Susijengiltä hurja nousu Tanskaa vastaan – Jantunen loisti fantastisen kotiyleisön edessä

Suomen miesten koripallomaajoukkue voitti maanantaina Tanskan EM-karsintojen vaiherikkaassa ottelussa luvuin 89-85. Ennakkosuosikkina otteluun lähtenyt Susijengi palkitsi lopulta kotiyleisönsä noustuaan ottelun toisella puoliskolla voittoon peräti 16 pisteen takamatkalta.

Yli 5 300 katsojaa oli todistamassa Suomen ensimmäistä kotiottelua elokuun jälkeen, ja samalla myös viimeistä ennen kesäkuun maaotteluikkunaa. Viime viikon perjantaina pirteästi vieraissa Serbiaa vastaan esiintynyt Susijengi esiintyi energisesti myös kotikentällään. Vaikka Suomi on varmistanut jo paikkansa vuoden 2025 EM-kisoissa yhtenä järjestäjämaista, ei Espoon Metro Areenalle saapuneelta kotiyleisöltä taikka itse Susijengiltä puuttunut ottelussa latausta.

Suomella yllättävän hankala alku Tanskan tähtipelaajien loistaessa

Ensimmäisellä puoliskolla pelitapahtumia hallinnut Tanska osui alussa kolmen pisteen heittoja lähes 60 prosentin tarkkuudella, ja onnistui turhauttamaan Suomen hyökkäyspäässä. Puoliskon edetessä Suomen pelaaminen kangistui entisestään, ja Tanska rokotti Susijengiä virheistään tähtipelaajansa Gabriel ”Iffe” Lundbergin johdolla armotta.

– Tanska oli ensimmäisellä puoliskolla erinomainen, mutta kyllä me myös annettiin heidän olla, toteaa Suomen päävalmentaja Lassi Tuovi.

Tuovin apuvalmentamassa Virtus Bolognassa pelaava Lundberg oli ensimmäisellä puoliajalla lähes pitelemätön. Hän heitti vahvasta merkkauksesta huolimatta 16 pistettä ja tarjoili viisi koriin johtanutta syöttöä, johdattaen Tanskan puoliajalle 16 pisteen johtoasemassa. Lundberg ei kuitenkaan joutunut kannattelemaan Tanskaa yksin, sillä Kevin Larsen tykitti puoliaikaan mennessä 15 pistettä, ja 22-vuotias Bakary Dibba oli pienemmästä peliajastaan huolimatta yksi kentän tehokkaimmista pelaajista.

Euroliigaa pelaava ”Iffe” Lundberg oli yksi ottelun parhaista pelaajista. KUVA: Mikael Vesala

”Piti vähän miehistyä”

Toisella puoliskolla kentälle asteli täysin erilainen Susijengi. Erityisesti kolmannella neljänneksellä Suomi dominoi Tanskaa aiemmin lähes yksin joukkuetta harteillaan pitäneen Mikael Jantusen johdolla. Jantunen sytytti kotiyleisön upeilla yksilösuorituksillaan, ja Suomi vei puoliskon ensimmäiset viisi minuuttia peräti luvuin 14-4.

– Piti vähän miehistyä ja alkaa pelaamaan kovempaa, ei se sen vaikeampi asia ollut, sanoo Jantunen.

– Meidän parannus toiselle puoliskolle oli juuri se mitä tarvittiin. Ei ole ikinä helppoa kääntää kurssia tuolla tavalla.

Suomen kannattajaryhmä Kuudes pelaaja oli tapansa mukaan energinen. KUVA: Mikael Vesala

Ottelun loppuratkaisuista ei puuttunut käänteitä. Vaikka Suomi onnistui nousemaan kolmannella neljänneksellä jo tasoihin, nousi Tanska muutama minuutti ennen päätössummeria jälleen seitsemän pisteen karkumatkalle. Susijengi onnistui tällä kertaa kuitenkin roikkumaan Tanskan perässä. Joukkueen kapteenin Sasu Salinin sekä Jacob Grandisonin kolmoset ja Aatu Kivimäen upea nosto toivat Suomen takaisin voittotaisteluun.

