Intron aamupäivien parhaat palat viikolta 5!
VIIKON PARHAAT : INTRON AAMU – EEVI JA TOMI
Helsingin nuorille on tarjolla enemmän kesätyöpaikkoja kuin edellisinä vuosina
Nuorten kesätyöpaikoista ilmoitellaan joka vuosi aikaisemmin. Ensimmäiset paikat julkaistaan jo kuusi kuukautta ennen kesän alkua, eli marraskuussa. Kiihkein kesätyön hakukausi on kuitenkin tammi- ja helmikuussa.
Koronavuosi on vaikuttanut monien työmahdollisuuksiin. Duunitorin sisältöpäällikkö Aino Salosen mukaan kesätyöpaikkoja näyttäisi silti olevan hyvin tarjolla. Hänen mukaansa kesätyöhaku käy vilkkaimmillaan aina näin alkuvuodesta. Vuoden 2021 tammikuussa on ilmoitettu enemmän kesätyöpaikkoja kuin aikaisempina vuosina samaan aikaan.
Kesätyöpaikkoja on jaossa Duunitori.fi-palvelun kautta tälläkin hetkellä jopa yli 6 600 ympäri Suomen, ja lisää ilmoitetaan jatkuvasti. Nuorten kannattaa aloittaa kesätöiden hakeminen suhteellisen ajoissa.
“Kesätyöpaikkojen määrä riippuu paljon nuoren iästä. Opiskelijoiden kesätyöpaikkahaku alkaa useasti aikaisemmin kuin esimerkiksi peruskoululaisten ”, Salonen kertoo.
Nuoret ovat joustavia kesätyöpaikkojen suhteen
“Kun katsoo noita halutuimpia kesätyöpaikkoja, nousevat sieltä selvästi tutut nimet, kuten Linnanmäki, Valio, UPM, Fortum, Bauhaus, R-kioski…”, Salonen luettelee.
Suuret brändit tarjoavat yleensä nuorille enemmän töitä parempien resurssiensa tähden. Eri toimialoista nuoria kiinnostaa eniten kaupan ala. Seuraavina tulevat ravintola-ala, teollisuus- ja tekniikanalat sekä sosiaali- ja terveysala. Osaan näistä työpaikoista nuorelta vaaditaan jonkinlaista alan osaamista.
Monet nuoret ovat joustavia kesätyöpaikkojensa suhteen. He hakevat helpommin laajemmalta alueelta itselleen töitä riippuen tietenkin omasta asumistilanteestaan sekä liikkumismahdollisuuksistaan. Ilman koronaa osa saattaisi hakea töitä ulkomailta asti.
Miten korona vaikuttaa kesätyöpaikkojen saantiin?
Duunitori.fi kerää joka vuosi nuorilta tietoa heidän käsityksestään kesätyöpaikkojen saannista. Tammikuussa 2021 tehtyyn kyselyyn on vastannut nyt noin 2 700 nuorta. Kyselyssä selvitettiin koronan vaikutuksia nuorten kesätöihin viime vuonna. 36 prosenttia vastanneista eli noin 1 000 vastasi, ettei korona vaikuttanut millään tavalla heidän kesätöihinsä. 17 prosenttia vastanneista kertoi, että heidän kesätyönsä peruttiin kokonaan koronan vuoksi.
”Varsinkin näin korona-aikaan nuorten kannattaa olla aktiivisia kesätyöhakuaikana, sillä hakijoita on aina aivan valtava määrä”, Salonen kannustaa.
Nuoren kannattaa olla ennakkoluuloton eikä hakea kesätöitä vain yhdestä paikasta. Tärkeää on olla ajoissa liikkeellä.
“Monet firmat aloittavat haastattelut jo ennen kuin hakuaika edes umpeutuu”, Salonen lisää.
”Tärkeää on myös näyttää oma sisäinen motivaationsa juuri kyseiselle firmalle. Hakemus kannattaakin räätälöidä yksilöllisesti firma kerrallaan.”
Nuoren kannattaa siis miettiä valmiiksi omia taitojaan sekä omaa osaamistaan ja laatia itselleen CV. Siitä on sitten helppo lähteä räätälöimään jokaista hakemusta yksilölliseksi eri firmoille.
Pääkaupunkiseudulla lukuisia kesätyöntekijöitä työllistävät esimerkiksi Kesko, Lidl ja Helsingin kaupunki. Yhteensä nämä tarjoavat jopa tuhansia paikkoja ympäri Uudenmaan.
Duunitorin kesätyöpaikkoja voi selailla täältä.
Roosa Zenger ja Sanna Sirkiä
Eetun, Ilen ja Kaisun vko 3 parhaat!
