Podcast-sarja ”Kielestä ja sen vierestä” suomen ja vieraiden kielten hauskoista kohtaamisista sai ensiesityksensä lauantaina 24.2 Kaupunkiradiossa. Jos et päässyt kuulemaan jaksoa viikonloppuna, ei hätää. Jaksot ilmestyvät myös alkuviikosta Kaupunkikanavalle. Ensimmäisessä jaksossa ”Hymy huulessa kauppareissulla” kielitieteilijät Joaniina Ketomäki ja Satu Karjunen keskustelivat huvittavista tuotemerkeistä kotimaassa ja ulkomailla. Kuuntele viikon humoristinen kielipläjäys alta!
Toimittajat: Satu Karjunen ja Joaniina Ketomäki Editointi: Satu Karjunen Kuva: Satu Karjunen Musiikki: Freesound.org/Victor Natas
Helmikuun puolivälissä Vailla vakinaista asuntoa ry julkisti uuden kummin toiminnalleen. Tämän vuoden julkkiskummi on keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén.Kummitoiminnan tarkoituksena on tuoda asunnottomuus näkyväksi ilmiöksi yhteiskunnassa ja tavoittaa laajempi yleisö.Toimittaja Irene Karlstedt haastatteli tuoretta kummia, Henri Alénia, sekä viime vuoden kummia, kansalaisvaikuttaja Ujuni Ahmedia.Kuuntele alta koko haastattelu.
Vuoden 2023 julkkiskummi Ujuni Ahmed ajattelee, että asunnottomuuden syihin liittyy monia vääränlaisia mielikuvia ja ne pitää vaikuttamistyössä rikkoa.
Euroopan huippuseura Paris Basketballissa pelaavalla Mikael Jantusella on pitänyt kiirettä. 23-vuotias helsinkiläinen voitti Ranskan liigacupin joukkueensa kanssa viime sunnuntaina, ja matkusti jo päivää myöhemmin Susijengin matkaan ensimmäisiä EM-karsintaotteluita varten.
Vasta vuonna 2018 perustetun Paris Basketballin kausi on ollut menestyksekäs. Suomalaisen päävalmentajan Tuomas Iisalon johtama joukkue on Ranskan liigassa neljäntenä, ja voitti oman lohkonsa seurajoukkuekilpailu EuroCupissa. Jantunen on päässyt Iisalon alaisuudessa tärkeään rooliin, ja alkukauden vire huipentui liigacupin voittoon. Se on myös pariisilaisseuralle sen historian ensimmäinen pokaali.
– Olihan se hieno hetki, ja sitä sai juhlia hetken. Mutta nyt on katseet suunnattu jo eteenpäin, toteaa Jantunen.
– Se oli vähän sellainen välietappi, kauden päätavoitteet on vielä myöhemmin. Mutta se antoi lisämotivaatiota.
Pariisilaisryhmällä tiivis loppukausi – ”EuroCup on iso tavoite”
Paris Basketballin omistajat ilmoittivat jo perustamishetkellä, että seuran kova tavoite on nousta eurooppalaisen koripallon korkeimmalle sarjatasolle, Euroliigaan. Sinne päästäkseen Parisin olisi voitettava alemman tason kilpailu EuroCup. Tällä kaudella pariisilaiset voittivat sen runkosarjassa eniten otteluita, ja pääsivät lohkovoittajana suoraan puolivälieriin. Europelien lisäksi Parisilla on suuret tavoitteet myös Ranskan liigan osalta, ja joukkue tähtää menestykseen molemmissa kilpailuissa.
– Me mennään peli kerrallaan. Se EuroCup on iso tavoite, mutta myös meidän oma sarja. Ne on ne kaksi pokaalia mitkä on jäljellä voitettavaksi ja me halutaan ne molemmat. Kumpikaan ei ole helppo mutta me uskotaan siihen, että me voidaan voittaa molemmat ja että me voidaan voittaa kenet tahansa.
Mikael Jantunen Susijengin harjoituksissa maanantaina 20. helmikuuta. KUVA: Mikael Vesala
Jantusen seuralla menee kovaa myös kentän ulkopuolella, sillä Ranskan kärkijoukkueeksi nousseelle seuralle valmistui Pariisiin uusi, moderni kotihalli. Pariisin kesäolympialaisia varten rakennettu Adidas Arena nostaa seuran osaltaan uudelle tasolle.
