Monarkioita kepeästi, mutta faktapitoisesti käsittelevän Kauniit ja kuninkaalliset -podcastin kaksi seuraavaa jaksoa on nyt julkaistu Kaupunkikanavan Soundcloud tilille.
Sarjan toisessa jaksossa käydään läpi ketä kuuluu Ruotsin kuningasperheeseen ja arvuutellaan, ketä perheenjäsenistä joku viimeaikaisista lööpeistä koskee. Millainen on Bernadoten suvun historia ja millainen mahtaa olla tulevaisuus? Mitä Iltalehden kommenttiketju on tästä mieltä? Jaksoa kuuntelemalla selviää myös mihin päin Suomea kuningas teki yksityisen vierailun vuonna 2009 ja miksi!
Norjan kuningasperhettä käsittelevä kolmas jakso herättää juontajissa monenlaisia tunteita. Kuningasperheen koira ihastuttaa, mutta prinsessa Märtha Louisen kohtalo surettaa. Kuuntele myös, mikä kuninkaan asemassa Norjassa aiheuttaa sarjan tähän mennessä suurimmat ihmetykset. Löytyykö Norjan kuningasperheestä juontajien uudet suosikkimonarkit ja mitä hauskoja knoppeja heihin liittyy?
Kauniit ja kuninkaalliset on kuunneltavissa Kaupunkiradiossa joka torstai klo 20 ja tämän jälkeen Kaupunkikanavan Soundcloud tilillä. Ensimmäinen tuotantokausi pitää sisällään seitsemän jaksoa. Juontajina Sanni Kylliäinen, Karoliina Nurmi ja Kaisu Koivisto.
Ruotsia ja Norjaa käsittelevät jaksot kuultavissa myös alta.
Maanantaina 20.2. pelattiin Myllypuron Arena Centerillä Urheilutoimittajain liiton Helsingin paikalliskerhon HUT:in salibandyturnauksen välierät ja finaali. Laajasalon opiston joukkueessa pelasivat vasta opintonsa viimeistelleet urheilutoimittajat, ja joukkuetta täydensi juuri urheilutoimittajakoulutuksessa aloittaneet opiskelijat Arttu Tikkanen, Joel Ylismäki, Joona Holopainen ja medialinjan opiskelija Nico Niskanen. Finaalivoitto on ensimmäinen Laajasalon opistolle.
Helsingin Urheilutoimittajien 16. salibandyturnauksessa pelasi vastakkain edustusjoukkueet kaikilta suurilta mediataloilta ja kahdelta urheilutoimittajia kouluttavalta opistolta Helsingistä. Mukana oli Laajasalon opiston lisäksi Yle Urheilu, Sanoma, Viaplay, Ilta-Sanomat, Helsingin Evankelinen opisto eli HEO ja MTV. Laajasalon opiston joukkue voitti kaikki pelaamansa pelit. Maanantaina 20.2. välierissä kaatui Ilta-Sanomat ja finaalissa HEO 8-3.
“Nyt saatiin ensimmäinen mestaruus tänne Laajasaloon, niin olihan se nättii, kun Viaplay kaatui ja Yle joutui nöyristelemään meidän edessä”, Ylismäki kertoo.
Joel Ylismäki kertoo, että opiston opiskelijoiden joukkue nousi finaalissa johtoon jo pelin alkuminuuteilla. Kuva on otettu turnauksen alkulohkoista. KUVA: Roosa Nousiainen
Opistojen välille syntyi Tikkasen ja Ylismäen mukaan derby- eli paikallisotteluhenkeä, sillä opistot pelasivat vastakkain myös alkulohkoissa. Finaali oli heille tärkeä peli sen takia, että vastassa oli nimenomaan HEO. “Oli kova halu voittaa se peli”, Tikkanen lisää. HEO voitti turnauksessa hopeaa, ja pronssia voitti Ilta-Sanomat.
Turnausmenestyksen ratkaisevaksi tekijäksi opiskelijat mainitsevat hyvän joukkuehengen. “Pelistä toiseen kannustettiin toisiamme ja oltiin siellä hyvällä fiiliksellä”, Tikkanen kertoo. Ylismäki lisää, että joukkue rakensi onnistumisten päälle. “Aina kun joku teki hienon suorituksen, niin jengi tsemppasi ja kaikki tukivat toisiaan. Toisilla jengeillä välillä pakka ei pysynyt kasassa ja tunteet kuumeni.”