Mikael Jantunen kruunasi iltansa nostamalla Suomen lopullisesti johtoon kaksi minuuttia ennen loppua. Susijengistä eniten pisteitä (21) tehnyt ja levypalloja kerännyt (7) Jantunen oli tilastojen valossa Suomen paras pelaaja, mutta säväytti muutenkin monipuolisuudellaan.

– Hän on sellainen liimapelaaja. Hän ei pakota, ei tee mitään ylimääräistä, mutta tekee myös kovia ratkaisuja. Sellaisen pelaajan kanssa on kiva pelata, joka tekee duunia muille mutta tarvittaessa ottaa myös joukkueen reppuselkään.

Tuovin kehut Jantusesta eivät päättyneet vielä tähän.

– Sanoisin tässä kaikille, että meillä on aika hieno pelaaja tuossa. Häntä varmasti arvostetaan vuosi vuodelta enemmän, ja hänellä on hieno ura edessä.

Paris Basketballin luottopelaaja Mikael Jantunen häikäisi jälleen Susijengin paidassa. KUVA: Mikael Vesala

Susijengin toiveet ovat korkealla

Vaikka Suomi kärsi Serbialle tappion ja sen peli takkusi aluksi Tanskaa vastaan, on päävalmentaja Tuovi itsevarma.

– Tässä tuli kaksi aika erilaista tarinaa tälle viikolle, mutta ehkä opetus on se, että kun me kamppaillaan enemmän kuin kaveri, niin me ollaan kilpailukykyisiä ketä tahansa vastaan, Tuovi sanoo.

– Tämä ikkuna oli meille tärkeämpi, kuin moni ymmärtää, päättää Tuovi.

Suomen päävalmentaja Lassi Tuovi haastattelussa ottelun jälkeen. KUVA: Mikael Vesala

Susijengi nähdään parketilla seuraavan kerran kesäkuussa, kun se pelaa valmistavia maaotteluita heinäkuun olympiakarsintoja varten. Kesäkuun otteluiden vastustajat eivät ole vielä tiedossa, ja Valencian olympiakarsintaturnauksen alkulohkossa Suomi kohta Puolan sekä Bahaman.

Teksti: Eemil Untamala
Kuvat: Mikael Vesala

Audiokolumni: Kyllä en kestä jännitystä tuleeko karkauspäivänä timantteja vai teryleeniä

Kukkafoliohatun tämänviikkoinen audiokolumni pureutuu karkauspäivään. Onko kosioretki jo suunniteltu? Onko naimattomien miesten syytä pelätä päivää? Onko tiedossa timantteja vai teryleeniä?

Toimittaja: Reetta Wuopio
Kuva: Reetta Wuopio

Kielestä ja sen vierestä -podi on täällä!

Podcast-sarja ”Kielestä ja sen vierestä” suomen ja vieraiden kielten hauskoista kohtaamisista sai ensiesityksensä lauantaina 24.2 Kaupunkiradiossa. Jos et päässyt kuulemaan jaksoa viikonloppuna, ei hätää. Jaksot ilmestyvät myös alkuviikosta Kaupunkikanavalle. Ensimmäisessä jaksossa ”Hymy huulessa kauppareissulla” kielitieteilijät Joaniina Ketomäki ja Satu Karjunen keskustelivat huvittavista tuotemerkeistä kotimaassa ja ulkomailla. Kuuntele viikon humoristinen kielipläjäys alta!

Toimittajat: Satu Karjunen ja Joaniina Ketomäki
Editointi: Satu Karjunen
Kuva: Satu Karjunen
Musiikki: Freesound.org/Victor Natas

Julkkiskummit antavat asunnottomuudelle kasvot

Helmikuun puolivälissä Vailla vakinaista asuntoa ry julkisti uuden kummin toiminnalleen. Tämän vuoden julkkiskummi on keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén. Kummitoiminnan tarkoituksena on tuoda asunnottomuus näkyväksi ilmiöksi yhteiskunnassa ja tavoittaa laajempi yleisö. Toimittaja Irene Karlstedt haastatteli tuoretta kummia, Henri Alénia, sekä viime vuoden kummia, kansalaisvaikuttaja Ujuni Ahmedia. Kuuntele alta koko haastattelu.