– Ensimmäinen peli oli ihan kiva, se oli loppuunmyyty ja siellä oli 9 000 ihmistä ja kiva tunnelma. Se on todella hieno halli ja mun mielestä se kertoo myös seuran määrätietoisuudesta, että viedään seuraa eteenpäin ja pidetään fasiliteetit kunnossa.
Kaupunkikanava haastatteli kolmea varusmiestä sotilasvalan yhteydessä perjantaina 16. helmikuuta 2024. Varusmiehet Elias Ketomäki ja Matias Pursiainen kertovat ajatuksistaan asevelvollisuuden suorittamisesta: mikä on ollut parasta ja mikä hankalinta alokaskaudella. Kaartinjääkäri Samuel Sehm on suorittanut palvelustaan jo pidemmälle, ja kuulemme myös hänen mietteitään samoista asioista.
Tuoreet kaartinjääkärit Elias Ketomäki (vasemmalla) ja Matias Pursiainen matkalla viikonloppulomalle valatilaisuuden jälkeen. Junassa umpijäässä olleet varusmiehet alkoivat vähitellen sulaa.
Iittalan brändiuudistus puhuttaa ja jakaa mielipiteitä. Onko jalkapallo yhteiskunnallisesti niin tärkeää kuin siirtosummat antaa olettaa? Näihin kysymyksiin meille antaa vastaukset Kaupunkiradion Mielipidelautakunta.
Toimittajat: Jesse Sundell, Satu Karjunen, Perttu Kuru ja Janina Kotavuopio Tallenteen editointi & kuva: Sasu Wallenius
Suomen miesten koripallomaajoukkue aloittaa EM-karsinnat tänään perjantaina vieraspelillä Serbiassa. Kotiottelun makuun Susijengi pääsee maanantaina 26. helmikuuta Tanskaa vastaan. Suomelle EM-kisapaikka on jo varmistettu, sillä Suomi on yksi ensi vuoden EM-kisojen isäntämaista.
Susijengillä on edessä perjantai-illan ottelussa todellinen taisto, kun Suomi haastaa EM-karsintojen avausottelussa hallitsevan MM-hopeamitalistin Serbian Belgradissa.
Susijengin valmentaja Hanno Möttölän mukaan jo ennakkoon varmistettu EM-kisapaikka ei muuta mitään, hän pitää otteluita joka tapauksessa tärkeinä Suomelle.
”Jokainen ottelu merkitsee paljon ja tulokset määrää, minkälaisen arvontakorin saamme. Vastustajilla voi olla viimeisellä kierroksella hieman enemmän paineita kuin meillä, mutta meille se ei muuta mitään. Tämä on kuitenkin prosessi ja nämä on viimeiset viralliset ottelut ennen olympiakarsintaa, joten kovaa mennään ja lähdetään haastamaan Serbiaa”.
”Paljon hommia tekevä ja rohkea ryhmä tullaan näkemään”.
”Toivottavasti saadaan erinomainen peli perjantaina alle,” Möttölä toteaa. Tämän jälkeen joukkueella on kaksi päivää aikaa valmistautua kotiotteluun. ”Olemme kotona pelattu upeita pelejä, yleisö on siinä iso osa. Kun perjantai hoidetaan hienosti, saadaan varmasti maanantaina tupa täyteen ja fiilis korkealle”, Möttölä tuumaa.
Susijengin loppupalaveri treenin päätteeksi. KUVA: Mikael Vesala
Suomen joukkue on sekoitus kokemusta ja nuorta intoa
Kahdeksan Susijengin pelaajista oli mukana myös Okinawan viime syksyn MM-joukkueessa, joten kokemusta löytyy. Ryhmän yllätysnimi on vasta 18-vuotias lupaus Olavi Suutela, joka pelaa lupaavaa kautta Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla HBA-Märskyn riveissä.
Suutelalle kutsu miesten maajoukkueeseen tuli täysin kulman takaa. ”Pikkuisena yllätyksenä tuli maajoukkuepaikka, mutta hyvä fiilis. Hyvin olen päässyt messiin ja osaksi tätä ryhmää. Jos pelin kokoonpanoon mahtuu on se hieno juttu, ja ennen kaikkea näytönpaikka. Täysillä vetämään niin hyvä siitä tulee”.