Arttu Tikkanen ja Kaido Valjakka pelaamassa alkulohkoissa Viaplayn joukkuetta vastaan. KUVA: Roosa NousiainenLaajasalon opiston urheilutoimittajien vastuuopettaja Erika Panttila (vasen reuna) ja opiston rehtori Juha Matti Holopainen (oikea reuna) olivat kannustamassa opiston opiskelijoita voittoon. KUVA: Yksityinen kokoelma
Laajasalon opiston rehtori ja Helsingin Urheilutoimittajat Ry:n varapuheenjohtaja Juha Matti Holopainen oli finaalissa paikalla kannustamassa Laajasalon opiskelijoita. Ylismäen ja Tikkasen mukaan Holopaisen kannustus oli heille iso tekijä. Alkulohkojen kannustuksen taas hoitivat Ylismäen ja Tikkasen luokkakaverit. “Luokkakaverit oli siellä hyvässä äänessä ja saatiin siitä kova boosti kanssa”, Tikkanen kiittelee.
Kiitosta saavat myös järjestäjät, osallistujat ja urheilutoimittajakoulutuksen vastuuopettaja Erika Panttila. “Vastustajillekin iso kiitos, oli kiva pelata” Tikkanen sanoo. Ylismäki lisää: “Tarjosi hyvän vastuksen, mutta ehkä parempi onni sitten ensi kerralla.”
Urheilutoimittajiksi Laajasalon opistossa opiskelleet Kaido Valjakka ja Veikko Peräkorpi tuulettavat onnistumista. KUVA: Roosa Nousiainen
Järjellä Asiatonta Paneelikerhoa ei ole pilattu ja vierailevat tähdet valitaankin saman älykkyysosamäärän mukaan. Miten juoposta päästiin tähän, se selviää ainoastaan kuuntelemalla päivän best of.
Suomalaisen superruoan, kaalin satokausi on parhaillaan käynnissä. Suosituin kaalilajike on valkokaali, joka tunnetaan myös nimellä keräkaali. Kaupunkikanavan kokeilevan keittiön kaaliwokkireseptistä löytyy valkokaalin lisäksi punakaalia ja parsakaalia. Monipuolista ja edullista raaka-ainetta voi hyödyntää ruoanlaitossa erilaisilla tavoilla, nappaa tästä maistuvan kaaliwokin resepti talteen!
Ainekset:
¼ valkokaalia
¼ punakaalia
200 g parsakaalia
2 kpl porkkanoita
2 kpl maa-artisokkia
1 punasipuli
1 salottisipuli
1 tuore chili
pala tuoretta inkivääriä
50 g cashewpähkinöitä
100 g riisinuudelia
2 rkl soijakastiketta
1 tl Sambal Oelek-chilitahnaa
Valmistusohje:
Kuori ja pilko porkkanat ja maa-artisokat tikkumaisiksi suikaleiksi. Huuhtele kaalinpalat ja pilkoi ne pienemmiksi palasiksi. Huuhtele myös parsakaalit ja leikkaa nuput irti varresta.
Kuori ja suikaloi sipulit. Kuori ja raasta inkivääri. Viipaloi chili pieniksi palasiksi. Kiehauta vesi kattilassa ja laita nuudelit pehmenemään sinne muutamaksi minuutiksi.
Kuullota pannulla öljyssä miedolla lämmöllä silputtuja sipuleita, raastettua inkivääriä ja chilinpalasia. Lisää joukkoon porkkanat, maa-artisokat sekä valko- ja punakaalisuikaleet. Lisää pannulle tarvittaessa vettä. Kääntele aineksia varovasti, kunnes ne saavat hieman väriä. Lisää vielä parsakaalinnuput muiden kasvisten sekaan.
Valuta riisinuudelit ja pyöräytä ne pannulle cashewpähkinöiden kanssa. Mausta wokki soijakastikkeella ja chilitahnalla.
Ruokaisa kaaliwokki toimii ateriana sellaisenaan, mutta halutessasi voit lisätä proteiininlähteeksi itsellesi maistuvan vaihtoehdon. Oheisen videon kaaliwokin kylkeen kaveriksi valikoitui lampaan sisäfile.