Vuoden 2023 julkkiskummi Ujuni Ahmed ajattelee, että asunnottomuuden syihin liittyy monia vääränlaisia mielikuvia ja ne pitää vaikuttamistyössä rikkoa.

Toteutus ja kuvat: Irene Karlstedt

Susijengin tähti Mikael Jantunen mainiossa vireessä – saapui maajoukkueen mukaan suoraan mestaruusjuhlista

Euroopan huippuseura Paris Basketballissa pelaavalla Mikael Jantusella on pitänyt kiirettä. 23-vuotias helsinkiläinen voitti Ranskan liigacupin joukkueensa kanssa viime sunnuntaina, ja matkusti jo päivää myöhemmin Susijengin matkaan ensimmäisiä EM-karsintaotteluita varten.

Vasta vuonna 2018 perustetun Paris Basketballin kausi on ollut menestyksekäs. Suomalaisen päävalmentajan Tuomas Iisalon johtama joukkue on Ranskan liigassa neljäntenä, ja voitti oman lohkonsa seurajoukkuekilpailu EuroCupissa. Jantunen on päässyt Iisalon alaisuudessa tärkeään rooliin, ja alkukauden vire huipentui liigacupin voittoon. Se on myös pariisilaisseuralle sen historian ensimmäinen pokaali.

– Olihan se hieno hetki, ja sitä sai juhlia hetken. Mutta nyt on katseet suunnattu jo eteenpäin, toteaa Jantunen.

– Se oli vähän sellainen välietappi, kauden päätavoitteet on vielä myöhemmin. Mutta se antoi lisämotivaatiota.

Pariisilaisryhmällä tiivis loppukausi – ”EuroCup on iso tavoite”

Paris Basketballin omistajat ilmoittivat jo perustamishetkellä, että seuran kova tavoite on nousta eurooppalaisen koripallon korkeimmalle sarjatasolle, Euroliigaan. Sinne päästäkseen Parisin olisi voitettava alemman tason kilpailu EuroCup. Tällä kaudella pariisilaiset voittivat sen runkosarjassa eniten otteluita, ja pääsivät lohkovoittajana suoraan puolivälieriin. Europelien lisäksi Parisilla on suuret tavoitteet myös Ranskan liigan osalta, ja joukkue tähtää menestykseen molemmissa kilpailuissa.

– Me mennään peli kerrallaan. Se EuroCup on iso tavoite, mutta myös meidän oma sarja. Ne on ne kaksi pokaalia mitkä on jäljellä voitettavaksi ja me halutaan ne molemmat. Kumpikaan ei ole helppo mutta me uskotaan siihen, että me voidaan voittaa molemmat ja että me voidaan voittaa kenet tahansa.

Mikael Jantunen Susijengin harjoituksissa maanantaina 20. helmikuuta. KUVA: Mikael Vesala

Jantusen seuralla menee kovaa myös kentän ulkopuolella, sillä Ranskan kärkijoukkueeksi nousseelle seuralle valmistui Pariisiin uusi, moderni kotihalli. Pariisin kesäolympialaisia varten rakennettu Adidas Arena nostaa seuran osaltaan uudelle tasolle.

– Ensimmäinen peli oli ihan kiva, se oli loppuunmyyty ja siellä oli 9 000 ihmistä ja kiva tunnelma. Se on todella hieno halli ja mun mielestä se kertoo myös seuran määrätietoisuudesta, että viedään seuraa eteenpäin ja pidetään fasiliteetit kunnossa.

– Innolla odotan seuraavaa peliä siellä, naurahtaa Jantunen.

Katso koko haastattelu tästä:

Teksti: Eemil Untamala
Kuvat: Mikael Vesala
Videon: Laura Henriksson

Varusmiehet kertovat tunnelmiaan sotilasvalan jälkeen

Kaupunkikanava haastatteli kolmea varusmiestä sotilasvalan yhteydessä perjantaina 16. helmikuuta 2024. Varusmiehet Elias Ketomäki ja Matias Pursiainen kertovat ajatuksistaan asevelvollisuuden suorittamisesta: mikä on ollut parasta ja mikä hankalinta alokaskaudella. Kaartinjääkäri Samuel Sehm on suorittanut palvelustaan jo pidemmälle, ja kuulemme myös hänen mietteitään samoista asioista.