Susijengi on tavoitellut uutta voittoa Serbiaa vastaan melkein kuusitoista vuotta. Viimeksi Suomi on voittanut Serbian vuonna 2008 EM-karsinnoissa. Ylivoimaisena pidetty Serbia ei kuitenkaan ole voittamaton.
”Paperilla Serbia näyttää vähän paremmalta kuin me, varsinkin kun Euroliigan pelaajat ovat mukana. Tosi kova haaste, mutta tottakai lähdetään taistelemaan voitosta. Jos ei olla heti valmiina, voi olla että tulee kylmää kyytiä”, joukkueen kapteeni Sasu Salin painottaa.
”Fiilis ja lataukset ovat katossa, aina on mageeta kun päästään tällä porukalla vetämään. Ilme on vähän muuttunut tässä jengissä, mutta kuitenkin on sama fiilis. Kaikki maaottelut Suomessa on erikoistapahtumia joita innolla odotan”.
Susijengin kapteeni Sasu Salin haastattelussa. KUVA: Teemu Kotsalo
Vaikkei Susijengillä ole karsinnoissa suurta panosta, ovat Mikael Jantusen mielestä karsintaottelut hyviä oppimiskokemuksia koko joukkueelle.
”Perjantain pelissä riittää haasteita, mutta tämän tyyppiset pelit kasvattavat ja kehittävät. Varsinkin kun saadaan pelata huippujengiä vastaan. Kaksi tosi kovaa peliä tulossa, ja kaikki mahdollisuudet pitää käyttää hyväksi”.
Maanantain kotiottelussa Suomi kohtaa Tanskan. ”Tanska tulee olemaan kova haaste, heillä on kaksi Euroopan huippupelaajaa, mutta lähdemme puolustamaan kotikenttää. Eihän toiselle Pohjoismaalle voi hävitä,” Jantunen toteaa.
Teksti: Amanda Svennblad Kuvat: Teemu Kotsalo ja Mikael Vesala Video: Laura Henriksson
Helsingin yliopistossa järjestettiin Maailma nyt -tapahtumasarja, jonka osana joukko tutkijoita keskusteli perjantaina 9. helmikuuta digijättien ja algoritmien vallasta, vallan seurauksista ja sääntely-yrityksistä. Keskusteluun osallistuivat sukupuolentutkimuksen professori ja mediatutkija Anu Koivunen, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Laura Savolainen ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen.
Keskustelun keskiössä olivat pääosin yhdysvaltalaiset Instagramin ja Facebookin omistaja Meta, Google sekä kiinalainen TikTok. Näitä alustoja käyttää Tilastokeskuksen mukaan 16 – 89-vuotiaista suomalaisista jopa 70%. Päivittäin niitä käyttää edellä mainitusta ikäryhmästä 59%.
Ruben Stiller on puolestaan viime joulukuussa puinut podcastissaan Tiktok ja kiinalainen temppu Tiktokia ja sen algoritmeja tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarelan kanssa. Onko Tiktok vain Kiinan psykologinen operaatio, jonka tavoitteena on saada länsimainen väestö dopamiinikoukkuun ja sitä kautta vaikuttaa ihmisiin? On näet todettu, että algoritmit saavat aikaan suunnilleen yhtä voimakkaan addiktion kuin jotkin huumeet, koska ne syöttävät käyttäjäkohtaisesti suunnattua sisältöä, josta saa aina uuden annoksen dopamiinia. Niinpä minäkin vain selaan ja selaan kännykkääni algoritmien huumaamana miltei kuin olisin heroiinikoukussa.
Yliopiston tutkijat avasivat algoritmien toimintaa. Ne säätelevät sosiaalisen median sisältöä käyttäjäkohtaisesti, joten esimerkiksi minulle tarjoillaan usein hassuja eläinvideoita, koska aika helposti tulen katsoneeksi niitä. Algoritmit ovat ongelmallisia myös sen takia, että ne ovat hyvinkin läpinäkymättömiä, ja jopa tutkijoiden on vaikea sanoa, miksi jokin julkaisu nousi juuri sen uutisvirtaansa saaneen ihmisen näkyville. Matti Ylösen mukaan ne myös muuttuvat koko ajan.
