Kuparikettu ei lennä luudalla eikä syö lapsia – toisin kuin on luultu silloin kun hän on kertonut ammattinsa. Kuparikettu on nykyajan noita, joka toimii henkisten alojen yrittäjänä ja kanavana henkiseen maailmaan.

Kuparikettu pyrkii nostamaan koko noita-alan ammattimaisuuden tasoa Suomessa. Hänen julkinen persoonansa, Kuparikettu-brändi, syntyi yksityisyyden takaamiseksi. Kuparikettuna hän pystyy puhumaan noituudesta, joka aiheena saattaa provosoida joitain ihmisiä. Kupari materiaalina symboloi mukautuvuutta ja joustavuutta, ja se toimii johtimena, mikä on metafora meedion työlle, kun tietoa välitetään eri tasojen välillä.

Kupariketun polku noidaksi ei ollut suoraviivainen, vaan pikemminkin sisäinen kutsumus, joka alkoi jo lapsuudesta. Hän kertoi kavereilleen jo ala-asteella olevansa noita, vaikka lapsena ymmärrys asioista oli vielä leikin kautta omaksuttua. Hänen kouluaikoinaan noituus liitettin liialliseen Harry Potter -innokkuuteen. Kuparikettu toimi itselleen luontaisilla tavoilla, mutta koska hänen herkkyyttään ei ymmärretty, hän joutui koulukiusatuksi. Pian sen jälkeen hänen elämäntilanteensa hankaloitui entisestään, kun hänen äitinsä sairastui rintasyöpään. Nämä kokemukset pakottivat hänet etsimään omaa suuntaansa.

Mitä taikuus on? 

Kupariketun työhuoneessa syntyy loitsut, luetaan kortteja ja ollaan meedioistunnoissa. Hänen mukaansa magia on pohjimmiltaan energiaa, johon vaikutetaan ajatuksilla, tunteilla ja teoilla. Loitsujen tekeminen on voimakkaasti psykologista ja symboliikkaa hyödyntävää työtä, jonka tarkoitus on tukea ja turvata kulkua kohti tavoitetta. 

Menneisyydestä voitaisiin oppia erityisesti luonnon kunnioitusta ja luontoyhteyden palauttamista, sillä aikaisemmin suomalaisessa kansanmagiassa esim. luontoa ja ruokaa pidettiin pyhinä. Taikuutta voi sisällyttää arjen toimiin, kuten ruoanlaittoon. Kuparikettu saattaa esimerkiksi lisätä tietoisesti ruokaan mausteita, joilla on symbolinen vaikutus, esimerkiksi mustapippuri symbolisoi suojaa ja basilika vaurautta tai parannusta, tai hän valmistaa esimerkiksi parantavia keittoja.

Tunnetuksi sosiaalisen median kautta

Kuparikettu aloitti henkisen alan opiskelun vuonna 2013 ja hän on rakentanut vuosien varrella niin vahvan pohjan työlleen, että hänet tunnetaan julkisesti. Hän alkoi luoda sisältöä someen vuonna 2015, ja nykyään jo yksi julkaisu tavoittaa automaattisesti tuhansia ihmisiä. 

Seuraajakunta on luonut vakaan pohjan Kupariketun yrittäjyydelle, johon hän ryhtyi kokopäiväisesti kaksi vuotta sitten. Hänen kirjailijamentorinsa on jopa huomauttanut, että hänen kokemuksensa alasta on epätavallinen, koska toimittajat ja kutsujat soittelevat hänelle jatkuvasti – usein aloittelevat kirjailijat joutuvat näkemään vaivaa todella paljon, jotta heidät huomattaisiin. 

Kuparikettu kuvailee itseään luovaksi ihmiseksi, joka nauttii asioiden luomisesta ja ihmisten auttamisesta. Hän toivoo, että hän pääsisi jatkamaan uuden tuottamista ja tekemään maailmasta omalla tavallaan monipuolisemman ja rikkaamman kirjojen, esiintymisten, tapahtumien sekä keikkojensa kautta.

Hän on kirjoittanut muun muassa teoksen Nykynoidan käsikirja. Hän toivoo kirjan olevan avuksi niille, jotka tarvitsevat suuntaviivoja noituuteen, aivan kuten hän itse tarvitsi lapsena. Hän myös toivoo, että voisi kirjoittaa lisää kirjoja tulevaisuudessa. Hän on parhaillaan työstämässä myös oraakkelikorttipakkaa, jolla on tarkoitus tutustuttaa ihmisiä noidan voimaan.

Pitkän uurastuksen jälkeen Kuparikettu on alkanut myös ohjata henkisiä kursseja, jossa seuraavat noidat voivat oppia noituudesta. Hänen tietotaitonsa ja sosiaalisen median personaansa vuoksi hän on yksi alan avainhenkilöistä. Kun mediassa tarvitaan mielipidettä siitä, millaisia asioita henkisessä piireissä tapahtuu, on Kuparikettu usein The tietäjä.

Noituus työnä ja alana

Noitana toimiminen on erikoinen ammatti, sillä se asettaa Kupariketun jatkuvasti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten eteen. Hän kohtaa työssään ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä saaneet apua muualta, tai eivät ole uskaltaneet hakeutua perinteisen ammattiavun luo. Hän pyrkii tarjoamaan heille turvallisen ja sallivan ympäristön, jossa he saavat olla avoimesti oma itsensä.

Kuparikettu on kuullut istunnoissa hyvin surullisia tarinoita ja rankkoja kokemuksia, ja hänen työnsä sisältää suuren vastuun. Esimerkiksi meediotilaisuudet ovat usein todella koskettavia, sillä asiakkaat työstävät suruaan ja saavat tiedon siitä, että heidän läheisensä ovat selviytyneet tuonpuoleisessa ja ovat edelleen läsnä eri olomuodossa.

Noita-alalla on kova turbulenssi ennakkoluulojen, väärinkäsitysten ja vanhanaikaisten asenteiden vuoksi. Suomalainen yhteiskunta on hyvin tiedekeskeinen ja rationaalinen, mikä rajaa tilaa harvinaisemmille tai yliluonnollisille kokemuksille, sillä yhteiskunta leimaa helposti esim. yliluonnollisia kokemuksia omaavat oudoiksi. Ihmiset reagoivat noituuteen usein pelolla, demonisoimalla tai vetämällä esiin mielenterveyskortin.

Koska ala on Suomessa epäselvästi säännelty lainsäädännön suhteen, esimerkiksi energiahoitoihin liittyen, on tärkeää, että ammattilaiset, kuten Kuparikettu, pyrkivät nostamaan rimaa ja tekemään alasta tasokkaamman. 

Teksti, kuvat ja video: Krista Äyräväinen

Edellinen artikkeliTietokirjallisuus ansaitsee parempaa
Seuraava artikkeliRimbo Salomaa – sukellus elokuvatuottajan työn ytimeen