Stadiluotsit Itäkeskuksessa
Itäisen Helsingin stadiluotsi Belinda Barbato (vas.) ja alueosallisuuspäällikkö Johanna Sinkkonen markkinoivat OmaStadi-äänestystä Itäkeskuksessa. Kuva: Sari Korolainen

Kaupungin stadiluotsit ovat jalkautuneet Itäkeskukseen jakamaan esitteitä ja tietoa OmaStadi-äänestyksestä. Alueosallisuuspäällikkö Johanna Sinkkonen ei näytä lannistuvan, vaikka ohikulkijat eivät esitteitä riistä käsistä. 

”Kaupunki haluaa olla lähellä asukkaitaan ja kuunnella heitä”, perustelee Johanna osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin tarkoitusta. 

Sinkkosen mielestä OmaStadin ideologia on todella positiivinen. Kaupunki antaa 8,8 miljoonan määrärahan, jonka käytöstä asukkaat voivat suoraan päättää. 

Mutta kuinka saatte ihmiset kiinnostumaan tällaisesta asiasta?

”On tärkeää saada kaupunkilaisten moniäänisyys kuuluviin”, huomauttaa Sinkkonen.

”Kaupunkilaisilla on paljon ajatuksia, kuinka Helsingistä voisi tehdä paremman paikan. Äänestystä varten tuli 1500 ideaa, joista karsittiin  396 ehdotusta äänestykseen. Osa ideoista ei tietenkään kuulu kaupungin toimivaltaan, joten niitä emme voi edistää”. 

Vuosaarensilta
Lähiliikunta ja lähiluonto ovat nousseet esille tänä vuonna OmaStadissa. Vuosaarensillalle toivotaan oikoportaita. Kuva: Sari Korolainen

Sinkkosen mukaan ehdotusten sisältö kertoo, minkälaisista asioista ihmiset ovat kiinnostuneita. 

”Tänä vuonna tuli paljon lähiliikuntaan ja lähiluontoon liittyviä ideoita, ja ne nousivat minusta keskeiseksi teemaksi. Ilmeisesti koronan vuoksi ihmiset ovat kiinnostuneet lähiympäristöstään” Sinkkonen toteaa.

Itähelsinkiläiset olivat äänestäneet alkuvaiheessa vielä aika laiskasti. Sinkkosen mukaan OmaStadin rahat kuitenkin jaetaan joka suurpiirille suhteessa väestöpohjaan, viidennes rahasta on kaupungin yhteistä. 

Jokainen voi äänestää esimerkiksi Itä-Helsingissä käytössä olevan 1,27 miljoonan euron edestä eri hankkeita. Näin ollen myös pienet hankkeet voivat menestyä. Tästä on hyvä esimerkki ”Lisää roskiksia Kontulaan” –ehdotus, joka oli ainakin alkuviikosta Itä-Helsingin ääniharava. Rahaa projektiin uppoaisi kohtuullisesti eli 40 000 euroa. 

Vuotalossa pohditaan äänestämistä

Mirjami Kejonen Vuosaaren kirjastossa
Mirjami Kejosen mielestä OmaStadi on hyödyllinen juttu, jos se saa ihmiset kiinnostumaan elinympäristöstään. Kuva: Sari Korolainen

Vuosaaren kirjastossa saaren stadiluotsi Pauli Saloranta päivystää ja on valmiina auttamaan äänestäjiä, jotka eivät voi äänestää digitaalisesti. 

Kirjoja palauttamassa ollut Mirjami Kejonen kertoo miettineensä äänestämistä, mutta ei ole sitä vielä tehnyt. 

”Toissa syksynä äänestettiin Uutelan viljelypalstojen puolesta”, Kejonen muistelee. Hän on itsekin alueella palstaviljelijä. 

Uutelasta on tälläkin kertaa yksi ehdotus mukana OmaStadissa. Tälle kertaa halutaan järjestää laidunnusta alueella. Kejonen pitää ajatusta hyvänä, sillä osa ihmisistä vastustaa Uutelan metsien raivausta. Eläimet ovat pitäneet maiseman kunnossa aiemmin, miksi se ei toimisi nytkin.