Tuoreet kaartinjääkärit Elias Ketomäki (vasemmalla) ja Matias Pursiainen matkalla viikonloppulomalle valatilaisuuden jälkeen. Junassa umpijäässä olleet varusmiehet alkoivat vähitellen sulaa.

Katso myös kuvareportaasi sotilasvalasta:
Alokkaat ylennettiin kaartinjääkäreiksi ja tykkimiehiksi sotilasvalassa Senaatintorilla

Teksti, kuvat ja haastattelu: Joaniina Ketomäki

Mielipidelautakunta: Iittala, puhelinaddiktio ja futisfyrkka

Iittalan brändiuudistus puhuttaa ja jakaa mielipiteitä. Onko jalkapallo yhteiskunnallisesti niin tärkeää kuin siirtosummat antaa olettaa? Näihin kysymyksiin meille antaa vastaukset Kaupunkiradion Mielipidelautakunta.

Toimittajat: Jesse Sundell, Satu Karjunen, Perttu Kuru ja Janina Kotavuopio
Tallenteen editointi & kuva: Sasu Wallenius

Susijengi erikoisen tilanteen alla: paikka EM-kisoihin varmistettu jo ennen ensimmäistä ottelua

Suomen miesten koripallomaajoukkue aloittaa EM-karsinnat tänään perjantaina vieraspelillä Serbiassa. Kotiottelun makuun Susijengi pääsee maanantaina 26. helmikuuta Tanskaa vastaan. Suomelle EM-kisapaikka on jo varmistettu, sillä Suomi on yksi ensi vuoden EM-kisojen isäntämaista.

Susijengillä on edessä perjantai-illan ottelussa todellinen taisto, kun Suomi haastaa EM-karsintojen avausottelussa hallitsevan MM-hopeamitalistin Serbian Belgradissa.

Susijengin valmentaja Hanno Möttölän mukaan jo ennakkoon varmistettu EM-kisapaikka ei muuta mitään, hän pitää otteluita joka tapauksessa tärkeinä Suomelle.

”Jokainen ottelu merkitsee paljon ja tulokset määrää, minkälaisen arvontakorin saamme. Vastustajilla voi olla viimeisellä kierroksella hieman enemmän paineita kuin meillä, mutta meille se ei muuta mitään. Tämä on kuitenkin prosessi ja nämä on viimeiset viralliset ottelut ennen olympiakarsintaa, joten kovaa mennään ja lähdetään haastamaan Serbiaa”.

”Paljon hommia tekevä ja rohkea ryhmä tullaan näkemään”.

”Toivottavasti saadaan erinomainen peli perjantaina alle,” Möttölä toteaa. Tämän jälkeen joukkueella on kaksi päivää aikaa valmistautua kotiotteluun. ”Olemme kotona pelattu upeita pelejä, yleisö on siinä iso osa. Kun perjantai hoidetaan hienosti, saadaan varmasti maanantaina tupa täyteen ja fiilis korkealle”, Möttölä tuumaa.

Susijengin loppupalaveri treenin päätteeksi. KUVA: Mikael Vesala

Suomen joukkue on sekoitus kokemusta ja nuorta intoa

Kahdeksan Susijengin pelaajista oli mukana myös Okinawan viime syksyn MM-joukkueessa, joten kokemusta löytyy. Ryhmän yllätysnimi on vasta 18-vuotias lupaus Olavi Suutela, joka pelaa lupaavaa kautta Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla HBA-Märskyn riveissä.

Suutelalle kutsu miesten maajoukkueeseen tuli täysin kulman takaa. ”Pikkuisena yllätyksenä tuli maajoukkuepaikka, mutta hyvä fiilis. Hyvin olen päässyt messiin ja osaksi tätä ryhmää. Jos pelin kokoonpanoon mahtuu on se hieno juttu, ja ennen kaikkea näytönpaikka. Täysillä vetämään niin hyvä siitä tulee”.

Susijengi on tavoitellut uutta voittoa Serbiaa vastaan melkein kuusitoista vuotta. Viimeksi Suomi on voittanut Serbian vuonna 2008 EM-karsinnoissa. Ylivoimaisena pidetty Serbia ei kuitenkaan ole voittamaton.