Eeli loisti jälleen poissaolollaan ja studioon tuuraajaksi valikoitui sanavalmis Nico. Kolmen tunnin lähetyksen aikana nauru oli taas läsnä. Kuinka paljon konsolipeleistä voi saada naurua aikaiseksi? Se selviää kun kuuntelet tästä Asiattoman Paneelikerhon parhaat palat.
Tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja nikotiinia sisältäviä tupakan vastikkeita ei saisi ehdotuksen mukaan myydä, muutoin luovuttaa tai välittää alle 20-vuotiaalle.
Samalla näiden tuotteiden maahantuonti- ja hallussapitokiellon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen. Sen sijaan tupakkalain alaisten nikotiinia sisältämättömien tuotteiden, kuten tupakointivälineiden, ikäraja säilyisi 18 vuodessa.
Ehdotettuihin tupakkalain muutoksiin kuuluu myös esimerkiksi ravitsemusliikkeiden tupakointitilojen poistaminen sekä tupakoinnin kieltäminen näiden liikkeiden terasseilla.
Nämä kaikki tiedot selviävät ministeriön raportista, jossa on kuvailtu myös useita muita työryhmän esittämiä toimenpide-ehdotuksia tupakoinnin rajoittamiseksi.
Työryhmän tehtävänä oli siis tehdä ehdotuksia lakimuutoksiksi, jotka tukevat Suomea luopumaan tupakka- ja nikotiinituotteista vuoteen 2030 mennessä.
Kova kolaus nuuskan tuojille: matkustajatuonti kiellettäisiin kokonaan
Tupakka- ja nikotiinituotteiden matkustajatuontia rajoitettaisiin työryhmän muistiinpanoissa merkittävästi. Nuuskan, purutupakan ja nenänuuskan matkustajatuonti kiellettäisiin kokonaan.
Verovapaasti EU:n ulkopuolelta tuotavien savukkeiden määrää rajoitettaisiin nykyisestä 200 savukkeesta 40 savukkeeseen. Myös verovapaasti tuotavien sikarien määrä putoaisi 50:stä 10 kappaleeseen.
Pikkusikareiden verovapaa matkustajatuonti EU:n ulkopuolelta rajoitettaisiin 100 kappaleesta 20 kappaleeseen. Verovapaa piippu-, vesipiippu- ja savuketupakan matkustajatuonti EU:n ulkopuolelta vähenisi nykyisestä 250 grammasta 50 grammaan.
Vuokra-asunnoissa tupakointi loppuisi myös kuin seinään
Esimerkiksi uusissa vuokrasuhteissa olisi lähtökohtainen tupakointikielto asunnossa, sekä siihen kuuluvalla parvekkeella sekä ulkotiloissa.
Asuntoyhteisöt saisivat myös päättää tupakointikiellosta huoneistoissa, parvekkeilla ja asukkaiden käytössä olevissa ulkotiloissa. Kielto olisi mahdollinen, jos savua voi kulkeutua muiden asukkaiden tiloihin muuten kuin poikkeuksellisesti.
Seurauksia tupakointikieltojen rikkomisesta tiukennettaisiin rajusti. Asunnon hallintaan otto asunto-osakeyhtiöissä tulisi mahdolliseksi tupakointikieltojen rikkomisen perusteella. Tämä olisi mahdollista myös silloin, jos kyse on asuntoyhteisön itse päättämästä tupakointikiellosta.
Ehdotuksessa viranomaiselle annettaisiin mahdollisuus tahdonvastaiseen asunnontarkastukseen, jos pyrkimyksenä on selvittää tupakointikieltojen toistuva rikkominen.
Huvipuistoissa ja urheilupaikoilla tupruttelu pannaan
Raportissa on myös muita tupakointiin liittyviä rajoituksia.
Ulkotupakointikieltoja laajennettaisiin koskemaan esimerkiksi urheilukenttiä ja areenoita, kuten myös maauimaloita sekä huvipuistoja.
Liikuntalain ja nuorisolain perusteella myönnettävät valtionavustukset sidottaisiin tarkemmin yhteen tupakoinnin kitkemisen kanssa. Avustusten myöntämisen eri tahoille yksi arviointikriteeri olisi sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen.
Suosittuun lastenkirjaan perustuva elokuva saa ensi-iltansa perjantaina 17.helmikuuta. Maria Sidin ohjaama koko perheen musiikkikomedia Risto Räppääjä ja villi kone on yhdeksäs kirjasarjan pohjalta tehty kokoillan elokuva.