Anu Koivusen mukaan algoritmit voivat olla myös rasistisia.
Millään alustallahan ei ole vain yhtä algoritmia, vaan niitä on useita, ja jokin niistä esimerkiksi ennustaa julkaisulle tulevia tykkäyksiä, jokin toinen taas suodattaa laitonta sisältöä, joskin laittoman määritteleminen on vaikeaa. Onko esimerkiksi mielenterveyden ongelmista puhuminen laitonta? Algoritmin mielestä saattaa olla, sillä joku voisi saada sisällöstä kimmokkeen epätoivoiseen tekoon. Jos ongelmista puhuminen on laitonta, häilytään sananvapauden rajamaastossa.
Lisäksi monet algoritmeista ovat liikesalaisuuden piirissä, joten niiden jäljille ei päästä aina senkään vuoksi. Anu Koivusen mukaan ne voivat olla myös rasistisia. Esimerkiksi kasvojentunnistuksessa algoritmit tunnistavat enemmän valkoihoisia, koska tekoälyä on opetettu valkoisilla kasvoilla. Tällöin tummaihoiset saattavat joutua useammin väärien epäilyjen ja turhien tutkintojen kohteiksi. Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit täysin sivullisena Yhdysvaltain muutenkin kuumottavassa maahantulotarkastuksessa sivuun epäiltynä mahdollisesta terrorismiaikeesta?
Digijättien keskittyminen yhden valtion tai vain muutamien ihmisten hallintaan esimerkiksi yrityskauppojen myötä on toki ongelma, sillä silloin omistajataho voi hyvin päättää, millainen sisältö on sopivaa ja mikä taas ei mene läpi. Tämä aiheutti ongelmia esimerkiksi koronatiedotuksessa, koska vain omistajatahon intresseihin sopiva sisältö nousi algoritmeissa näkyville. Paljonko sisältöihin siis voi lopulta vaikuttaa, kun joku upporikas ihminen voi ostaa kokonaisen somealustan, kuten Elon Musk Twitterin, jonka hän sittemmin muutti X-nimiseksi? Toinen ongelmallinen alusta siis on vain yhden valtion omistama Tiktok.
Ruben Stiller valotti podcastissaan Tiktokin olevan Kiinassa kielletty, koska siellä tiedetään sovelluksen olevan haitaksi lapsille ja nuorille. Siellä onkin käytössä rinnakkaissovellus Douyin, joka sekin on hyvin säännelty. Alle 13-vuotiaat saavat käyttää sitä maksimissaan 40 minuuttia päivässä, ja se on auki vain arkisin klo 18 – 22. Pääosa sisällöstä on sivistävää ja koulua tukevaa, kuten opetusvideoita esimerkiksi matematiikasta tai kokkaamisesta. Lännessä sen sijaan Tiktok syöttää käyttäjille joka päivä useiden tuntien edestä algoritmien valitsemia 15 sekunnin mittaisia lyhytklippejä, joista iso osa on esimerkiksi tanssivideoita tai jopa hengenvaarallisia haasteita, kuten ole hengittämättä niin kauan, että menetät tajuntasi.
Isoveli valvoo Tiktokin kautta Algoritmit oppivat siis valtavan tietomassan perusteella tarjoilemaan kullekin käyttäjälle juuri oikeanlaista addiktoivaa materiaalia. Yritysten, esimerkiksi peliyhtiöiden, paras liiketoimintamalli onkin tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarelan mukaan koukuttaa käyttäjät mahdollisimman pitkäksi aikaa tiettyihin sovelluksiin. Tiktok on poikkeuksellisen addiktoiva, sillä se syöttää vain yhden videoklipin kerrallaan katsottavaksi, ja sen algoritmit analysoivat hyvin monta asiaa: katsotaanko video loppuun, ryhtyykö katsoja keskustelemaan, miten hän reagoi musiikkiin jne. Seuraavassa videossa on sitten edellisten reaktioiden perusteella valittuja elementtejä, jotka saavat katsojan jatkamaan katselua ja reagoimista aina vain pidempään.
Maailmalla Tiktok on kielletty työpuhelimissa esimerkiksi Britannian valtionhallinnossa ja Valkoisessa talossa.