”Paperilla Serbia näyttää vähän paremmalta kuin me, varsinkin kun Euroliigan pelaajat ovat mukana. Tosi kova haaste, mutta tottakai lähdetään taistelemaan voitosta. Jos ei olla heti valmiina, voi olla että tulee kylmää kyytiä”, joukkueen kapteeni Sasu Salin painottaa.

”Fiilis ja lataukset ovat katossa, aina on mageeta kun päästään tällä porukalla vetämään. Ilme on vähän muuttunut tässä jengissä, mutta kuitenkin on sama fiilis. Kaikki maaottelut Suomessa on erikoistapahtumia joita innolla odotan”. 

Susijengin kapteeni Sasu Salin haastattelussa. KUVA: Teemu Kotsalo

Vaikkei Susijengillä ole karsinnoissa suurta panosta, ovat Mikael Jantusen mielestä karsintaottelut hyviä oppimiskokemuksia koko joukkueelle.

”Perjantain pelissä riittää haasteita, mutta tämän tyyppiset pelit kasvattavat ja kehittävät. Varsinkin kun saadaan pelata huippujengiä vastaan. Kaksi tosi kovaa peliä tulossa, ja kaikki mahdollisuudet pitää käyttää hyväksi”. 

Maanantain kotiottelussa Suomi kohtaa Tanskan. ”Tanska tulee olemaan kova haaste, heillä on kaksi Euroopan huippupelaajaa, mutta lähdemme puolustamaan kotikenttää. Eihän toiselle Pohjoismaalle voi hävitä,” Jantunen toteaa.

Teksti: Amanda Svennblad
Kuvat: Teemu Kotsalo ja Mikael Vesala
Video: Laura Henriksson

Anna algoritmille pikkusormi, ja se vie koko käden

Helsingin yliopistossa järjestettiin Maailma nyt -tapahtumasarja, jonka osana joukko tutkijoita keskusteli perjantaina 9. helmikuuta digijättien ja algoritmien vallasta, vallan seurauksista ja sääntely-yrityksistä. Keskusteluun osallistuivat sukupuolentutkimuksen professori ja mediatutkija Anu Koivunen, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Laura Savolainen ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. 

Keskustelun keskiössä olivat pääosin yhdysvaltalaiset Instagramin ja Facebookin omistaja Meta, Google sekä kiinalainen TikTok. Näitä alustoja käyttää Tilastokeskuksen mukaan 16 – 89-vuotiaista suomalaisista jopa 70%. Päivittäin niitä käyttää edellä mainitusta ikäryhmästä 59%.

Ruben Stiller on puolestaan viime joulukuussa puinut podcastissaan Tiktok ja kiinalainen temppu Tiktokia ja sen algoritmeja tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarelan kanssa. Onko Tiktok vain Kiinan psykologinen operaatio, jonka tavoitteena on saada länsimainen väestö dopamiinikoukkuun ja sitä kautta vaikuttaa ihmisiin? On näet todettu, että algoritmit saavat aikaan suunnilleen yhtä voimakkaan addiktion kuin jotkin huumeet, koska ne syöttävät käyttäjäkohtaisesti suunnattua sisältöä, josta saa aina uuden annoksen dopamiinia. Niinpä minäkin vain selaan ja selaan kännykkääni algoritmien huumaamana miltei kuin olisin heroiinikoukussa. 

Yliopiston tutkijat avasivat algoritmien toimintaa. Ne säätelevät sosiaalisen median sisältöä käyttäjäkohtaisesti, joten esimerkiksi minulle tarjoillaan usein hassuja eläinvideoita, koska aika helposti tulen katsoneeksi niitä. Algoritmit ovat ongelmallisia myös sen takia, että ne ovat hyvinkin läpinäkymättömiä, ja jopa tutkijoiden on vaikea sanoa, miksi jokin julkaisu nousi juuri sen uutisvirtaansa saaneen ihmisen näkyville. Matti Ylösen mukaan ne myös muuttuvat koko ajan. 

Anu Koivusen mukaan algoritmit voivat olla myös rasistisia.

