hän ei halua jäädä koomikoksi, joka kertoo vain samoja, vanhoja juttuja.

Ahosella on laskujensa mukaan takana yli 2700 esiintymistä. Silti viisi minuuttia ennen keikkaa alkaa jännittäminen. Jännitys on kuitenkin muuttunut vuosien varrella, ennen jännittäminen alkoi hieman aiemmin.
– Saatan mennä kattomaan esimerkiksi Rayn keikan sieltä yleisöstä, että vähän aistin [tunnelmaa], siellä on pikkujouluporukkaa, niin voi olla että vähän ties mitä ilmassa, Ahonen pohdiskelee ennen esitystään.



Mikko Vaismaa on pitkä linjan stand up -koomikko. Takana tuhansia keikkoja, ja työkseen hän on tehnyt stand uppia 17 vuotta.
– Jännittää on vähän ehkä liian painokas sana tai antaa ehkä vääränlaisen mielikuvan. Jännittämistä se ei oikeastaan ole, joskus voi joku keikka jännittää, mutta kyllä se enemmän on, että joka keikka hermostuttaa ja joka keikka nostaa vähän adrenaliinia. Ja sen pitääkin olla niin, jos ei joskus joku keikka hermostuta sillä tavalla, niin se on oikeastaan vähän huolestuttavaa. Hermostuminen nostaa vireystasoa ja on sitä kautta valmiina suoritukseen, Vaismaa pohtii.

Illan pääesiintyjänä eli headlinerinä hänellä on ollut aikaa seurata muita esityksiä ja katsoa yleisön tunnelmia.
– Tykkään kyllä kuunnella edellisten koomikoitten esityksiä, vähän tiietään, että mikä siellä on meininki, mutta nyt se ei ollut niin hyvin mahdollista, kun tohon taakse ei oikein kuullut, Vaismaa mainitsee esityksensä jälkeen.
– Ensimmäisen vastuulla on lähteä kantamaan iltaa, ottaa vähän reppuselkään se ilta. Viimeisen kiitollinen tehtävä monesti on, että saa vaan sitten reppuselässä kannetun ja lämmitellyn yleisön ottaa vastaan. Toisaalta vaikka ensimmäinen joutuu tekemään vähän enemmän töitä ja viimeinen on se helpompi paikka, viimeisen pitää kuitenkin lunastaa se, ettei ilta lässähdä. Ei voi vaan rallatella, että siellä on lämmin yleisö menempä vaan sinne, Vaismaa kertoo.



Kuvat ja tekstit: Jesse Heiskanen










