Näinä kulttuurileikkausten aikoina on sentään ainakin yksi paikka, jossa ei ole leikattu väärästä kohdasta. Kulttuurin kummilapset -hanke on erittäin onnistunut panostus Helsingin kaupungilta lasten kulttuurikokemusten mahdollistajana. Sen avulla moni perhe pääsee matalalla kynnyksellä kokemaan merkityksellisiä hetkiä yhdessä kulttuurin äärellä.
Esikoiseni synnyttyä vuonna 2020 tiesin teatterin tekijänä, että hän tulee tutustumaan taiteeseen jo hyvin varhaisesta iästä alkaen. Silloin en kuitenkaan vielä tiennyt, että kulttuuri tuotaisiin hänelle tarjottimella ja vieläpä ilmaiseksi.
Kaikki helsinkiläiset lapset ovat saaneet vuodesta 2020 alkaen kulttuurikummin. Kulttuurin kummilapset on Helsingin kaupungin ja kulttuuritoimijoiden yhteishanke, jossa ilmainen kulttuurikokemus mahdollistetaan kaikille perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Maksuton kulttuurikokemus lapselle vähintään kaksi kertaa vuodessa on mielestäni oikeus, joka pitäisi sallia kaikille lapsille asuinpaikasta ja kotikaupungista riippumatta.
Tähän eivät ole kuitenkaan vielä lähteneet muut kaupungit, ja ihmettelen suuresti miksi. Näinä aikoina leikataan kulttuurista rankasti. Se, että lapsi pääsee jo varhaisessa iässä kulttuurin pariin on ehdottomasti suurempi säästö ja panostus hyvinvointiin kuin esimerkiksi verotusten kevennys varakkailta.
Taide antaa kokijalleen sekä tekijälleen asioita, joita on vaikea mitata rahassa. Itselleni kuvataiteen harrastaminen lapsena oli monelta osin pako arjesta ja pahasta olosta. Teatterin kautta taas olen saanut elämääni paljon hyvinvointia ja selvinnyt monesta kriisistä, sillä teatterissa minulla on lupa olla oma itseni joka hetkessä. Tällaisia kokemuksia tarvitsee jokainen lapsi perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Leikkausten sijasta taidetta tulisi tukea yhä enemmän ja ympäri Suomen perustaa tällaisia kulttuurihankkeita, joissa lapset pääsevät kulttuurin pariin heti ensimmäisenä ikävuotenaan.
Lasten kulttuurikummeina toimivat eri yhteisöt riippuen lapsen syntymävuodesta, joten hanke tarjoaa töitä eri taiteenalojen toimijoille. Toiminta tarjoaa näin pitkäaikaisen työn monelle taiteilijalle. Jokainen hankkeessa mukana oleva on sitoutunut tekemään esityksiä lapsen syntymävuodesta kuuteen ikävuoteen saakka.
Me saamme poikani kanssa nauttia vielä vuoden ajan Helsingin kaupunginorkesterista, sillä se on vuonna 2020 syntyneiden lasten kulttuurikummi. Poikani on aina ollut kiinnostunut musiikista sekä eri soittimista ja orkesterin konsertit ovat tukeneet tätä kiinnostusta. Hän on saanut nähdä isoja puhallinsoittimia ja kuuntelemisen lisäksi tarkkailla lähietäisyydeltä miten niitä soitetaan. Helsingin Kaupunginorkesterin keikat ovat tarjonneet myös minulle nostalgisia kokemuksia ja johdattaneet omaan lapsuuden kuvastoon Huvitutti tv-sarjasta itselle tutuksi tulleen Satu Sopasen ansiosta. Hän toimii konserteissa solistina.
Tyttäreni on syntynyt vuonna 2022 ja hän on puolestaan saanut kulttuurikummikseen taidealojen joukon, johon kuuluu tanssia, sirkusta, esittävää taidetta, valokuvataidetta ja ruokakulttuuria. Hän on käynyt osallistumassa muun muassa teatterimuseon esityksiin. Ja nimenomaan osallistumassa, eikä vain katsomassa. Hankkeen esitykset ovat osallistavia ja katsojat otetaan osaksi esitystä jo ennen esityksen alkua. Esiintyjät ovat vastaanottamassa yleisöä ja luomassa lämpimän tunnelman jo heti paikalle saavuttua. Lapset saavat vapaasti juosta, käyttää ääntään ja ovat tervetulleita osallistumaan esitykseen juuri sen hetkisellä energiallaan. Näin he pääsevät hyppäämään heti mukaan sadun maailmaan ja tuntevat olevansa tärkeä osa esitystä.
Pääsin haastattelemaan ystävääni ja kolleegaani Maria Myllykangasta, joka toimii vuonna 2021 syntyneiden lasten kulttuurikummina Teatteri ILMI Ö:n esitysten kautta. Hän kertoo miten työ hankkeessa on koko esitysprosessin ajan suunnittelusta toteutukseen hyvin lapsilähtöistä. Mikään esitys ei ole samanlainen, sillä lapset reagoivat esitykseen eri tavoin ja esiintyjät reagoivat vuorovaikutuksessa katsojiin koko ajan. Teatteri ILMI Ö:n esityksissä on vahvana osana myös livemusiikki, joka soi vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Myllykangas kertoo esiintyjien jäävän esityksen jälkeenkin kohtaamaan katsojia ja katsojilla on mahdollisuus tulla lavalle tutustumaan esityksessä nähtyihin lavasteisiin ja rekvisiittoihin. Tämäkin on harvinaista herkkua katsojalle.
Useat katsojat sanovat Myllykankaalle käyvänsä vuosi toisensa jälkeen katsomassa aina uudestaan Teatteri ILMI Ö:n esityksiä, sillä esitys on ollut heille merkityksellinen kokemus, joka halutaan kokea uudestaan. Myllykangas kertoo miten hanke on toiminut ponnahduslautana myös sille, että katsojat ovat alkaneet käydä teatterissa laajemminkin hankkeen ulkopuolella ja se vahvistaa sitä, että Kulttuurin kummilapset -hankkeessa on onnistuttu erinomaisesti.
Olen molempien lasteni kanssa menossa tässä kuussa nauttimaan jälleen Kulttuurin kummilapset kokemuksista konsertin ja teatterin muodossa. Tapahtumiin osallistuminen on tehty jokaisella osa-alueella helpoksi ja toivon, että tämä esimerkki rantautuisi pian Helsingin lisäksi myös muihin kaupunkeihin. Kulttuuri ja siitä saadut positiiviset vaikutukset elämäämme pitäisi kuulua kaikille.
Kuvat: Matti Snellman. Teksti: Birgitta Taussi.