Millään alustallahan ei ole vain yhtä algoritmia, vaan niitä on useita, ja jokin niistä esimerkiksi ennustaa julkaisulle tulevia tykkäyksiä, jokin toinen taas suodattaa laitonta sisältöä, joskin laittoman määritteleminen on vaikeaa. Onko esimerkiksi mielenterveyden ongelmista puhuminen laitonta? Algoritmin mielestä saattaa olla, sillä joku voisi saada sisällöstä kimmokkeen epätoivoiseen tekoon. Jos ongelmista puhuminen on laitonta, häilytään sananvapauden rajamaastossa. 

Lisäksi monet algoritmeista ovat liikesalaisuuden piirissä, joten niiden jäljille ei päästä aina senkään vuoksi. Anu Koivusen mukaan ne voivat olla myös rasistisia. Esimerkiksi kasvojentunnistuksessa algoritmit tunnistavat enemmän valkoihoisia, koska tekoälyä on opetettu valkoisilla kasvoilla. Tällöin tummaihoiset saattavat joutua useammin väärien epäilyjen ja turhien tutkintojen kohteiksi. Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit täysin sivullisena Yhdysvaltain muutenkin kuumottavassa maahantulotarkastuksessa sivuun epäiltynä mahdollisesta terrorismiaikeesta?

Digijättien keskittyminen yhden valtion tai vain muutamien ihmisten hallintaan esimerkiksi yrityskauppojen myötä on toki ongelma, sillä silloin omistajataho voi hyvin päättää, millainen sisältö on sopivaa ja mikä taas ei mene läpi. Tämä aiheutti ongelmia esimerkiksi koronatiedotuksessa, koska vain omistajatahon intresseihin sopiva sisältö nousi algoritmeissa näkyville. Paljonko sisältöihin siis voi lopulta vaikuttaa, kun joku upporikas ihminen voi ostaa kokonaisen somealustan, kuten Elon Musk Twitterin, jonka hän sittemmin muutti X-nimiseksi? Toinen ongelmallinen alusta siis on vain yhden valtion omistama Tiktok.

Ruben Stiller valotti podcastissaan Tiktokin olevan Kiinassa kielletty, koska siellä tiedetään sovelluksen olevan haitaksi lapsille ja nuorille. Siellä onkin käytössä rinnakkaissovellus Douyin, joka sekin on hyvin säännelty. Alle 13-vuotiaat saavat käyttää sitä maksimissaan 40 minuuttia päivässä, ja se on auki vain arkisin klo 18 – 22. Pääosa sisällöstä on sivistävää ja koulua tukevaa, kuten opetusvideoita esimerkiksi matematiikasta tai kokkaamisesta. Lännessä sen sijaan Tiktok syöttää käyttäjille joka päivä useiden tuntien edestä algoritmien valitsemia 15 sekunnin mittaisia lyhytklippejä, joista iso osa on esimerkiksi tanssivideoita tai jopa hengenvaarallisia haasteita, kuten ole hengittämättä niin kauan, että menetät tajuntasi. 

Isoveli valvoo Tiktokin kautta

Algoritmit oppivat siis valtavan tietomassan perusteella tarjoilemaan kullekin käyttäjälle juuri oikeanlaista addiktoivaa materiaalia. Yritysten, esimerkiksi peliyhtiöiden, paras liiketoimintamalli onkin tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarelan mukaan koukuttaa käyttäjät mahdollisimman pitkäksi aikaa tiettyihin sovelluksiin. Tiktok on poikkeuksellisen addiktoiva, sillä se syöttää vain yhden videoklipin kerrallaan katsottavaksi, ja sen algoritmit analysoivat hyvin monta asiaa: katsotaanko video loppuun, ryhtyykö katsoja keskustelemaan, miten hän reagoi musiikkiin jne. Seuraavassa videossa on sitten edellisten reaktioiden perusteella valittuja elementtejä, jotka saavat katsojan jatkamaan katselua ja reagoimista aina vain pidempään. 

Maailmalla Tiktok on kielletty työpuhelimissa esimerkiksi Britannian valtionhallinnossa ja Valkoisessa talossa.

