Vesipallo on olympialaji, mutta Suomessa lajina pieni. Vesipallon Suomen mestari Peetu Lybeck avaa haastattelussa lajin perusteet ja omaa taustaansa sen parissa.
Peetu Lybeck 28, on pelannut vesipalloa 15 vuotta. Hän löysi lajin pariin isänsä ystävän kautta suunnilleen yläasteiässä, kun molempien pojat aloittivat lajin harrastamisen vesipallokoulussa. Lybeck päätti muutaman kuukauden kokeilun jälkeen jatkaa lajin harrastamista. Vesipallossa kiehtoo nimenomaan lajin intensiivisyys – siinä tapahtuu koko ajan.
”Kyllä se varmaan nyt viime keväältä, kun me voittettiin Suomen mestaruus ekaa kertaa meidän joukkueella”, Lybeck kertoo parhaasta muistostaan vesipallon parista.
Lybeck kuvailee vesipalloa lajina: ”se on loppupeleissä aika monipuolista liikuntaa, jossa koko ajan tapahtuu jotain, eikä siinä ole kyllä hetkeäkään lepoa”. Vesipallo vaatii hyvää fyysistä kuntoa, hyvää joukkuepelaamista, pallopeliälykkyyttä ja hyvää silmä-käsi-koordinaatiota. Lajissa tarvitaan siis monipuolista yhdistelmää erilaisista taidoista. ”Vesipallossa liikkuminen on aika raskasta, kun siinä joutuu liikkumaaan uiden ja myös polkemaan paikallaan sekä heittämään”, Lybeck lisää.
Vesipallon pelivarustukseen kuuluu uimahousut ja vesipallolakki, joihin on merkitty pelaajien pelinumerot. Eri joukkueilla on eriväriset lakit, joukkueiden tunnistamiseksi.
Vesipallo on perusajatukseltaan käsipallon tapaista mutta vedessä. Vesipallossa palloa pelataan vain yhdellä kädellä, lukuun ottamatta maalivahtia, joka saa käsitellä palloa kahdella kädellä. Vesipallossa on hyökkäyskaari ja kaikki kenttäpelaajat sekä hyökkäävät että puolustavat. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon maaleja kentän päädyissä oleviin 3×1,5 metriä kokoisiin maaleihin. Kahdeksan minuutin mittaisia eriä pelataan neljä.
”Mä veikkaan, että jossain tuhannen tietämillä varmaan”, Lybeck arvioi vesipallon pelaajien määrää Suomessa. Lajissa ei ole Suomessa täysammattilaispelaajia. Vesipallon SM-sarjassa on neljä joukkuetta ja divaritasolla kahdeksan joukkuetta. SM-sarjassa pelaa Cetus Espoosta, Turun uimarit, Jyväskylän Saukot ja Uintiseura Kuhat Helsingistä. SM-sarja pelataan nelinkertaisena sarjana eli kaikki pelaavat kaksi koti- ja vierasottelua. Perussarjan jälkeen pelataan välierät paras kolmesta -sarjana. Välierien voittajat etenevät finaaleihin, jotka pelataan paras viidestä -sarjana.
Vesipallon harrastuskustannukset huipputasolla Suomessa ovat 500 euroa per kausi ja vuodessa on syys- ja kevätkaudet eli pääsarjassa pelaaminen maksaa yhteensä tuhat euroa vuodessa. Kausimaksujen lisäksi kuluja tulee vielä pelireissuista.
Vesipallo sopii sellaisille, jotka pitävät vesiurheilusta ylipäätään, joukkuetoiminnasta ja nauttivat itsensä haastamisesta. Laji sopii niillekin, joille yksin harjoittelu on vaikeaa, sillä joukkueen mukana harjoittelu voi tuntua helpommalta. Vesipallon harrastamisen voi aloittaa helpoiten olemalla yhteydessä paikalliseen seuraan. Luultavasti mukaan pääsee helposti niin nuorena suoraan oman ikäluokkansa toimintaan kuin aikuisenakin. Nuorille järjestetään myös vesipallokouluja, jotka ovat alle 15-vuotiaille.
Teksti ja kuvat: Niklas Sjöblom