Tästä alkuviikon parhaat läpät Eetulta, Ileltä ja Kaisulta!
EETU JA ILE:
ILE JA KAISU
.. ja kuka niitä viestejä edes kirjoittaa?
KAISU JA EETU:
Palmussa piilee mahdollisuus
Perinteinen komisario Palmu saapuu taas pian valkokankaille. Monet voivat olla jo periaatteesta sitä vastaan. Uudesta leffasta saattaa kuitenkin tulla myös hyvällä tavalla muistettava, ainakin sille on annettava tilaisuus vakuuttaa meidät.
Tammikuun puolen välin tienoilla monet kulttuuriuutisnälkäiset kansalaiset yllättyivät. Tämä reagointi johtui siitä, että legendaarinen komisario Palmu tekee paluun kohta taas elokuvateattereihin. Ohjaajana on kansainvälisesti menestynyt Renny Harlin.
Nyt siis on tulossa uusi elokuva Palmusta. Monissa katsojissa ensireaktio tämän uutisen jälkeen oli varmasti yllätys ja ehkä myös jonkinlainen järkytys. Ymmärrän tavallaan sen, sillä monille kolme ensimmäistä Palmu-elokuvaa on hyvin läheisiä, jopa rakkaita.
Itse näen uudessa Palmussa paljon hyvää. Tällä hetkellä tiedämme vain ohjaajan nimen ja alustavan julkaisuajankohdan. Nyt julkaistun uutisen mukaan elokuvan pitäisi saapua elokuvateattereihin vuonna 2023.
Tässä ajassa elokuvien tekninen tekeminen on aivan eri tasolla kuin noin 60 vuotta sitten, kun Palmu-leffat tehtiin. Palmut ovat kaiken muun lisäksi tunnettuja komeasta ja monipuolisesta Helsinki-kuvauksesta. Nykyään pääkaupunkimme voidaan kuvata kehittyneen kamerakaluston ansiosta vieläkin paremmin .
Palmu on kirjailija Mika Waltarin luoma hahmo. Matti Kassila ohjasi Waltarin tekstien perusteella 1960-luvulla kolme Palmu-elokuvaa. Näiden lisäksi Kassila teki tämän trion jatkoksi myös neljännen elokuvan ilman Waltaria. Tämän tähän asti viimeisen leffan monet katsojista haluavat unohtaa sen vuoksi, kun siinä ei ole Waltaria käsikirjoittajien joukossa.
Tulevan Palmu- elokuvan valmistusprosessi on varmasti suurennuslasin alla valmistumiseen asti. Monista muistakin vanhoista pidetyistä elokuvista on tehty vuosien varrella uusia versioita. Monet niistä ovat olleet onnistuneita. Toki ne uudet versiot ovat erilaisia kuin alkuperäiset elokuvat. Olisi outoa tehdä aivan samanlainen kuin alkuperäinen.
Tässä vaiheessa on myös hyvä hengähtää hetki. Sillä Palmujen kohdalla ei olla tekemässä mistään jo tehdystä elokuvasta uutta versiota. Kyseessä on ennen julkaisematon, kirjailija Mika Waltarin käsikirjoitus. Ollaan siis kaikin puolin uuden Palmun äärellä.
Jos nyt lähtökohtaisesti hyväksytään tämä uutinen härkäviikkojen ilona ja korona-ajan riemuna, niin tokihan se herättää kysymyksiä. Varmasti yksi mielenkiintoisimmista pohdinnoista on,kuka tekee Palmun roolin.
Tähänastisissa elokuvissa roolin teki näyttelijäsuvun vesa Joel Rinne. Näyttelijä Rinne ei ollut kuitenkaan ainoa vaihtoehto. Ohjaaja Kassila on kertonut, että hän pohti rooliin myös Aku Korhosta ja Tauno Paloa. Palmu olisi saapunut silloin ehkä hyvinkin erilaisena hahmona elokuvakankaalle, mikäli hänen pukunsa alla olisi silloin pelannut Rinteen sijaan joko Korhonen tai Palo.
Pitkään kirjailija Waltarin perikunta ei antanut teatterille lupaa tehdä Palmusta näyttämösovituksia. Vasta viime vuosina Palmu on astellut elävänä estraadeille. Waltarin tytär Satu Elstelä oli järkkymätön kannassaan, että Palmua ei päästetä teattereihin.