Suomessa Perussuomalaiset hallitsee tutkijoiden mukaan Tiktokin käytön puolueista parhaiten. Tiktokia käyttävien 15 –29-vuotiaiden nuorten keskuudessa puolueen kannatus on 32,9%, kun taas saman ikäryhmän joukossa niillä nuorilla, jotka eivät Tiktokia käytä, puolueen kannatus on 21,8%. Puolue käyttää hyödykseen teemoja, jotka herättävät helposti tunteita, kuten esimerkiksi maahanmuuttoa. 

Maailmalla Tiktok on kielletty työpuhelimissa esimerkiksi Britannian valtionhallinnossa ja Valkoisessa talossa, Suomessa valtionhallinnon lisäksi Supo eli Suojelupoliisi suosittelee, ettei sovellusta ladattaisi edes henkilökohtaisiin puhelimiin. Stiller pohtiikin podcastissaan, onko Tiktok vakoiluohjelma. Alasaarela vastaa, että ainakin sovelluksen riskit kannattaa ottaa vakavasti, sillä sen verran runsaasti se kerää tietoa valtavalta ihmismäärältä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kaikki tämä tieto menee Kiinan valtion käytettäväksi. 

Algoritmi ei ole vain susi lampaan vaatteissa

Ovatko algoritmit kuitenkaan pelkästään paha asia? Eivät, sillä ne mahdollistavat aiempaa paremmin esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen. Helsingin yliopiston keskustelussa nostettiin esiin presidentinvaalien verkkotentit, jotka ovat merkittävästi lisääntyneet edellisiin vaaleihin verrattuna. Somen ansiosta siis yhä useamman on mahdollista ottaa keskusteluihin osaa ja saada ääntään kuuluviin. Toki keskustelijoiden täytyy olla koko ajan valmiita pohtimaan, mikä on relevanttia tietoa ja mikä taas ei. Myös erilaiset keskustelun muodot mahdollistuvat, kuten videot ja kuvat tekstien oheen, mikä hyödyttää monia sellaisia, jotka pelkkien tekstien varassa jäisivät keskustelun sivuun.

Mitä sitten voitaisiin tehdä, etteivät tekoäly ja algoritmit sanele, mitä informaatiota käyttäjille on tarjolla?

Ja kuten varmaan kaikki lukijat tietävät, löytyy somealustoista myös hyvää sisältöä, ja tunnenkin ihmisiä, jotka ovat itsekseen opetelleet vaikkapa pianonsoittotaitoa tai polkupyöränkorjausta somen avulla. Näissäkin on algoritmien ennakoivasta otteesta ollut hyötyä, kun ne tuovat tarjolle aina edelliseen videoon tai nettisivuun sopivaa jatkoa. Itsekin olen opetellut tiettyjä uusia neulomis- ja muitakin käsityötekniikoita, ja onhan se helpompaa, kun aina ei tarvitse itse etsiä lisää uusilla hakusanoilla, vaan katso seuraavaksi -sisältö tarjoaa automaattisesti lisätietoa. 

Mitä sitten voitaisiin tehdä, etteivät tekoäly ja algoritmit sanele, mitä informaatiota käyttäjille on tarjolla? EU:ssa on suunnitteilla tekoälystrategia, jonka mukaan tekoälyn on aina oltava ihmiskeskeistä ja luotettavaa. Yksittäinen henkilö taas voi vaikuttaa somealustojen keräämään tietoon vähentämällä somessa surffailemistaan sekä miettimällä, mitä alusta tarjoaa mahdollisuutena rakentaa sisältöä ja tarjontaa itselle mielekkääksi. Lisäksi kannattaa pohtia, millaisia sovelluksia laitteisiinsa asentaa ja ennen kaikkea sitä, millaisia pääsy- ja käyttöoikeuksia niille sallii. 

Teksti: Joaniina Ketomäki
Kuva: Maija Ketomäki

Audiokolumni: Kyllä ei ole vuokralaisen markkinat Helsingissä

Kukkafoliohattu pureutuu tällä viikolla Helsingin vuokra-asuntomarkkinaan. Onko vuokralaisen markkinat? Miten kävi toimittajan omassa asunnonhakuprojektissa?

Toimittaja: Reetta Wuopio
Kuva: Reetta Wuopio