Kirjailijasisarukset Sinikka (1953–2021) ja Tiina Nopola kirjoittivat samannimisen kirjan jo vuonna 2006. Kirjasta tehtiin näytelmä Helsingin Kaupunginteatteriin vuonna 2009, jonka pohjalta nyt ilmestyvän elokuvan käsikirjoitus lähti liikkeelle. Tiina Nopola kertoo olleensa myös osatuottajan roolissa seuraamassa kuvauksia alusta lähtien.
– On hirveän kiva seurata, miten kaikki henkilöt kirjoista hyppäävät yhtäkkiä valkokankaalle. Se on aina yhtä hienoa ja yllättävää.
Alunperin idea räppäävästä pojasta syntyi Tiina Nopolan mukaan hänen silloin kaksivuotiaan siskonpoikansa innostuksesta rummutusta ja räppäämistä kohtaan. Lapsena Risto Räppääjä -hahmon syntymisen innoittajana toimineen Matias Nopolan käsialaaon elokuvassa kuultavien laulujen sanat.
Kirjailija Tiina Nopola kuvailee elokuvan työryhmän tunnelmaa lämminhenkiseksi. Kuva: Sanni Wallen.
Säveltäjä Iiro Rantala vastasi puolestaan elokuvassa kuultavien musiikkien sävellyksistä. Hän kertoo itse ehdottaneensa aikoinaan Sinikalle ja Tiinalle, että juuri Risto Räppääjä ja villi kone -kirjasta kannattaisi tehdä elokuva. Sen takia hän tiesi, mitä häneltä odotettiin sävellysten suhteen.
– Nyt olemme pelimaailmassa ja siis sellaista uskottavaa jytää täytyi tehdä.
Rantala kuitenkin myöntää, että yhden kohtauksen sävellys meni kokonaan uusiksi, ja joitakin sävellyksiä jouduttiin pallottelemaan jonkin verran yhdessä musiikkituottajan ja ohjaajan kanssa.
Jotain extraa
Rantalan sävellyksiä avoimesti kehuva tuottaja Rimbo Salomaa on ollut mukana myös aiemmin Risto Räppääjä -elokuvien tuotantotiimissä. Hän on tuottanut kolmen ensimmäisen elokuvan lisäksi kolmea viimeisintä tuotantoa. Salomaan mukaan pyrkimyksenä on aina tuoda uuteen elokuvaan jotain extraa.
– Tässä se on virtuaalipelit ja grafiikka. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun suomalaisissa leffoissa nähdään virtuaalilasimaailmaa. Tosin kaikista indie-leffoista en ole varma.
Itsekin virtuaalilaseja kokeillut Salomaa sanoo elokuvan olevan ajankohtainen, vaikka kirjan kirjoittamisesta on vuosia vierähtänytkin. Monissa perheissä käydään jatkuvasti keskusteluja lasten ja nuorten ruutuajasta. Ja vaikka elokuva on tehty lapset edellä, sisältää se myös aikuisille suunnattuja koukkuja.
Näyttelijä Ylermi Rajamaan mukaan näytteleminen elokuvassa oli hauskaa mutta haastavaa, sillä siinä on paljon vahvoja tunteita. Hänen näyttelemällä roolihahmolla Lennart Lindbergillä on myös kohtauksia, joissa käytetään virtuaalilaseja. Rajamaan mukaan lasien käyttö ei aiheuttanut haasteita, vaikka hänellä itsellään ei ollut niistä aiempaa kokemusta.
– Ne olivat hauskoja päiviä, kun lasien kanssa sekoiltiin lastenpuistossa.
Ylermi Rajamaan näyttelemällä Lennart Lindbergillä ja Minka Kuustosen esittämällä Rauha Räppääjällä on elokuvassa useita kohtauksia, joissa he näyttelevät yhdessä. Kuva: Solar Films / Marko Oikarinen.
Hyötyä kokemuksesta
Rajamaa sanoo hyötyneensä siitä, että hän on näytellyt roolihahmoaan myös kahdessa aiemmassa elokuvassa. Hänen mukaansa hahmo on selkiytynyt ja kehittynyt tuotantojen aikana. Positiivinen puoli aiemmasta kokemuksesta on myös työryhmässä mukana olevien henkilöiden tunteminen. Näyttelijälle syntyy luottamus siihen, miten asiat rullaavat, ja siitä saa energiaa, jotta pystyy keskittymään olennaiseen.