Kirjailija Satu Elstelä, omaa sukua Waltari, kuoli vuonna 2014. Tämän jälkeen Mika Waltarin perikunnan kanta muuttui ja lupa teattereille heltisi. Tämän ryhmän ulospäin näkyvin ihminen on ollut teatteriohjaaja Joel Elstelä. Hän on Satu Elstelän poika, siis Mika Waltarin tyttären poika. Ohjaaja Elstelä on itse ollut mukana tekemässä monia näistä teatteriesityksistä. Hän on mukana myös käsikirjoittamassa tulevan elokuvan käsikirjoitusta.
Itse olen nähnyt näistä viime vuosien Palmu-teatteriesityksistä muistaakseni kolme. Kaksi Helsingissä ja yhden Tampereella. Näissä sovituksissa nimiroolissa ovat olleet Mikko Kivinen, Kari Väänänen ja Esko Roine. Kaikki kokeneita ja tunnettuja ammatissaan. Jokainen heistä teki omannäköisensä, mutta oikein toimivan Palmun.
Omalla kokemuksellani voin teatteri Palmujen jälkeen todeta, että kyllä Palmu voi olla hyvin toimiva, vaikka pääroolissa ei olisikaan Joel Rinne. Ehkä pieni naksautus pitää omissa aivoituksissa tehdä alussa, ikään kuin antaa lupa nauttia tällaisesta taiteesta.
Kuka sitten sopisi tulevan elokuvan komisarion rooliin? Varmasti moni, mutta itselleni tuli nopeasti mieleen kolmen hienon näyttelijän lista. He ovat Hannu-Pekka Björkman, Matti Onnismaa ja Carl-Kristian Rundman. Useita muita rooliin sopivia näyttelijöitä tulee mieleeni, mutta tämä kolmikko saapui ensimmäisenä pohdintoihini. Ja näistä kolmesta esimerkistä jokainen tekisi varmasti eri lailla hyvän murhatutkijan verkkokalvoillemme.
Ohjaajalla ja muulla tulevan elokuvan tuotantoryhmällä on ongelma niin päin, että kuka hyvistä vaihtoehdoista leffan nimihenkilöksi palkataan. Parempi näin päin kuin se, että ei olisi hyviä vaihtoehtoja lain.
Mielenkiinnolla jään odottamaan tulevaa valkokangasteosta. Tosin ihan vielä en lähde jonottamaan leffateatterille.
Annetaan siis mahdollisuus tulevalle elokuvalle. Ei ammuta sitä. Sehän olisi harkittu rikos. Ja kuten Palmu sen jo sanoi: “murha on aina murha”.
Lauri Koivisto
Artikkelikuva: Creative Commons
Boomerit vs Zoomerit erikoisohjelmassa Iltashown mimmit!
Boomerit vs zoomerit -ohjelmassa asetutaan vertailuasetelmiin, kun milleniaalit vertaavat omaa nuoruuttaan nykynuorten kokemusmaailmaan.
Ammattiesittely: Kalakauppiaan arkea Hakaniemen torilla
Toimittaja, kuvaus ja editointi Lauri Koivisto.
Mä kirjoitan, sä luet…toivottavasti
Nykyään monet yhtiöt pyrkivät esiintymään helposti lähestyttävänä. Alleviivattu rentous ja kaverillisuus saattavat kuitenkin vieraannuttaa monia.
Posti Group Oyj on ollut viime vuosina paljon otsikoissa. Monetkaan näistä otsikoista eivät ole koskeneet itse postin kuljettamista. Useimmat muistavat, kuinka Posti vaihtoi nimensä Itellaksi ja kuinka postinkantajat leikkasivat asiakkaidensa nurmikkoja. Myöhemmin se vaihtoi nimensä takaisin vanhaan, ja ruohonleikkuukin katosi nopeasti palveluvalikoimasta.
Syksyllä 2020 uutisoitiin Postin uudesta nuorekkaasta ja puhekielisestä viestintälinjasta. Ehkä sä tiedätkin jo siitä! Posti on vuonna 1638 perustettu yritys. Siis se täyttää kohta 400 vuotta. Ja nyt muutama kuukausi sitten Posti päätyi leikkimään nuorekasta!
Nuorekkuus ja puhekielisyys ovat kuitenkin aina sidottuja aikaan ja paikkaan. Eri puolella suloista Suomemme puhuttu kielemme on erilaista. Samoin myös nuorten tapa käyttää kieltä poikkeaa ehkä suurestikin eri puolilla maatamme.
Vuosia nuorisotyötä tehneenä tiedän, että nuoriso hyväksyy paremmin sellaisen aikuisen, joka on oma itsensä. Aikuinen, joka yrittää näytellä nuorille nuorta, ei mene läpi. Yleensä teeskentely vain kasvattaa kuilua nuoren ja aikuisen välille.