Suomessa Perussuomalaiset hallitsee tutkijoiden mukaan Tiktokin käytön puolueista parhaiten. Tiktokia käyttävien 15 –29-vuotiaiden nuorten keskuudessa puolueen kannatus on 32,9%, kun taas saman ikäryhmän joukossa niillä nuorilla, jotka eivät Tiktokia käytä, puolueen kannatus on 21,8%. Puolue käyttää hyödykseen teemoja, jotka herättävät helposti tunteita, kuten esimerkiksi maahanmuuttoa.
Maailmalla Tiktok on kielletty työpuhelimissa esimerkiksi Britannian valtionhallinnossa ja Valkoisessa talossa, Suomessa valtionhallinnon lisäksi Supo eli Suojelupoliisi suosittelee, ettei sovellusta ladattaisi edes henkilökohtaisiin puhelimiin. Stiller pohtiikin podcastissaan, onko Tiktok vakoiluohjelma. Alasaarela vastaa, että ainakin sovelluksen riskit kannattaa ottaa vakavasti, sillä sen verran runsaasti se kerää tietoa valtavalta ihmismäärältä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kaikki tämä tieto menee Kiinan valtion käytettäväksi.
Algoritmi ei ole vain susi lampaan vaatteissa
Ovatko algoritmit kuitenkaan pelkästään paha asia? Eivät, sillä ne mahdollistavat aiempaa paremmin esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen. Helsingin yliopiston keskustelussa nostettiin esiin presidentinvaalien verkkotentit, jotka ovat merkittävästi lisääntyneet edellisiin vaaleihin verrattuna. Somen ansiosta siis yhä useamman on mahdollista ottaa keskusteluihin osaa ja saada ääntään kuuluviin. Toki keskustelijoiden täytyy olla koko ajan valmiita pohtimaan, mikä on relevanttia tietoa ja mikä taas ei. Myös erilaiset keskustelun muodot mahdollistuvat, kuten videot ja kuvat tekstien oheen, mikä hyödyttää monia sellaisia, jotka pelkkien tekstien varassa jäisivät keskustelun sivuun.
Mitä sitten voitaisiin tehdä, etteivät tekoäly ja algoritmit sanele, mitä informaatiota käyttäjille on tarjolla?
Ja kuten varmaan kaikki lukijat tietävät, löytyy somealustoista myös hyvää sisältöä, ja tunnenkin ihmisiä, jotka ovat itsekseen opetelleet vaikkapa pianonsoittotaitoa tai polkupyöränkorjausta somen avulla. Näissäkin on algoritmien ennakoivasta otteesta ollut hyötyä, kun ne tuovat tarjolle aina edelliseen videoon tai nettisivuun sopivaa jatkoa. Itsekin olen opetellut tiettyjä uusia neulomis- ja muitakin käsityötekniikoita, ja onhan se helpompaa, kun aina ei tarvitse itse etsiä lisää uusilla hakusanoilla, vaan katso seuraavaksi -sisältö tarjoaa automaattisesti lisätietoa.
Mitä sitten voitaisiin tehdä, etteivät tekoäly ja algoritmit sanele, mitä informaatiota käyttäjille on tarjolla? EU:ssa on suunnitteilla tekoälystrategia, jonka mukaan tekoälyn on aina oltava ihmiskeskeistä ja luotettavaa. Yksittäinen henkilö taas voi vaikuttaa somealustojen keräämään tietoon vähentämällä somessa surffailemistaan sekä miettimällä, mitä alusta tarjoaa mahdollisuutena rakentaa sisältöä ja tarjontaa itselle mielekkääksi. Lisäksi kannattaa pohtia, millaisia sovelluksia laitteisiinsa asentaa ja ennen kaikkea sitä, millaisia pääsy- ja käyttöoikeuksia niille sallii.
Kukkafoliohattu pureutuu tällä viikolla Helsingin vuokra-asuntomarkkinaan. Onko vuokralaisen markkinat? Miten kävi toimittajan omassa asunnonhakuprojektissa?
Ruotsin talvirallissa nähtiin vaiherikas kilpailu, joka päättyi suomalaisjuhlaan, kun Esapekka Lappi pääsi juhlimaan rallin voittoa pitkän tauon jälkeen. Uuden pisteytyssysteemin takia Lappi ei kuitenkaan kerännyt viikonlopun isointa pistepottia, vaan se kunnia meni Toyotan Elfyn Evansille.