Roolihahmo Rauha Räppääjää esittävällä näyttelijällä Minka Kuustosella on Rajamaan tavoin kokemusta edellisestä Risto Räppääjä -elokuvasta. Myös hänen mukaansa helpottaa näyttelemistä, että hahmon saappaissa on jo ollut ja tietää, miten hahmo toimii. Uudet ihmiset tuovat kuitenkin spesiaalin tunnelman työryhmään.
– Rakastan leffantekemisen tunnelmaa, koska siitä tulee aina erityinen lataus, hän toteaa.
Kuustosen mukaan hauskaa elokuvassa oli se, että hänen puolisonsa, näyttelijä Aku Sipola esitti roolihahmo Nellin isää. Yhteisiä kuvauspäiviä heille ei kuitenkaan kovin montaa osunut muutamaa ryhmäkohtausta lukuunottamatta.
“Maailman paras fiilis!”
Kollegoidensa tavoin kokemusta aiemmista Räppääjä-elokuvista löytyy niin ikään näyttelijä Jenni Kokanderilta. Hänen roolihahmonsa, Elvi Räppääjä eli Pakastaja-Elvi, on hänen mielestään yksi hänen suosikkityönsä kautta-aikojen.
– Tykkään tehdä töitä lasten kanssa. Se on minusta ihanaa ja opettavaista itsellenikin. On ihanaa katsoa ihmisiä, jotka eivät ole vielä menneet pilalle, Kokander sanoo nauraen.
Tuttu ja turvallinen työryhmä tuo vapautta näyttelijän työhön, niin ettei tarvitse pelätä ja varoa asioita, kun tietää, miten ne toimivat. Tutustuminen uusiin lapsinäyttelijöihin on Kokanderin mukaan jopa hiukan helpompaa, kuin tutustuminen uusiin aikuisiin. Lasten edessä ei tarvitse niin miettiä, mitä he ajattelevat itsestä, ja he myös yleensä sanovat mielipiteensä suoraan.
Risto Räppääjää näyttelevä Otso Törmälä ja Nelli Nuudelipään roolissa nähtävä Meri Lahikainen viihtyivät elokuvan kuvauksissa mainiosti. Kuva: Sanni Wallen.
Tulevaisuuden tähdet
Risto Räppääjä ja villi kone -elokuvassa ensimmäiset elokuvaroolisuorituksensa tekevät, nimiroolia esittävä Otso Törmälä ja Nelli Nuudelipään roolissa nähtävä Meri Lahikainen, antavat myös varauksettomat kehut koko työryhmälle. Lahikaisen mukaan heillä oli kuvauksissa niin tiivis porukka, että kaikkien kanssa pystyi heittämään läppää ja tutustumaan hyvin.
Aiempaa kokemusta elokuvassa näyttelemisestä ei kummallakaan ollut, mutta Lahikainen on tehnyt jonkin verran kavereidensa kanssa näytelmiä kotioloissa.
Elokuvassa nähtävien laulu- ja räppikohtausten tekeminen ei ollut lapsinäyttelijöiden mielestä vaikeaa.
– Minä luulin, että se olisi ollut yksi vaikeimpia osuuksia kuvauksissa, mutta ei niitä sanoja ollut yhtään vaikea muistaa, Törmälä toteaa ja Lahikainen nyökyttelee vieressä.
– Kertaa vaan sanat ennen kohtausta, niin siinä se onkin. Ne otetaan niin lyhyissä pätkissä, niin ei se ole vaikeaa.
Molempia kiinnostaa näytteleminen vastaisuudessakin, ja he mainitsevat tulevaisuuden haaveammatikseen näyttelijän työn. Kysymykseen siitä, lähtisivätkö he uudelleen mukaan elokuvaprojektiin, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: todellakin!
Katso elokuvan traileri tästä:
Teksti: Emilia Pitkänen Kuvat: Marko Oikarinen / Solar Films ja Sanni Wallen
Eeli loisti tämän päivän lähetyksessä poissaolollaan, mutta sitä ei juttujen tasosta huomannut. Miten The 69 Eyes ja tuhdimmat tahdit liittyvät toisiinsa? Sen kuulet tästä.