“Sä tilaat, mä tuon” –virke on tuttu Postin verkkosivuilta ja heidän kuljetusautoistaan. Jos tällainen tapa viestiä tuntuu Helsingissä asuvalta kolmekymppiseltä vieraalta ja etäännyttävältä, mitä mahtaa asiasta ajatella kainuulainen ikäihminen?
Postin uusi viestintä heijastelee vahvasti eteläsuomalaista puheenpartta. Mä-pronominia ei todellakaan käytetä kaikkialla Suomessa. Onneksi maassamme on vielä monia murteita käytössä!
Suomen kielen asiantuntija Riitta Suominen kommentoi viime syyskuussa Ylen uutisille Postin uutta viestintälinjaa näin: “Uskoisin, että sillä on etäännyttävä, lähinnä nolostuttava vaikutus. Tässä on vahva teennäisyyden maku”.
Näinä päivinä puhutaan paljon saavutettavuudesta ja tasa-arvosta. Postin uusi tyyli sotii näitä periaatteita vastaan. Kaikki eivät tunnista tätä uutta viestintätapaa omakseen, se ei ole heille tuttua.
Posti ei ole ainut yhtiö, joka on sortunut tällaiseen “nuorekkaaseen” viestintään. Olisi ihan oman kolumninsa aihe käsitellä esimerkiksi puhelinmyyjien tapaa soittaa ihmisille kuin parhaalle kaverilleen.
Kieli parhaimmillaan rakentaa siltoja ja rikkoo aitoja, mutta pahimmillaan käy päinvastoin. Kaunis kielemme voi olla helposti ymmärrettävää ja tasa-arvoisesti saavutettavaa ilman, että tarvitsee leikkiä nuorta tai rentoa.
Käyttäkäämme siis julkisessa viestinnässä kieltä, jonka ymmärtää jokainen sinä ja minä, ei vaan sä ja mä!
Lauri Koivisto
Artikkelikuva: Kuva: Pixnio/ Bicanski
Pyhinäkin tarvitaan verta tavalliseen tapaan
Korona-aikana veren tarve on ihan normaali. Verenluovutukseen voi saapua ajanvarauksella ja ottaen huomioon koranarajoitukset. Tuleva koronarokotekaan ei automaattisesti estä verenluovutusta.
Koronasta huolimatta veren luovuttaminen on turvallista. Koronakeväänä verenluovutuspaikoilla oli ajoittain hyvinkin hiljaista. Suomen Punaisen Ristin tiedottaja Iira Hartikainen kertoo, että onneksi myös samaan aikaan veren tarve väheni.
“Keväällä osa luovuttajista ei ehkä uskaltanut saapua luovuttamaan, kun korona oli silloin niin uusi asia. Silloin onneksi sairaalat siirsivät eteenpäin kiireettömiä leikkauksiaan. Näin ollen silloinkin pystyttiin vastaamaan hyvin veren tarpeeseen pienemmällä porukalla.”
Hartikaisen mukaan tämän vuoden kesällä töitä piti tehdä enemmän, että veren tarve saatiin täytettyä.
“Kesällä sairaalat tekivät keväältä siirtyneitä leikkauksia. Tätä kautta veren tarve taas kasvoi. Lähetimme luovuttajille kutsuviestejä sekä viestimme sosiaalisen median kanavissa ja selvisimme kyllä kesästäkin.”
Syksyllä veren tarve on taas sillä samalla tasollakuin ennen koronaa.
“Meillä otetaan verenluovutuspaikoilla tarkasti korona huomioon. Hygieniaan panostetaan aiempaakin enemmän. Lisäksi pitää olla maski, kun saapuu luovutuspaikalle. Sairaana ei tietenkään saa luovuttaa. Oleellista on kuitenkin se, että verenluovuttaminen ei ole yleisötilaisuus, vaan sinne saa tulla koronarajoituksisista huolimatta. Me pidämme huolen luovuttajien turvallisuudesta.”
Jo ennen koronaa oli mahdollista varata aika verenluovutukseen. Hartikaisen mukaan 95 prosenttia luovuttajista kuitenkin saapui paikalle aikaa varaamatta. Tänä vuonna käytäntö on muuttunut.
“Tällä hetkellä pyritään siihen, että kaikki varaisivat luovutusajan etukäteen. Tämä on toiminut hyvin. Kaikkiaan täytyy sanoa, että nyt syksyllä on käynyt hyvin luovuttajia.”
Koronasta tiedottaja Hartikainen haluaa vielä todeta muutaman asian.