Esapekka Lappi oli koko viikonlopun hyvässä iskussa ja rallin voitto alkoi varmistumaan jo hyvissä ajoin lauantaina. Viimeinen sinetti voitolle oli Takamoto Katsutan kisan keskeytyminen. Lappi on juhlinut viimeksi rallin voittoa Jyväskylässä kesällä 2017 ja voitto ylipäätään on vasta suomalaisen uran toinen. Lappi oli sunnuntain viimeisen erikoiskokeen jälkeen helpottunut ja tunteet olivat pinnassa.
– Tuntuu v*tun hyvältä! Todella hyvältä, olen metsästänyt tätä todella kauan. Haluaisin sanoa miljoonia asioita, mutta todennäköisesti unohdan niistä useat, Lappi iloitsi maalissa.
Hallitseva maailmanmestari Kalle Rovanperä osallistui Ruotsin MM-ralliin, mutta hänen kilpailunsa päättyi keskeytykseen jo perjantaina. Rovanperä pystyi kuitenkin osallistumaan sunnuntain sprinttipäivään ja toi tallilleen arvokkaita pisteitä ollessaan päivän toiseksi nopein. Jyväskyläläinen ilmoitti ennen kautta ettei aja tällä kaudella täyttä MM-sarjaa, mutta osallistuu muutamiin kilpailuihin kauden aikana.
Uusi pisteytyssysteemi isossa roolissa Ruotsin rallissa
Tälle kaudelle MM-rallin pisteytyssysteemi koki ison muutoksen. Nykyään yhdestä kisaviikonlopusta jaetaan kolmet eri pisteet. Lauantaihin asti kisataan oma kilpailu, josta ykkönen saa kahdeksantoista pistettä. Sunnuntaiksi tilanne nollataan täysin ja ajetaan sprinttikilpailu, josta nopeimmalle on jaossa seitsemän pistettä. Tämän lisäksi mukana on edelleen Power Stage -erikoiskoe, josta on mahdollista saada viisi lisäpistettä.
Ruotsin rallissa uusi systeemi tuli näkyvästi esille, kun yhteiskilpailun ykkönen ei kerännytkään eniten pisteitä. Ylivoimainen yleiskilpailun voittaja Lappi sai viikonlopun aikana yhteensä 19 pistettä, kun taas kakkoseksi sijoittunut Elfyn Evans saalisti peräti 24 pistettä. Lappi keräsi lauantaihin päättyneestä kilpailusta täydet 18 pistettä, mutta sai sunnuntain aikana vain yhden pisteen. Suomalainen varmisteli voittoaan päätöspäivänä ja ei lähtenyt jahtaamaan enempää pisteitä. Kolmanneksi Ruotsissa sijoittui ranskalainen Adrien Fourmaux, jolle suoritus oli uransa paras.
Uudistuksen johdosta taktikointia ja tallimääräyksiä tulee esiintymään entistäkin enemmän. Ruotsissa Rovanperä päästi sunnuntain sprinttikilpailussa tallikaverinsa Evansin hänen edelle, koska suomalaiselle yhteispisteillä ei ole merkitystä. Sen sijaan Evans on Toyotan ykköskuski ja hänelle yritetään kaikin keinoin saada pisteitä mestaruustaistoon. Uudistus on herättänyt paljon keskustelua, sillä ralli menettää mielenkiintoaan, kun kaikki kuljettajat eivät ajakaan yhtäkkiä täysillä tallimääräysten takia.
Rallin MM-sarjaa on nyt ajettu kaksi osakilpailua ja johtoasemaa pitää niukasti Hyundain Thierry Neuville. Toyotan Elfyn Evans on toisena vain kolmen pisteen belgialaisesta. Esapekka Lappi on parhaana suomalaisena sijalla kuusi.
Rallin MM-sarja jatkuu maaliskuun loppupuolella Kenian safari-rallilla.
Espoon Puolarmaarista löytyy vuoden ympäri hoidettu 20-väyläinen frisbeegolfrata. Kaupunkikanavan toimitus kävi testaamassa rataa viime viikon lumimyräkän jälkeen.
