Lauantaina 8. marraskuuta Helsingin Roihupellossa pelattiin pienet mutta kovatasoiset suomenmestaruuskilpailut. Suurelta yleisöltä hiljaisuudessa järjestetyt karabiljardin pari SM-kilpailut naarasivat pöydän ääreen ison määrän taitavia lajin harrastajia eri puolilta Suomea. Mutta millainen laji kara tarkalleen on ja miksi sen suosio ei ole Suomessa suurempi?

Kara, eli karabiljardi on alunperin Ranskasta lähtöisin oleva biljardipeli. Laji sai alkunsa jo 1600-luvulla, kun perinteistä biljardia kokeiltiin pelata ilman pusseja. Tarkoituksena tuolloin oli osua omalla pallolla kahteen muuhun pöydällä olevaan palloon. Tästä syntyi pelin nimi carambole, joka tarkoittaa suomeksi osumaa tai kimpoamista.

Karapöytä poikkeaa muista biljardipöydistä siten, ettei siinä ole pusseja lainkaan. Kara vaatii paljon luovaa hahmottelukykyä kuten luonnollisesti muutkin biljardilajit. Moni pitää karaa kuitenkin kaikista vaikeimpana biljardimuotona.
Peliä pelataan kolmella pallolla ja pelin tarkoituksena on osua kahteen muuhun pöydällä olevaan palloon. Onnistuneesta suorituksesta saa pisteen, eli karan. Kara syntyy kun lyöntipallo osuu vastustajan lyöntipalloon ja toiseen pöydällä olevaan punaiseen palloon.
Ottelut pelataan ennalta määrättyyn määrään karoja, mahdollisesti myös lyöntivuorojen rajoituksella.

Karassa jokainen lyönti vaatii suurta keskittymistä.

Karan pelimuotoja on useampia, mutta ainoa kilpailumielessä pelattava muoto on kolmen vallin kara. Kolmen vallin karassa on lyöjän lyöntipallon kosketettava yhtä tai useampaa pöydän vallia vähintään kolme kertaa ennen jälkimmäistä pallo-osumaa. Onnistuneen karan jälkeen pelaaja saa jatkaa lyöntivuoroaan ja lyönnin epäonnistuessa vuoro vaihtuu. Paripelissä onnistunut pari jatkaa lyöntivuoroa, mutta lyöjä vaihtuu.
Ottelut pelataan pääsääntöisesti 15-30 karaan. Ottelut voidaan pelata myös erinä paras kolmesta tai paras viidestä tyyppisesti. Erän pituus on yleensä tällöin 10-15 karaa. Pelaaja käyttää samaa lyöntipalloa koko ottelun ajan. Toinen pelaaja lyö valkoista ja toinen keltaista palloa.

Timo Hjort kuului tänäkin vuonna turnauksen parhaimmistoon.

Kilpailu Suomessa

Suomessa on kilpailtu karassa 1980-luvulta alkaen. Vuoden 1984 jälkeen kilpatoiminta kuitenkin pysähtyi ja seuraavan kerran lajin parissa kisattiin vasta vuonna 2007. Karabiljardin kilpailutoiminta on vielä varsin vähäistä mutta lajilla on oma pieni ja omistautunut harrastajakuntansa. Karan rankingkilpailut ovat keskittyneet tällä hetkellä Pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun.
Kaudesta 2022-23 kilpailujen järjestäjänä on toiminut Helsingin Puhveliklubi, johon kilpailutoiminta on pääosin nyt keskitetty, ja missä jutussa mainitut SM-kilpailutkin järjestettiin.
Tänä vuonna paripelin Suomen mestaruuden voitti pari Paul Figueroa – Jyri Toivonen.

Upeasti koko kisat pelannut Paul Figueroa (kuvassa) pääsi juhlimaan parinsa Jyri Toivosen kanssa paripelin Suomen mestaruutta.

Miksi kara ei ole Suomessa suositumpi laji, kun perinteinen biljardi kuitenkin vetoaa kansaan mainiosti?

Kara on maailmalla kovassa suosiossa. Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa laji nauttii suurta suosiota ja myös monissa Euroopan maissa kara on kovin pelattua. Suomessa laji ei kuitenkaan ole samalla tavalla suosittu. Miksi näin?
Kilpailijoilta kysyttäessä yksi vastaus nousee esiin: laji on hyvin vaikea. Kara luokitellaan usein biljardipiireissä vaikeimmaksi biljardilajiksi, eikä suotta. Pisteiden saaminen on usein senteistä kiinni ja niiden keräämiseksi joutuukin usein käyttämään vielä enemmän luovuutta kuin perus biljardissa. Myös palloissa on eroa. Karassa käytettävät pallot ovat hieman perinteisiä biljardipalloja isompia, mikä vaikuttaa niiden lyömiseen ja liikkumiseen pöydällä.

Lajin pariin kuitenkin toivotetaan avosylin uusia innokkaita harrastajia ja Puhveliklubin ovien ilmoitetaankin olevan aina avoinna uusille kokeilijoille.

Tuore suomenmestari Jyri Toivonen näyttää osaamistaan.

Kuvat ja teksti: Rasmus Matilainen