“On tärkeä sanoa se, että meillä ei testata koronaa. Jos olet oireeton, voit saapua luovuttamaan, mikäli luovutusedellytykset täyttyvät. On todettu, että korona ei leviä verensiirrossa. Jos itse tai joku lähipiirissäsi on sairastanut todennetun koronan, silloin kannattaa tarkistaa Veripalvelun verkkosivuilta, että missä vaiheessa saa taas tulla luovuttamaan.”
Tulevaan koronarokotteeseen liittyen Hartikaisella on uusi iloinen uutinen.
“Koronarokotteesta ei seuraa automaattista luovutuskieltoa. Täysin mahdollista on ottaa samana päivänä ensin koronarokote ja sen jälkeen tulla luovuttamaan verta, jollei rokotteesta tule mitään sivuvaikutuksia. Sama juttu on inluessarokotteenkin kanssa.”
Verentarve säilyy joulunakin
Ennen joulun pyhiä on yleensä hyvin verenluovuttajia.
“Joulun alla tullaan perinteisesti sankoin joukoin luovuttamaan verta. Hienoa, kun niin moni sisällyttää joulukiireiden keskelle myös luovuttamisen.”
Joulun aikakaan ei tuo suurta muutosta veren tarpeeseen.
“Oikeastaan tarve on ihan sama kuin muulloinkin. Tästä syystä olemme tänä vuonna auki myös sunnuntaina 27. joulukuuta. Kolme päivää, eli jouluaatosta Tapaninpäivään, on ehdottomasti pisin yhtäjaksoinen aika, joka me voidaan olla kiinni.”
Suomen Punaisen Ristin tiedottaja Iira Hartikainen tiivistää jouluviestin ihmisille seuraavasti: “Pyhinäkään ei lopu veren tarve”.
Verenluovutuksella on jo pitkä historia
Verenluovutuksen historia alkaa varsinaisesti 1800-luvulta. Sitä ennen ihmisiin oli siirretty eläinten verta. Turvalliselle verensiirrolle pohjan loi vuonna 1900 itävaltalainen Karl Landsteiner. Hän keksi ABO-veriryhmät voittaen myös myöhemmin Nobelin-palkinnon tästä.
Hartikainen kertoo, että maassamme tehtiin ensimmäinen verensiirto vuonna 1913.
“Ensin Suomessa veren keräyksen hoitivat partiolaiset. Sotien aikaan vuosina 1939 -1945 niitä järjestivät puolustusvoimat. Suomen Punainen Risti aloitti veripalvelunsa vuonna 1948. Sen jälkeen toiminta on muuttunut valtakunnalliseksi.”
Hartikainen kertoo, että koko Veripalvelun yli 70-vuotisen historian verenluovutuksen periaate on pysynyt muuttumattomana.
“Veripalvelun pääajatuksina ovat vapaaehtoisuus ja maksuttomuus. Tällä tavoin halutaan taata se, että kukaan ei luovuta verta väärästä syystä.”
Verenluovutus on edelleen hyvin tärkeää. Verta käytetään esimerkiksi leikkauksissa, synnytyksissä ja onnettomuuspotilaiden hoidossa.
“Suurin yksittäinen ryhmä, joka tarvitsee verta, on keskoset. He toki kerralla tarvitsevat verta vain hyvin pienen määrän. Kaikkiaan viikoittain tarvitaan noin neljätuhatta punasolupussia. Tämä tarkoittaa, että Veripalvelu tarvitsee noin 800 luovuttajaa joka arkipäivä koko maassa. Viikonloppuisin verenluovutuspaikat ovat yleensä kiinni. Edelleenkään ei ole keksitty keinoverta, joten luovuttajia tarvitaan.”
Luovutettu veri ei säily kovinkaan pitkiä aikoja. Tästä syystä luovuttajia pitäisi olla tasaisesti koko ajan.
“Onneksi meillä on aktiivinen ja sitoutunut luovuttajakunta. Vuosittain luovuttajista toki osa jää pois joko yläikärajan tai jonkin muun syyn vuoksi. Tästä syystä tarvitsemme myös jatkuvasti uusia luovuttajia. Meillä on tavoitteena, että saisimme joka vuosi 20 000 uutta luovuttajaa.”
Tiedottaja Hartikainen kertoo, että pääsyy luovuttamiseen on auttamisen halu.
“Jotkut luovuttajat ovat kertoneet, että heille on tullut jollain tavoin parempi olo myös fyysisestikin luovuttamisen jälkeen. Luovuttajille tarjoamme hyvät kahvit ja annamme arvoltaan pieniä muistamisia. Luovuttamista säätelee veripalvelulaki, joka kieltää arvokkaat lahjat.”
Lauri Koivisto
Artikkelikuva: SPR verenluovutus/ Jari Härkönen