Kansallista veteraanipäivää vietetään perinteisesti Lapin sodan päättymispäivänä eli tänään 27. huhtikuuta. Päivällä kunnioitetaan sotiemme veteraaneja ja heidän työtään. Pääkaupunkiseudun veteraanijuhlaan kokoonnuttiin Helsingin Oopperatalolle.

Ympäri Suomen on järjestetty tänään erilaisia juhlallisuuksia sotiemme veteraanien kunniaksi. Tänä vuonna Espoon kaupungin järjestämä Pääkaupunkiseudun veteraanijuhla pidettiin kutsuvierastilaisuutena Helsingin Oopperatalolla. Juhlaan osallistui sotaveteraaneja ja heidän omaisiaan. Ennen juhlaa laskettiin seppele Mannerheimin patsaalla klo 12:00.

Juhlissa kuultiin koskettavia puheita muun muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelältä ja Etelä-Tapiolan lukion toiselta luokalta opiskelevalta Emma Koskiselta. Puheissa kiiteltiin veteraaneja heidän työstään ja opetuksistaan.

Seppeleenlasku tapahtui Mannerheimin patsaalla ennen juhlatilaisuutta.

Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen, entiseltä nimeltään Helsingin Seudun sotaveteraanipiirin, tehtävänä on muun muassa valvoa ja edistää veteraanien yhteiskunnallisia oloja, vaikka heitä on elossa yhä vähemmän.

“Veteraanipäivän muoto tulee muuttumaan, kun veteraaneja ei enää ole”, Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rauno Loukkola kertoo. Eräs sotaveteraani sanoo olevansa ainut sodan käynyt mies veteraanien kuukausittaisissa tapaamisissaan. 

Sotaveteraaneja on koko maassa vielä 2698, joista pääkaupunkiseudun veteraanien osuus on 394. Suurin osa veteraaneista on naispuolisia: lottia, sairaanhoitajia ja sotilaskotisisaria.

Rauno Loukkola painottaa elossa olevien veteraanien vähenemisestä huolimatta päivän tärkeyttä.

“Sanoman ja tarinan Suomen itsenäisyydestä tulee säilyä. Eli päivällä tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeä merkitys, vaikkei veteraaneja ole jäljellä.” Loukkola jatkaa.

Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rauno Loukkola on osallistunut veteraanijuhlaan useiden vuosien ajan.

Monelle veteraanille kansallinen veteraanipäivä on yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista. Osa veteraaneista ei pääse Helsingin juhlaan paikalle oman kuntonsa vuoksi.

“Mä itse olen sotaveteraani niin kyllä semmonen päivä paljon merkitsee tietysti”, sotaveteraani Eero Blåfield sanoo puhelimitse. Blåfield harmittelee, ettei itse pääse paikan päälle juhliin. Blåfield, kuten moni muukin sotaveteraani, seuraa edelleen aktiivisesti maailman tapahtumia ja on kauhistunut Ukrainan sodasta. Natoon liittymistä hän pitää hyvänä asiana.

“Ei enää olla yksin niinkuin ollaan näissä edellisissä sodissa oltu”, Blåfelt sanoo.

Oopperatalolle saapuneet vieraat istuivat läheistensä kanssa.

Oopperatalon juhlaan saapui useita veteraaneja läheistensä kanssa, ja monelle oli hyvin tärkeää päästä paikan päälle.

”Odotetaan hartaasti juhlia lisää”, juhlaan saapunut 100 vuotias sotaveteraani Teuvo Rauhonen kertoo.

Sotaveteraani Teuvo Rauhonen pärjää vielä kotonaan 100-vuoden iästään huolimatta.

Juhlan lopuksi laulettiin Maamme-laulu, veteraanijuhlan mukaisesti, istuen.

Kuvat ja teksti: Sanni Kylliäinen