Perhe Vuorinen
Pauliina ja Vesa Vuorinen sekä lapset Vikke ja Loviisa piipahtivat kirjastossa. Kuva: Pauli Saloranta

Paikalla pyörähtää myös Vuorisen perhe. Pauliina ja Vesa Vuorinen sanovat, etteivät tienneet OmaStadi äänestyksestä. Asiaan ei ole oikein mielipidettäkään. Vuoriset nappaavat kuitenkin esitteen mukaan ja lähtevät viemään väsyneitä Loviisaa ja Vikkeä kotia kohti. 

Ville Vuoriolla ei ole yhtä kiire. Hän kertoo äänestäneensä ja kehuu erityisesti ”Lasten liikennepuisto Vuosaareen” -ehdotusta. Vuorion mielestä ajatus on loistava ja Vuosaaren jäähallin vieressä on paljon tilaa liikennekaupungille. 

African Care vie tietoa maahanmuuttajataustaisille asukkaille

Jenna ja Fathi
Jenna Soikkeli ja Fathi Osman ovat työskennelleet yli vuoden OmaStadin parissa. Kuva: Jenna Soikkeli ja Fathi Osman

Kaupunki on kilpailuttanut järjestöjä, joille se maksaa avusta OmaStadin järjestämisessä. Meri-Rastilasta käsin toimiva African Care ry on yksi taho, joka on työskennellyt asian parissa jo vuoden. 

“Stadiluotsi lähestyi meitä viime vuoden syksyllä ja puhui siitä, että maahanmuuttajia ei ole ollut mukana OmaStadissa millään tavalla. OmaStadin järjestäjät haluavat kuitenkin tehdä konseptia tutuksi myös maahanmuuttajataustaisille asukkaille sekä saada heiltä ideoita ja ehdotuksia”, kertoo Fathi Osman, joka työskentelee yhdistyksessä hyvinvointitoiminnan suunnittelijana. 

Osman iloitsee siitä, että heille tarjoutui tilaisuus työstää ideoita yhdessä asukkaiden kanssa. 

Viime vuoden syksyllä yhdistys järjesti eri puolilla Helsinkiä tapahtumia, joissa ideoita kehiteltiin esimerkiksi pelin avulla.  African Caren työntekijät tulkkasivat pelin kulkua somaliksi ja arabiaksi, jolloin peliä pystyi pelaamaan yhdessä eri kielillä. 

“Meidän yhdistyksen kautta moni uusi ihminen on saanut tiedon asiasta”, Osman tuumii.

Osman kertoo mieleen jääneestä kohtaamisesta. Vanhempi mieshenkilö sanoi pelin jälkeen, että hän on asunut 20 vuotta Helsingissä ja hän on päässyt vaikuttamaan kaupungin asioihin ensimmäistä kertaa.

Yhdistyksen kautta tehdyistä ideoista äänestykseen etenivät somalikielen kielikylpy lapsille, saavutettava sote ja tyttöjen ja naisten omat uintivuorot. 

Järjestökoordinaattori Jenna Soikkeli ja Fathi Osman kertovat, että naisten ja tyttöjen liikuntaan ja saavutettavuuteen liittyviä toiveita tuli paljon. Myös lasten kielitaitoon ja terveyspalveluiden kehittämistä ideoitiin.

Nyt äänestysvaiheessa yhdistys on järjestänyt vielä tilaisuuksia, joissa ihmisiä on neuvottu äänestämään. Tästäkin avusta osallistujat ovat antaneet kiitosta.

“Olemme saaneet kommentteja, että en olisi äänestänyt ilman apua,” Osman kertoo.  

Ylipäätään Osman sanoo, että OmaStadissa on paljon potentiaalia, mutta paljon kehitettävää myös. Esimerkiksi kieli voi olla vaikeaa, jos äänestyksen idea ei ole muuten tuttu. 

Teksti ja kuvat: Sari Korolainen

Äänestyskyltti kirjastossa
OmaStadissa voivat äänestää jo yli 12-vuotiaat nuoret. Kuva: Sari Korolainen